Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Valentina MIRONOVA. Meččyelätit da kodižiivatat karjalazien elokses
Valentina MIRONOVA
Meččyelätit da kodižiivatat karjalazien elokses
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Ennevahnazis
aijois žiivatat ainos ollah ristikanzan mečästämizen da kalastamizen vuoh elätettih omua piädy .Meččyelättilöi yhtelaigua varattih dai kunnivoittih , ku niil oli eriluadustu voimua .Kondii oli mečän piäelätti – yheksän miehen vägi .Uskottih , ku sil oli yhtevytty taivahan ylijumaloih , se vai heityi muale da vardoičči kaikkii .
Kondien lähäl on toine mečän suurin elätti – hirvi libo pohjazes – poro .Sidä pietäh mečänižändänny , muinaisaigua piettih suurdu pruazniekkua , kus tapettu hirvi tahtotah "elvyttiä ".Tämä pido uskomuksien mugah tuou ozua mečästämizen aigua .Hirven da poron mečästämizen kuvii voibi nähtä Vienanmerel lähäl olijois kallivopiirustuksis .
Mavot da čičiliuškut ollah yhtevykses muanalazen muailmanke da niidy pidäy varata , niis on äijy pahua , niidy ei sua nigo koskie , nigo tappua .Toiči pahas ristikanzas rahvas sanottih : ristikanzal on mavon luut libo mavon silmät .A vie maduo sanotah pahačukse .
Meččyelättilöi piettih hyvänny da pahannu vie sen mugah , voibigo niidy mečästiä da niilöin lihua syvvä .Ku voinnou , sit se on hyvä .A ku se pahua ruadanou da ni syödäväkse ei päi , sit se paha ongi .Nengomis pahois pidi omua iččie vardoija , niidy ei suannuh omal nimel paginas mainita .Pahoil da varattavil zvierilöil rahvahas pandih omat nimitykset , nenga reboidu sanottih hannikakse , hukkua – ruagačukse , kondiedu – motokse , oravua – tulikokse .Reboidu da oravua piettih pahannu vikse sendäh , ku niilöis nimidä hyvytty ei olluh , vaiku turki .Haukkua toiči mustellah paginas , konzu tahtotah sanuo ahnahas ristikanzas : hyvä olet haukan kobru , nimidä et jätä , yksinäh otat kai .Se toven muga ongi , mi tämän linnun kobrih puuttuu , sidä sua et .Kägöi tuliedu aigua voi ristikanzale ennustua , sendäh keviäl kuunneltih mečän reunas sen iändy .
Linduloin da zvierilöin mielikuvii puaksuh löydyy suarnois , eeppizis runolois dai erilazis pajolois .Net avvutetah suarnoin da runoloin piähengilöi libo iče ollah ristikanzan roulis da eletäh rahvas rouno .Uskottih , gu erilazis tavois ristikanzu voi muuttuo zvierikse , nenga svuad’ban aigua gost’at muututah kondieloikse da hukikse .Svuad’bupajolois ženihy on kokonnu , andilas – kanannu .Suuri meččylindu tulou kodilinduu koziččemah .A vie andilas pagenou omas ženihäspäi kalannu , toiči kiiškoinnu , toiči siigannu .Kondii myös kuuluu svuad’butaboih : ku unis kondiedu näit – sit vuota ženihiä .Meččyelättilöih da myös kaloihgi liittyy äijy rahvahanuskomustu , muga kois uksen yläčural olii havvin piä vardoiččou koinkanzua kaikes pahas .Ennevahnas svuad’bas pastettih kalakurniekkua , uskottih , ku sen syödyy pereheh terväh tulou lastu .
Toizel-ezmäzel vuozituhandel enne Iisusan roindua karjalazien keskes rubei kehittymäh kodižiivatoin pidämine da kazvattamine .Enne kaikkie ruvettih ottamah heboloi , ku pidi kyndiä muadu , tuvva meččiä dai muitegi ajella yhtes kohtaspäi toizeh .Sit jo ruvettih pidämäh lehmii , niis suadih maiduo da lihua suurel perehel syödäväkse .Lehmii perehis oli kaksin-kolmin .Myöhembäh karjalazet ruvettih pidämäh lambahii , sen villas nieglottih sobua dai mielihyväl syödih sen lihua .
Kozii karjalazis kylis ruvettih pidämäh vaiku XX luvun allus , da puaksuvimah köyhembis perehis , heiniä kozih niškoi ei pidänyh valmistua äijiä , a maido pädi hyvin syödäväkse .
Počit ennevahnas oldih ylen harvannu kodižiivatannu , vikse sendäh , ku putilleh ei olluh mil syöttiä .Poččii ei ylen äijäl suvaittu , uskottih , ku se tuou voimattomuksii , ezimerkikse , niilöis tartuu sugahaizet .
Löydyi karjalazien talovuos myös kanoi da kukkiloi .Konzu koditalovus kehittyi , meččy rodih muanruadajal varattavannu susiedannu .Meččyelätit puaksuh syödih kodižiivattoi , ezimerkikse , lehmii da lambahii mečäs , a toiči polleteltih peldoloi da syödih jyvii .Karjalazet ruvettih keksimäh da ruadamah erilazii pidoloi , pölläteltih meččyzvierilöi .Lehmii käydih meččäh paimendamah , pidi tämä dielo hyvin tiediä , sit ni hukat , ni kondiet ei lähäl tulla .
Koirat da kažit oldih jo hätken aigua karjalazien rinnal .Koirat vardoittih taloidu , a kažit yöt oldih mečäs libo pihal , päivät päčil .Niidy enimytten ei ilokse pietty , niilgi oli omat dielot .Ezimerkikse , uudeh taloih muuttajes ezmäzenny kaži viettih , uskottih , se löydäy pertis hyvän kohtan .Tänäpäi kodižiivatois koirat da kažit ollah parahat dovarišat , lehmii da heboloi harvah näet kyläs olles .Dai lambahii , kozii , a toiči kanoi i kukkiloi enimytten näimmö vaiku elättipuustos .
Meččyelätit da kodižiivatat karjalazien elokses
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский