Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Nikitina L'ubov'. Tänne himoittau tulla...
Nikitina L'ubov'
Tänne himoittau tulla...
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Kyläine minun
, puuhine , loittoine… – mielužan pajon sanat kajahtetahes minun mustos loittozen da hyvän mennyön aijan mustelminnu .
Elokuu .Minä täytin kaheksatostu vuottu .Minä ajan autobusal Petroskoispäi Heččulah , omien vahnembien kyläh .Jo ajoimmo Priäžäs siiriči , Nuožarves .Autobusas ajajat enimite ollah Priäžän piirin eläjät , hyö taratetah-paistah , autobusas kuuluu oma karjalan kieli .
Heččulan dorogua myöte järvilöin välis ajajes autobussu hillendäy ajandan .Kyläläzet jo seizotah ostanovkal , tarkah kačotah dorogah päi , kudai hyvin nägyy loitokse .Autobussu azettuu pienele lagevozele , kudai on kylän keskuksennu .Ostanovku on täyzi rahvastu : "Autobussu tuli "!Minä lähten autobusaspäi da kolmen čuasun kestäjän dorogan väzymys kuilienne kerras häviey .Ravei-iänizet kyläläzet vastatah meidy , autobusal tulluzii , kui omii , lähezii da sugulazii .Minä kaččelemmos ymbäri da näin , ku kai ollah sijoilleh : kylänevvoston taloi , poštu , feršalipunktu , laukku , souhozan kantoran ravien taloin parziseiny läpettäy päiväzen pastos , vähästy loitomba ostanovkua mägyričäl kokottau kluubu .
Minä otan oman matkušallun da kiirehtän kodih , kudai seizou Heččulanjärven jyrkäl rannal .Vastah minule tulou buabo , died’oi istuu ikkunalluo , kohendau kalaverkoloi .Omas pihas ummistan silmät , muga läpettäy laskijan päiväzen kuvahaine järven pinnal päiväzen sugahis .Ongo hyvä täs , vai ei , duumaičen minä buabua seväten .
Veriät kluubah ollah kahtalleh
Tossupiän on suovattu .Päivän kaiken telmämmö , ga ildu on ihan välly .Tänäpäi kluubas ozutetah Rohkiet rahvas -kino , sen jälles roitah tansit .Illal , hyväs mieles da vähäzel ujostellen , astun Heččulan kluuban .Veriät ollah kahtalleh , ymbäri juoksendellah lapset , kluuban pordahil seizotah miehet , poltetah dabakkua .Kluuban senčois kluuban emändy Anna Pavlovna tervehtiy tulijoi .
– L’uba , ammuigo tulit ? Kiändyy häi minun puoleh .Ga minä en ehti vastata , ku kerras minun jälles kluuban senčoih tullah Telkän brihat : Aleksejevien , Bogdanovien da F’oudorovien vellekset .
Zualas jo on äijy rahvastu da kaikkii minä tunnen .Heijän keskes : Matikaizen Maša-t’outa , Ivanovan Kol’a-diädö , Čern’ajevan Vas’a-diädö , Aleksejevan Man’ačidžoi , Vorobein Kol’a-diädö , R’abčikovan Vas’a-diädö .Rahvas zualas paistah karjalakse .Sit tuli sammutetah da algavuu kino .
Kinon jälles kaikin jiäjäh tansiloih .Vällendetäh keskizualu , brihat pannah stuulat seinii vaste , sinne istavutah vahnembat rahvas .Anna Pavlovna panou muuzikan da Valerii Obodzinskoin Eti glaza naprotiv -pajon allus ilmoittau enzimäzen tansin .
Ongo hyvä , ku Heččulas ruadau kluubu !
Mondu vuottu kluuban piälikön virras on Griidinan Anna Pavlovna .Häi valmistau kyläläzih niškoi pruazniekkoi Voitonpäiväkse , Kylän ruadajien päivänny , huogavunduillaččuloi .Häigi johtau lapsien teatrukerhuo da iče aktiivizesti yhtyy kaikkih konsertoih !Kluubas puaksuh ezitytäh piirin taidojoukot , Vieljärven rahvahalline hora , toiči kävväh Petroskoispäi Suomen teatran artistat .Hyväl da lämmäl mielel mustelen Anna Pavlovnua , illačut , lapsien ozutelman , kuduan myö valmistimmo konzulienne Heččulan kluubas .
Elaigu kiändyy uudeh puoleh
Mendih vuvvet …Elokuu .Minul on jo ammui kahtenkymmenen piäl .Olen Heččulas .Tänäpäi on pruazniekku , Kylän päivy , kuduadu jo äijän vuottu pietäh elokuun lopus .Päiväl lähten koispäi da astun kluubah päi .Laukan tyves azetun , se kohtu ainos on minule kylän keskučannu .Kaččelemmos ymbäri .Jo ammui ei ole feršalipunktua , kylänevvostuo , souhozan kantorua .Laukku kyläs ruadau nygöi vaigu kaksi-kolme päiviä nedälis , poštu vie harvembah .Uuttu asfal’tua luadijes kyläh azetettih kaksi nygyaigastu ostanovkua .Yhtelläh ni yksi autobussu ei aja Heččulah jo äijän vuottu !
Kiännyn kluubah päi , kudai endizelleh on mäin piäl , da tuaste tunnen hyviä mieldy da ihastustu .Kluuban tyves kodvazekse azetun , tiä on meijän omamualazien Ižänmuallizes voinas olijoin da kuadunuzien mustokohtu .Syvyskuus tänne azetetah Mustolaudu , kudual roitahgi minun died’oloin nimet : F’oudorovan Vasilii Iljič da Mičuurinan Ivan Andrejevič , kuduat sežo oldih sit hirvies voinas .
