ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь

Ol’ga Ogneva. Karjalaine Stuanu on Ven’an kaunehin kylä. 1

Ol’ga Ogneva

Karjalaine Stuanu on Ven’an kaunehin kylä. 1

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Jatkammo paginua Tverin Karjalan, Karielan Rannan, paikannimilöih näh da kiännämmö aižat karjalazeh Stuanun kyläh.

Stuanu on Lihoslavl’an okrugan suurembii karjalazii kylii, nygöi sie eläy kaksi puolen kel sadua hengie. Matkua kyläh Lihoslavl’aspäi on 30 kilometrii. Stuanu on sijoitunnuhes ylen čomal kohtal Medvediččäjoven rannal. Jo kolme vuottu se kuuluu Ven’an kaunehimien kylien joukkoh, da tänne on ruvettu käymäh turistat. Enzimäzikse gošt’at tullah Karjalazen kul’tuuran kodih, kudai on keskikyliä kaksikerdahizes kirpiččykois, endizes kolhozan kantoras.
Ennein d’ogo karjalan kodin luona, pordahilla, oli tämä vašta. I jallat pyyhittih ei vain lumešta, a i pahoista mielistä i kodih tuldih hyvienke mielienke. Tervehyttä teilä, tulgua meijän kodih, nenga meidy vastai Karjalazen kul’tuuran koin rahmannoi emändy L’udmila Nikolajeva. Häi saneli, kui on roinnuhes Stuanu, da kuspäi tänne tuldih karjalazet:
Täššä šeinällä on karta, kumbane sanelou, kuin karjalazet tuldih tänne Tverin mualla, Stuanun mualla.
Ber’ogat Ladoga, järvi Ladoga, jogi Volhov, järvi Il’men’, jogi Msta, jogi Tverca, ruučat Tigma, Vološn’a da jogi Medvediččä, missä on i Stuanu, i toizet karjalan kylät, missä nyt eletäh karielat.

Stuanovoine kirjuttai da kodirannantiedäi Nikolai Balakirev
Karjalazen kul’tuuran kois on Stuanun paikannimikartu, kus on ven’ankielisty dai karjalastu kohtiennimie.
Sen luajittih da pandih kačottavakse paikallizet aktivistat paikannimistön tutkijan Denis Kuz’minan avul. Denis sai nämmä nimet tverinkarjalazes kirjuttajas, oman kodirannantiedäjäs, stuanovozes sodamerimiehes Nikolai Balakirevaspäi. Karjalan kul’tuuran kois da monil stuanovozil kois on hänen kniigua ven’akse da karjalakse. Nikolai Balakirev oli roinnuhes, elänyh, kazvanuh da kirjutannuh Stuanun kyläs da karjalazis. Tänä vuon häi olis täyttänyh 91 vuottu, ga lähti sille ilmale vuvvennu 2023. Stuanul meil puutui kävvä kodih, kus häi eli da paista hänen sizärenke Galina Mihailovna Vinogradovanke.
Kirjutti, midä muisti, paginoida, vanhoin akoin, ukkoloin, kedä ga tiedi susiedoida. Hänellä himotti karjalan kielen i Karjalan mužikkoida kirjuttua, štob rahvas tiettäis, što oldih tämänmoizet karielat, tämänmuozet rahvahat oldih. Hän ves’ma šuačči karieloida, omie karieloida, saneli Galina Mihailovna.

Yksi kyläyksi kolhoza
Tverin gubernien vuvven 1859 eloitettuloin paikoin luvettelus on kirjutettu, ku Stuanun kyläs on 28 taloidu da 170 hengie eläjiä.
Lähäl, päivännouzupuoles mainittih Uvven Stuanun Pogostu Pokrovan kirikönke da päivänlaskupuoles Komojedihan libo Udvuorinan kylä. Sit oli 16 taloidu da 99 hengie eläjiä. Ielleh, Medvediččäjovel elettih omas Svinariha-usad’bas bajarit, mollemban kylän ižändät. Nygöi Vahnu Stuanu, Uvven Stuanun Pogostu da Udvuorina kuulutah yhteh Stuanun kyläh.
Stuanu oli ves’ma suuri, läs 40 kodie, kolme uuliččua. Kumbazet oldih koit ves’ma šuuret. Oli ves’ma šuuri kolhoza. A kolhoza enne oli: Stuanu yksi kylä i kolhoza. Udvorna yksi kylä i kolhoza. A sen jälgeh kaikkišubi objedinili. I moine oli Mairna, Stuanu, Hl’ostova, Udvorna, kaikkišubi yhteh kolhozah. I oli ves’ma bohatta kolhoza, musteli Galina Vinogradova.
Bohattua raviedu kolhozua Stuanul jo ei ole. Täs kolhozas ruadoi lypsäjänny Marija Nikolajevna Bel’akova. Čopakol emändäl on ylen hyväs kunnos piha, juablokkapeldo (kartohkupeldo) da vagozet. Kaikkiel kazvau kukkua.
Ylen suuri kylä, ylen äijä rahvasta. Meillä ka tällä uuličalla jogo kojissa oli kolme-nellä lašta. Oli ka keräyvytäh täh, šn’akutetah. Täššä, jogi humajau, kupaijah. A nyt gluho, kaikin kazvettih, uijittih, sanoi Marija Bel’akova.