Тексты

Valentina MIRONOVA. Karjalazet runot ollah “Kalevalan” pohjannu

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 7, 2026, с. 5

Valentina MIRONOVA

Karjalazet runot ollah “Kalevalan” pohjannu

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Kalevalan päiviä
vaste
muistoitammo vie
kerran
, mispäi
tämä
kogo
muailmas
tundiettu
eepilline runoelmu
otti
allun
.

Kaikin
myö
nygöi
tiijämmö
, gu
"Kalevalan" yhtehpanijannu on
Elias Lönnrot da
poeeman pohjannu
ollah
kalevalamittazet eepillizet runot
. Niidy
enimytten pajatettih
Vienan Karjalas
, ga
tiettih
myös
suvipuolen
liygiläzet
da
lyydiläzet
da
Piiterin lähäl
eläjät
inkeroizet.
Vuvvennu
1821 Sakari Topelius vahnembi
Suomes
kirjutti
mustoh
Čena-kylän laukunkandajas Jurkki Kettuzespäi kuuzi
pitkiä
runuo
. Myöhembäh
häi
painoi
net
kniigah
"Suomen
Kansan Vanhoja Runoja ynnä
myös
Nykyisempiä Lauluja" da
mondu
kerdua
kirjutti
, gu
tämänmoizii
eepillizii runoloi
vie
kuuluu
rajantagazes
Arhangelin gubernies
. Nenga
nuori
Lönnrot tiijusti
karjalazis
kylis
olijas
vahnas
suullizes
perindös
da
rubei
suunnittelemah omii
matkoi
sinne
. Ezmäzen kerran
vuvvennu
1828 häi
ajeli
vaiku
Luadogan
Karjalan
alovehele
. Sit
vaste
konzu
vuvvennu
1833 Elias Lönnrot piäzi
elämäh
Kajaani-linnah da
rubei
ruadamah
liäkärinny
, hänen
ammuine
huaveh
meni
todeh
.
Kaikkiedah
Elias Lönnrot kävyi
Suomen
da
Ven’an
Karjalah
yksitostu
kerdua
. Suuren
merkičyksen
"Kalevalan" rodimizeh tuodih
nelläs
(vuozi
1833) da
viijes
(vuozi
1834) matkat
. Nämmien
matkoin
ies
hänel
jo
oli
valmis
käzikirjutus
"Väinämöinen", miehen
suunnitelmis oli
painua
se
. Elias vaiku
tahtoi
kerätä
ližiä
ainehistuo täh
tevokseh
näh
. Vuvvennu
1833 Vienas Vuonnizen kyläs
häi
löydi
Ondrei Malizen da
Vuassilan Kieleväizen. Vuassila oli
jo
moine
vahnu
, pahoi
musti
runoloi
, ga
ylen
äijän
saneli
eepillizis piähengilöis
. Vuvvennu
1834 Elias Lönnrot puutui
Latvajärven kyläh
da
tuttavui
Arhippa Perttuzenke. "Tämä
oli
jo
80-vuodehine starikku
, kudai
vie
ylen
hyvin
musti
kaiken
. Kaksi
päiviä
peräkkäi
da
vie
puoli
kolmattu
minä
kirjutin
hänes
runoloi
. Häi
pajatti
peräkkäi
, keskeh
ei
jiännyh
nimidä
. Suuren
vuitin
runolois
en
ole
nigo kuulluh
, nigo kirjutannuh
toizis
. Olin
hyväs
mieles
, gu
kävyin
hänen
luo
. Ken
tiedäy
, olisgo häi
vie
tulien
vuon
hengis
. A
gu
olis
kuolluh
, sit
nämmä
runot
hänenke
mendys kalmah
", kirjutti
Elias Lönrrot omis
mustelmis.
Arhippa Perttuzes on
pandu
mustoh
lähes kuuttu
tuhattu
rivie, häi
pajatti
eepillizii runoloi
, liiriekkupajoloi da
tiedohusluguloi. Kolmen
päivän
aigua
keviäl
vuvvennu
1834 Lönnrot kirjutti
Arhippa Perttuzespäi Kalevalan tärgiembii runoloi
, kudualois
pidäy
mainita
Sampo-jakson (lähes 400 rivii
), kilbupajattamizen da
kozičendus’užietat, runoloi
kuldazes
neidizes
, Tuonelan matkas
, kandelehen
syndymizes, Lemminkäizes da
toiziigi. Kaikkiedah
hänes
on
pandu
mustoh
18 s’užiettua. Ezmästy "Kalevalua" luadijes
Lönnrot pani
runoloi
ihan
nenga
, kui
oli
kuulluh
Arhiipaspäi.
Iče
Lönnrot hyvin
ellendi
karjalazien
runoloin
merkičysty
Kalevalarunoelman luadimizes
. Jo
hätken
kui
tiedomiehien
, mugagi tavallizien
ristikanzoin
keskes
on
kiistu
, kus
da
konzu
on
rodivunnuh eepilline runohus
da
kenele
kuuluu
"Kalevala". Myö
voimmo
ebäilemättäh
sanuo
, gu
ihan
karjalazet
säilytettih kalevalamittazen runohuon, gu
sidä
tiettäs
kogo
muailmas
. Arhippa Perttuzen persounu
on
keskikohtal
. Juuri
1834 vuvvel
, Arhiipanke tuttavuttamizen jälles
, Elias Lönnrotan suunnitelmat allettih
muuttuo
, da
häi
rubei
uvvistamah
omua
käzikirjutustu
da
luadi
"Kalevalan" semmozekse, kui
myö
nygöi
tiijämmö
. Ei
ollus
karjalazii
eepillizii runoloi
, ei
ollus
"Kalevalua" semmozennu, mittumannu
sidä
tietäh
da
arvostetah
.