Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Nadežda Vasiljeva. Jyškyjärven kylän istorijan šäilyttäjä
Nadežda Vasiljeva
Jyškyjärven kylän istorijan šäilyttäjä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Tuanoin Jyškyjärven koulun
opaštujien luokše kävi kylän eläjä Nina Nel’ubova .Koululaiset ta opaštajat kučuttih Nina Nikolajevna kertomah vanhan karjalaisen kylän istorijašta .Vet Jyškyjärvi on paikka , missä hyö eletäh ta opaššutah .
Nina Nel’ubova on kylän vanhin eläjä , ta ennein hiän ušein pistäyty kouluh .Yheššä kotikyläläisen Taisto Malisen ta koulun opaštujien kera naini moničči šuoritti venehmatkoja Jyškyjärven vesilakevukšie myöten .Niijen aikana lapšet šuatih tietyä monie mukavie faktoja omašta kyläštä .Esimerkiksi , hyö kuultih , mitein Jyškyjärveh ilmešty Šuuren Isänmuallisen šovan aikana kuatunuijen neuvoštošotilahien vellešhauta .
Tällä kertua Nina Nikolajevna tuli kertomah lapšilla kylän heposista , kumpaset aikoinah oltih kylän piäuuraštajina : niijen ruatuo käytettih mečän uitošša ta hakkuušša , tavarojen kuletukšešša kylän kauppoih , kynnöššä ta heinän varuštamisešša .
Männyinä aikoina hevoista piettih kylän ušeimmissa kontuloissa .Kun tuli neuvoštovalta , Jyškyjärveh peruššettih Udarnik-kolhosi .Eläjät jouvuttih antamah kaikki elukat kolhosih , a Šuuren Isänmuallisen šovan alettuo melkein kaikki heposet lähetettih apuh rintamalla .
– Šovanjälkiseššä lapšuošša mie toisien lapšien kera hoijin kylän heposie ta piäasiešša vietin aikua kylän hevoistallissa auttuan paikallista heposien kaččojua Mihail Ragujevua paimentua elukkoja . Talvella račaššettih reješšä , kešällä – kärryllä , mi toi šuurta iluo .Kaikki jäi istorijah : kyläššä ammuin ei ole yhtänä hevoista , šanelou Nina Nikolajevna .
Nina Nel’ubova tietäy ta voipi kertuo ušeita šemmosie juttuja .Hiän on šyntyn ta kašvan Jyškyjärveššä .Tiälä naini lopetti koulun , ruato ta šamah aikah opaštu Leningradin yhteyštehnikumissa .
Šiih aikah kylä tarvičči diplomispesialistija .Kohta Nina Nel’ubova kučuttih ruatoh Jyškyjärven kyläneuvoštoh .Šen pieneštä ta šopusašta kollektiivista tuli šamanmielisien joukko , kumpani tahto parentua omien muanmiehien elämyä .Neuvošton piällikön Marija Rugojevan joholla kyläššä luajittih äijän hyvie ruatoja .
Pätövyš , šinnikyš , rehellisyš , tiijoš eri kylän proplemoista , huomavaisuš autettih Nina Nel’ubovua ratkaissa kyšymykšie , kumpasien kera kotikyläläiset tultih hänen luokše .Naini aina autto , puolušti omua näkökulmua äšen konša še ei vaššannun korkiempien viranomasien mieltä .
Nina Nikolajevna jo ammuin on eläkkehellä .Hiän ei tuhlua aikua .Elämä omašša kyläššä lahjotti hänellä äijän tapuamisie kotikyläläisien kera .Niistä hiän šai tietyä ušeista mukavista istorijallisista tapahtumista .Naini kirjutti šemmosie juttuja omih päiväkirjoih , ta niistä tuli kylän elämän šuuri tietošanakirja .
Nina Nel’ubovan pereharhiivašta voipi löytyä muisselmie jyškyjärviläisistä runonlaulajista , šovan veteraniloista , eri rakennukšien istorijašta .Lyhyöšti šanuon hänen kirjutukšet šäilytetäh Jyškyjärven istorijua , tarkkah kerättyjä faktoja ta tapahtumie .
Talvikuun lopušša yštävät onniteltih Nina Nikolajevnua merkkipäivällä .Nyt hiän on onnellini muamo , ämmö , pravoämmö .Vierahanvarasen emännän talošša aina on äijän vierahie , varšinki kešällä .Naini juottau ta šyöttäy kaikkija ta lisäkši kertou arhiivoista šuatuja tietoja oman kylän istorijašta .
– Oman šuuren šynnynmuan joka čupulla on oma istorija , ta šen joka eläjän pitäy šäilyttyä kulttuurie , tapoja ta perintehie ta välittyä niitä šukupolvelta toisella , on varma Nina Nel’ubova .
Naini ruatau šitä ta uškou , jotta hänen yritykšet ei männä tyhjäh .Nuoret jyškyjärviläiset ruvetah tietämäh oman kotimuan ta kantatuattojen istorijua šekä aina kunnivoittamah ta muistamah šitä .
Jyškyjärven kylän istorijan šäilyttäjä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский