ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь

Natalja Antonova. Syvysmatku Singapuurah päivästy tabailemah

Natalja Antonova

Syvysmatku Singapuurah päivästy tabailemah

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Nygözel aijal matkat ulgomuale stuanivutah jygiesti. Yhtelläh netgi harvinazet, ozavunnuot ollah vereksen ilman hengähtyksen kallehuot.

Minulleni tänä sygyzyn ozavui kahtekse nedälii kävvä loittozeh Aazieh, Singapuuru-suaristovaldivoh. Enämbäl Suomeh da suomi-ugrilazien rahvahien eländymualoih käymäh harjavunnuh, sinne käyndy oli muite muis. Piätin: kerran ajella maksau, a toizen vie kačon.
Jällel ollah läs kahtutostu tuhattu kilometrii lennändiä taivastu myöte Moskovan da Bahreinan kauti, kaksi yömbäristyö yhteh puoleh da kaksi järilleh kodih. Potkastus lähtie "kraisvietule" oli juuri moine, ku ylen ammui nikunne ulgomuale en käynnyh, toizekse, Singapuuras jo kolmetostu vuottu eläy dovariššu, karjalaine perehtynnyh naine, kudamanke yhtes kazvoimmo da kudai puašitti gostih täytty vägie.

Korgiet tulot dai korgiet menot
Singapuuru on ezmäzil kohtil muailmas ekonoumiekan da eländytazon puolessen tiezin ammui.
Se on ylen nuori valdivokaikkiedah kuuzikymmen vuottu. Kuulužu sil, ku ylen lyhyös aijas se mua bohatui jälles Britaanien kolouniennu olduu finansutehnolougieloin, veropoliitiekan, bankusistieman da oman sijoittumizen kauti. Täs vähä midä tuotandos iče luajitah (sanommo, lihoi tuvvah Avstraaliespäi, a kazvoksii Malaaziespäi), ga äijy den’gua työtäh omis bankois läbi andajen mahto kogo muailman biznesale avata tänne bankučottii. Nygöi Singapuuru on tundiettu leviesti kehitynnyzien opastuksen da liečindän kauti, elektrouniekan tuottehien kauti. Tänne tuvvah äijy neftii ruattavakse da sen tuottehii iellehpäi työttäväkse. Täs ylen äijäl vastustetah korruptsiedu da kannatetah demokruatiedu. Tänne pyrgivytäh avuamah biznessua rahvas kogo muailmaspäi sendäh ku täs on kehitetty demokruattine veropoliitiekku. Kuni sinun tulot ei kazveta korgiekse, et maksa tuloveruo niyhty. Alguajien biznesmiehien huaveh.
Singapuuras ristittyzil ollah korgiet palkat dai korgiet menotgi. Sanommo, syvvä vero linnas fudkortal (angl. "food court") on äijiä huogembi migu keittiä kois. Ajelendat lendokonehil da laivoil, huogavundat ollah huogehet, muat da fatierat kallehet. Paikallizet fatierat ollah pienet, keitändypertilöi monis ei ole, a maguandupertit kamarizet rouno. Julgizet ajelendunevvot ollah fantastizet, päten käyjät, ylen puhtahat, vällät, a oma mašin on kallis hommu. Enne ostandua pidäy maksua luvan suandas läs sadua tuhattu dollarii, se on vaihtettavu da tuaste maksettavu joga kymmene vuottu. Valdivolline škola lapsile on ilmaine, professien suandu maksettavu. Opastuo ilmai yliopistos voijah vai net harvinazet, kudamil školas suavut arvosanat ollah taivahan korgiet. Hinnat laukas ei olla Ven’an laukoin suurembat, muailman brendat ollah äijii kerdoi huogehembat. Minun kukkaros hyvin täydyi kaikenmoizih maustehih da pippuriloihniidy sie on ylimän kylläl. Suures Mustafa-laukas suat ostua midä vai tuomastu kodih.
Singapuuru on monikanzalline mua, piäkielenny toimiu anglien kieli. Paikallizet eläjät ollah kitaitsat, äijy on vakkinastu tänne ruadoh köyhembis mualoispäi tulluttu, moizis kui Tailand, Indonezii, Malaazii. Äijy on Jevroupaspäigi tulluttu, yksii vai Ven’alpäi tulluzii on läs kuuzi tuhattu. Enimät jevrouppalazet ollah tulluot tänne hyväh korgeipalkazeh ruadoh, on äijy nuordu opastuksih tulluttu. Minungi dovarišat tuldih elämäh tänne kolmetostu vuottu tagaperin ruavon kauti. Podruugan ukon ruado on Norveegien neftifirmas, kudaman ozasto on Singapuuras.
Minun tulenduviizu ozavui kolmes čuasus. Sen hommai minun dovariššu internetan kauti.