Kui ennegi kluuban veriät ollah kahtalleh avatut .Kluuban tyves elostetah lapset , pordahil miehet paistah telefonat käis .Kluuban senčois kluuban emändy Porojeva Žanna Anatoljevna muheloittajen da hyväh luaduh vastuau gostii .Tänäpäi kylän pruazniekkah tuldih artistat Vieljärves , Jessoilas da Nuožarvespäi .
Astun zualah da istavun , välliä sijua zualas on vähä .Rahvastu on menetiijämi , enimät ollah tuttavat : Saša da Marina (tytönny Matikainen ), Vorobein Mihail , Prokopjevan Miša , Lizan Katin (Kozirevan ) tytär Natoi , Aleksejevan Saša , F’oudorovien pereh Telkäspäi …Ku ruvetahäi lugemah kaikkii , kedä on zualas , rodieu pitky niilöin heččuil’čoin lapsien , bunukoin da pruavobunukoin luvettelu , kudamien kel konzulienne minä kačoin täs kluubas Rohkiet rahvas -kinuo .Niilöin kyläläzien , kenen ruavol sillozinnu loittozinnu vuozinnu kuulužu oli Vieljärven souhozu , ruadoi Heččulan fermu , moniluguzil peldoloil kazvatettih kartohkua .
Konsertu vie ei algavunnuh , rahvas hil’l’akkazeh paistah ven’akse , harvembah – karjalakse .Rubieu soittamah muuzikku , lavale tulou Žanna Anatoljevna da ilmoittau , ku konsertu algavuu .Lapsien noumerat – runot , pajot , tansit , niilöin keskes tulolazien artistoin ezitykset .Jessoilaspäi tulluot "Čomat tytöt " ollah kirmiet , heil ollah kirjavat ruutat , nuožarveläine pajattai Oleg Gapejev lekahuttau kuundelijoin syväimii omil pajoloil .Minuu miellytti vieljärveläzien Pajokeräine-naisjoukko Karjalan Kielen Koispäi .Hyö pajatettih karjalazii pajoloi .Kumardus muassah pajattajile jalgoih oman karjalan kielen säilyttämizes .Ga kaikis enin käzii räškytettih kuundelijat da kaččojat , konzu laval oldih Rodničok-joukon pienet artistat .
Rodničok-joukko , kudai ruadau Žanna Anatoljevnan piän al , on olemas jo 22 vuottu .Näminny vuozin joukos opastuttih eri-igäzet lapset , kaikis vahnimal nygöi no 10 vuottu .On hyvä mieles , ku lapsii kannatetah vahnembat .Tädä ezitysty valmistajes lapsii autettih Nina Fotejeva da Valentina Moisejeva .Olen varmu , ku ezityksen hyvä mieli jiäy jogahizen lapsen mustoh pitkäkse igiä .Eihäi muite vai Rodničok-joukkoh artistoikse tuvvah omii lapsii enzimäzet joukkoh kuulujat .
Ongo hyvä , ku Heččulan kyläs ruadau kluubu !
Vuvvenu 2002 Heččulan kluuban piälikökse rodieu Žanna Anatoljevna Porojeva .Ven’an kul’tuurah nähte 2000-lugu oli vaigei aigu : pienendettih varat , elaigu muas muuttuu ylen ruttoh .Karjalas toine toizen peräh salvatah kluubat da toizet kul’tuuran laitokset .Heččulan kluubu pyzyi pystöi !Da se on enimite sen piälikön Žanna Anatoljevnan ruado .Kul’tuuruelaigu kyläs ei sammu , kluubu endizelleh on taido - da opastusruavon keskus .Vuvvennu 2005 kluubas perustetah Marjaine-tansijoukko , kudai 19 vuottu ozuttau kaččojile karjalazii da ven’alazii tansiloi .Žanna Anatoljevnan pietyt pruazniekat – Voitonpäivy , Elähtännyön ristikanzan päivy , Kylänpäivy , diskotiekat , huogavunduillačut da toizet – vietäh kluubah rahvastu , niilöis suau kuulta runuo da pajuo , nähtä ozutelmua ven’an da karjalan kielel .
Suurdu huomivuo kluuban johtai kiinnittäy kazvajan polven opastandah .Lapsih niškoi pietäh erilazii programmoi , pihakižoi da kilboi .
Hyväl mielel Žanna Anatoljevna vastuau Petroskois , Priäžän piiris tulijoi taidojoukkoloi , kuduat yhtytäh Heččulan pruazniekkoih .
Žanna Anatoljevna Porojeva yhtyi Karjalan kul’tuuruministerstvan kilbah da Vieljärven kylän haldivon kannatuksel kluubas vuvvennu 2022 uvvistettih sähkösistiemu .
Žanna Anatoljevnan ruadohimo , nero , viritys da rahvahan kunnivoiččemine luajittih kluubas kohtu , kunne himoittau kävvä , kus huogavut da on mieleh olla .
Heččulan kluubu oli avattu vuvvennu 1959, se on kylän histourii , tärgei objektu , huogavundan da taijon keskus .Himoittas uskuo , ku äijän vuottu kluuban veriät roitah avvoi da Žanna Anatoljevna Porojevan alguhpanoloi ruvetah kannattamah kylän haldivo da Heččulan kylän eläjät .
Tänne himoittau tulla...
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский