Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Blandov Aleksei . Marilaini pakanallini pappi Tatarijašta
Blandov Aleksei
Marilaini pakanallini pappi Tatarijašta
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Oletko šie
konšanih tullun vaštah pakanallisella papilla ?Ajattelen , jotta et .A mie männä kešänä tuttavuššuin häneh !
Kešällä Tatarijašša matašša ollešša mie kävin marilaisešša K’uplik-kyläššä (Starii Kukl’uk venäjäkši ) ta tutuššuin šielä Sem’on Kudr’avtsevih .Tämä mieš on paikallini pakanallini pappi , tahi kuin hiän kuččuu iččieh – kart .
Tatarijan tašavallašša , Jelabugan piirissä , missä yhistyy kakši šuurta jokie – Kama ta V’atka – ammusista ajoista eletäh erimoiset rahvahat : tatarit , kräšenit (rissityt tatarit ), venäläiset ta marilaiset .Nykyjäh piirissä on vain kakši marilaista kylyä : Izä-Ener (Stud’onii Kl’uč ) ta K’uplik , missä eläyki 76-vuotini Sem’on Dmitrijevič .Hänen tuatto oli kotosin K’uplikista , a muamo mäni tänne miehellä toisešta piiristä .
Pakanat marilaiset
Sem’on Kudr’avtsev šanelou , jotta ennein šuurin oša kyläneläjistä oli pakanoja .Kylän viereššä oli oma marilaini kalmismua , a uškojat keräyvyttih moliutumah pyhäššä mečiköššä , kummaista šanottih Kysö-otokši .Kirjutetah , jotta XIX vuosišualla paikalliset marilaiset oli jo rissitty .No vielä 1920-luvulla hyö piettih niise pakanallisie rukoukšie .
Ammusien uškontojen elvyttämini alko 2000-luvulla .Pyrityš tuli istorijan opaštajalta Leonid Vasil’jevič Šabalinilta , kumpani jo monta vuotta eli kaupunkissa , no kumpasen juuret oltih K’uplikista päin .Šeiččemen vuotta Sem’on Dmitrijevič oli vain auttamašša malittuaikana , no šiitä rupesi pitämäh palvelukšie iče .Hiän tietäy , jotta eri paikoissa marilaiset kummarrellah erimoisilla jumalilla .No omissa malittuloissa hiän mainiččou vain piäjumalua – Oš Kugo Jumuo .
– Jumala perušti ni koko muan , kertou kart . – Vot eryähät šanotah min verta on jumalie : muajumala , vesijumala , tuulijumala , tuleniskujumala – voipi lukie šata jumalua . No Jumalaki on yhtenäini , hiän perušti muan ta elämän .Mie mainičen vain yhtä jumalua , a toisie en äšen šano .
Uhripaikalla ollah omat šiännöt
Uhripaikka on kylän viereššä .Kyläläiset (20–25 henkie ) keräyvytäh tänne kerran tahi kakši kertua vuuvvešša .Mukava , jotta ošallistujien kešen on pakanoja tai oikieuškosie marilaisie .No kaikin nouvetah erikoisie šiäntöjä .
– Meijän ei šua humaloija , kertou Sem’on Kudr’avtsev , – eikä tupakoija pyhäššä mečiköššä , ei šua mitänä ottua šieltä pois . On kielletty kerätä šientä , viijä kukkie ta keppijä – šielä ei šua koškie mitänä .Ennein palvelušta meijän pitäy kylpie kylyššä ta šuorittuo puhtahih vuatteih .Da , meilä ollah omat šiännöt .
Šiitä kart jatkau kertomuštah :
– Pyhäššä mečiköššä myö isemmä uhripokkuo .Šamoin šielä myö keitämmä šitä ta kaikin šyömmä .Nu kakšinkymmenin ihmisin šyömmä kaiken ta vielä otamma jiännökšie kotih , jotta jakua nuapuriloilla tahi omahisilla , ket ei käyty uhripaikašša .Ka uhripokon lihua ei šua antua koirilla ta kiššoilla .Uhripaikašša poltamma kaikki luut ta šiämykšet , emmä jätä mitänä .
Sem’on Kudr’avtsev äijän matkuštelou ta ottau ošua toisih marilaisih malittukokohukših ta pruasniekkoih .Esimerkiksi , melkein joka kešä hiän käypi Akpatir-pruasniekkah Kirovin alovehella .
K’uplikin istorijašta
K’uplik on hyvin vanha kylä .Sem’on Dmitrijevič kertou , jotta šen enšimmäisinä eläjinä oltih kahen šuvun jäšenet : Polatait (Poletajevit ) ta Šoktat (Kolbasovit ).Kylän viereššä oli šuuri poštitie ta eryähät kyläläiset elettih kaupalla .
XX vuosišualla tultih vaikiet ajat – kaikki mečät ympäristöštä oli täyšin hävitetty ta ei jiänyn halkuo , jotta lämmittyä kiukaita .1940-luvulla kyläneläjät ruvettih mänömäh tiältä pois .Esimerkiksi , mie tapasin monie K’uplikista kotosin olijie ihmisie ta heijän lapšie marilaisešša Sol’anka-kyläššä Permin alovehella , 600 kilometrissä itäh .Äšen Sem’on Kudr’avtsevin tuatto tahto šiirtyö šinne monta vuotta takaperin , onnakko muutti mieltä ta jäi kotih .
Nykyjäh K’uplik on šuuri kylä , missä eläy muutoma šata henkie .Kyläššä on kauppa , klubi , koulu , musejo ta kaunis puisto .K’uplikissa eläy äijän šekaperehie , ta monet kyläneläjät paissah hyvin venäjäkši tai tatariksi .No huolimatta šiitä eryähät pietäh parempana käyttyä marin kieltä .Rehellisešti šanuon , še tieto antau äijän hyvyä mieltä !
Marilaini pakanallini pappi Tatarijašta
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–