Ei karjalaine ekvuatoral pyzy
Singapuuru sijoittuu Aazien liidehel, Suvi-Kitain meren da Indien valdumeren välis, ekvuatoran juuri lähil.
Se on samal aigua valdivo dai piälinnu, ymbäri ollah vai suarukkaizet. Ymbäri vuvven sie pyzytäh räket, ero on vai se, ku meijän talvikuuloin aigah sie puaksumbah vihmuu. Minun olenduaijan kylmykuus temperatuuru oli kolmen kymmenen viijen gruadusin mail, kostevus ylen suurinouzi yheksäh kymmenendessähgi. Pyzyö pihal meigävellel on jygei, higi nouzou kynzien voidieloissah, dieluo vai nojata kustahto pilveksizes konditsionieran ual. Net ollah azetetut kaikkielavtoubusois, metros, laukois, liftois. Siepäi pihal lähtiettyy puutut kylyh rouno. En voinnuh kestiä räkkie, sendäh enimät aijat huogavundois vietin kodibasseinas. Mainittavakse, basseinoi heil on joga kohtas. Suuret monikerroksellizet koit kuulutah muga sanotukse kondoh (angl. "condominium"), kudamat ollah aijoitunnuot. Kaksi-kolme kodii yhteh aidah. Aijan sydämes ollah kai huogavundumugavukset. Basseinat voijah olla libo levon ual, libo alahan pihal. Koin levol vojii olla relaks-paikat: barbek’u-kohtu, džakuzi, sadu, nojuandutilat. Sendäh, konzu kučutah gostii, tavannu on vastavuo levon piäl fatierah käymättähgi.

Konzu on hyviä dovariššua
Minun ajelendu Singapuurah oli puhtas huogavundu da mieron kačondu.
Minun dovariššu Natalja ylen hyvin otti vastah. Karjalazennu olles ihastui tuomazii: šl’uboit, garbalot, buolat, meijän meččien sienet da grivat. Niidy hänel sie ei tävvy, pani tallele yksinäh syödäväkse. Yhtes myö ajelimmo suurel, kuuzitostukerroksellizel laival Malaazieh, tuttavuin sen ekzoutiekkah. Joga päiviä käimmö fudkortale syömäh eriluadustu syömisty, äijät kudamis ollah ylen kargiet, suudu poltajat. Ihastuksennu oli kävvä Singapuuran Kazvitiedosaduh, kudamua ni päiväs ei sua pitkizin astuo, moine on suuri. Ruajukse kačoin orhidein kukkien kazvihuonustusie niidy on sadoi luaduu.
Muite, ga Aazien bohatembis mualois ylen äijäl suvaijah ravieloi da kallehii kodiloi, huonuksii, lagevoloi. Kai ollah ylen kirkahat, suuret, hämmästyttäjät. Joga ildua linnan keskučas luajitah ilotulet, lazerda muuzikkušout. Singapuuran aeroportu mugavuksen kauti on ezmäzel sijal muailmas. Pagizemata muudu sie ollah suuret fontuanat da kazvoksien huonukset. Minä kävelin suu avvoi da duumaičin, mittuine suuri da eriluaduine on meijän muailmu. Minä elän kyläs yksinäh, ynnällizel gektuaral ei ole nikedä, a täs rahvastu, karjalazien jyttyöh sanuo, ku kudžoidu kudžoinmättähäs, liijakse kai. Mittuman sain hyvän kogemuksen da elämyksenoma mua toven on mandžoi. Hyvä on suurdu mieruo nähtä, vie parembi on omah kodih tulla.
"Oman Muan" lugijat toinah ajatellah sidä, ku tämä loittoine matku rodih ylen kallis. Muga, sih minä suitin den’gua vuvven kaiken. Tottu paistes, ajelendu Ven’an suveh ei tule äijiä huogehembi. Voitto iče verdailla: kolmen päivän kestäi laivumatku Suvi-Kitain merdy myöte da Malaazieh päiväčelleh čökkelendy maksau sen verdu, min maksat puolestostu kubometris hyviä kuivattuu lahkuo meijän Karjalas, meččymuas.

Pieni da turvalline
Singapuuru on ylen pieni da korgiesti urbaniziiruittu suaristovaldivo Jevraazien manderehen Aazien puolen liidehel.
Sen suurus kaikkiedah on seiččeisadua kolmekymmen viizi nellikkömetrii, a eläjiä on kogo Suomen mailkuuzi mil’l’onua. Sih kuuluu kuuzikymmen kolme suardu. Singapuuras on läs kymmendy uskuo: suurimat ollah buddizmu, isluamu, induizmu da Hristossah usko. Täs on nelli virrallistu kieldy: anglien, kitain, malain da tamilin. Singapuuru on turvalline mua, rahvahan eländytazo on ezmäzii kogo muailmas.