Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| Статистика
| ? Помощь
Blandov Aleksei .
Marilaini pakanallini pappi Tatarijašta
Источник:
Oma mua. № 50, 2025, с. 4
Blandov Aleksei
Marilaini pakanallini pappi Tatarijašta
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Oletko šie konšanih tullun vaštah pakanallisella papilla? Ajattelen, jotta et. A mie männä kešänä tuttavuššuin häneh!
Kešällä Tatarijašša matašša ollešša mie kävin marilaisešša K’uplik-kyläššä (Starii Kukl’uk venäjäkši) ta tutuššuin šielä Sem’on Kudr’avtsevih. Tämä mieš on paikallini pakanallini pappi, tahi kuin hiän kuččuu iččieh – kart.
Tatarijan tašavallašša, Jelabugan piirissä, missä yhistyy kakši šuurta jokie – Kama ta V’atka – ammusista ajoista eletäh erimoiset rahvahat: tatarit, kräšenit (rissityt tatarit), venäläiset ta marilaiset. Nykyjäh piirissä on vain kakši marilaista kylyä: Izä-Ener (Stud’onii Kl’uč) ta K’uplik, missä eläyki 76-vuotini Sem’on Dmitrijevič. Hänen tuatto oli kotosin K’uplikista, a muamo mäni tänne miehellä toisešta piiristä.
Pakanat marilaiset
Sem’on Kudr’avtsev šanelou, jotta ennein šuurin oša kyläneläjistä oli pakanoja. Kylän viereššä oli oma marilaini kalmismua, a uškojat keräyvyttih moliutumah pyhäššä mečiköššä, kummaista šanottih Kysö-otokši. Kirjutetah, jotta XIX vuosišualla paikalliset marilaiset oli jo rissitty. No vielä 1920-luvulla hyö piettih niise pakanallisie rukoukšie.
Ammusien uškontojen elvyttämini alko 2000-luvulla. Pyrityš tuli istorijan opaštajalta Leonid Vasil’jevič Šabalinilta, kumpani jo monta vuotta eli kaupunkissa, no kumpasen juuret oltih K’uplikista päin. Šeiččemen vuotta Sem’on Dmitrijevič oli vain auttamašša malittuaikana, no šiitä rupesi pitämäh palvelukšie iče. Hiän tietäy, jotta eri paikoissa marilaiset kummarrellah erimoisilla jumalilla. No omissa malittuloissa hiän mainiččou vain piäjumalua – Oš Kugo Jumuo.
– Jumala perušti ni koko muan, kertou kart. – Vot eryähät šanotah min verta on jumalie: muajumala, vesijumala, tuulijumala, tuleniskujumala – voipi lukie šata jumalua. No Jumalaki on yhtenäini, hiän perušti muan ta elämän. Mie mainičen vain yhtä jumalua, a toisie en äšen šano.
Uhripaikalla ollah omat šiännöt
Uhripaikka on kylän viereššä. Kyläläiset (20–25 henkie) keräyvytäh tänne kerran tahi kakši kertua vuuvvešša. Mukava, jotta ošallistujien kešen on pakanoja tai oikieuškosie marilaisie. No kaikin nouvetah erikoisie šiäntöjä.
– Meijän ei šua humaloija, kertou Sem’on Kudr’avtsev, – eikä tupakoija pyhäššä mečiköššä, ei šua mitänä ottua šieltä pois. On kielletty kerätä šientä, viijä kukkie ta keppijä – šielä ei šua koškie mitänä. Ennein palvelušta meijän pitäy kylpie kylyššä ta šuorittuo puhtahih vuatteih. Da, meilä ollah omat šiännöt.
Šiitä kart jatkau kertomuštah:
– Pyhäššä mečiköššä myö isemmä uhripokkuo. Šamoin šielä myö keitämmä šitä ta kaikin šyömmä. Nu kakšinkymmenin ihmisin šyömmä kaiken ta vielä otamma jiännökšie kotih, jotta jakua nuapuriloilla tahi omahisilla, ket ei käyty uhripaikašša. Ka uhripokon lihua ei šua antua koirilla ta kiššoilla. Uhripaikašša poltamma kaikki luut ta šiämykšet, emmä jätä mitänä.
Sem’on Kudr’avtsev äijän matkuštelou ta ottau ošua toisih marilaisih malittukokohukših ta pruasniekkoih. Esimerkiksi, melkein joka kešä hiän käypi Akpatir-pruasniekkah Kirovin alovehella.
K’uplikin istorijašta
K’uplik on hyvin vanha kylä. Sem’on Dmitrijevič kertou, jotta šen enšimmäisinä eläjinä oltih kahen šuvun jäšenet: Polatait (Poletajevit) ta Šoktat (Kolbasovit). Kylän viereššä oli šuuri poštitie ta eryähät kyläläiset elettih kaupalla.
XX vuosišualla tultih vaikiet ajat – kaikki mečät ympäristöštä oli täyšin hävitetty ta ei jiänyn halkuo, jotta lämmittyä kiukaita. 1940-luvulla kyläneläjät ruvettih mänömäh tiältä pois. Esimerkiksi, mie tapasin monie K’uplikista kotosin olijie ihmisie ta heijän lapšie marilaisešša Sol’anka-kyläššä Permin alovehella, 600 kilometrissä itäh. Äšen Sem’on Kudr’avtsevin tuatto tahto šiirtyö šinne monta vuotta takaperin, onnakko muutti mieltä ta jäi kotih.
Nykyjäh K’uplik on šuuri kylä, missä eläy muutoma šata henkie. Kyläššä on kauppa, klubi, koulu, musejo ta kaunis puisto. K’uplikissa eläy äijän šekaperehie, ta monet kyläneläjät paissah hyvin venäjäkši tai tatariksi. No huolimatta šiitä eryähät pietäh parempana käyttyä marin kieltä. Rehellisešti šanuon, še tieto antau äijän hyvyä mieltä!