Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Ol’ga Ogneva. “Vesläžed” täytti 25 vuottu
Ol’ga Ogneva
“Vesläžed” täytti 25 vuottu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Omassah
roindupäivänny 21. tuhukuudu se ozutti Kanzallizes muzeis Kuujärven perindö -programman lyydin da ven’an kielel , kudai on luajittu lyydiläzen fol’klouran pohjal da on omistettu Kuujärven lyydiläzile .Juuri Kuujärven čupun lyydiläzii pajoloi , kižoi , tansiloi da pruazniekkumenoloi "Vesläžed " on kerätty , opastuttu , ozutettu 25 vuvven aigua .
Täs eletäh sobuh
Enne ozuttamole menendiä pidäy vältämättäh vejäldiä yläh polvisukat .Tämä on ammuine Vesläžed-fol’klourujoukon perindö , kudamua novvetah kaikin .Joukos 25 vuvves on suittunuh moni muudu siändyö :
– Konsertusovat vältämättäh pidäy olla pestyt , puhtahat da ut’uužitut .Konsertua vaste meil ei sua käyttiä telefonoi .Emmo ripu toine toizel kaglas , ku konsertusovat ollah jo piäl .Myö kunnivoičemmo toine tostu , nuorembat tullah , vahnembat heidy opastetah , kui pidäy vediä omua iččie , sanou Tatjana Darii .
Neidine jo loppi taidoškolan , ga ansamblispäi ei lähtenyh , sildy gu ei voinnuh jättiä omii .
Vie fol’klourujokos lapset opastutah elämäh sobuh keskenäh , kuundelemah opastajii , ellendämäh da kunnivoimah sidä perindyö , kudamua pietäh hengis .
Vuozipäivyprogramman nimekse pandih "Kuujärven perindö ", sendäh gu ozutetah sit Kuujärven lyydiläzien pajoloi , kižoi , tansiloi da pruazniekkumenoloi Synnynmuanaijas Kegrinpäiväh suate .Nuoret artistat paistah da pajatetah ven’akse da lyydinkarjalakse .
– Olen moizis sovis , sendäh gu olen smuutannu . Smuutat synnynmuanaigua käveltih taloloi myö .Rahvas pandih piäle moizet sovat da vie rožil pidi olla marli .Sendäh gu ei suannuh ozuttua rožii , ku ei rodies midä pahua , sanelou Irina Solovjova .
Vuozipäivykonsertu kesti läs puolitostu čuassuu .Lapset ozutettih synnynmuanaijan menoloin ližäkse karjalazen svuad’ban , pajatettih Äijänpäivän da leikkavon aijan pajoloi , kižattih , kai iče Kegri tuli lopus kaččomah , ongo kylläl kezrätty langua .
Lyydiläzien kul’tuurua nägövih
Vesläžed-folklourujoukon pani alguh vuvvennu 2001 Petroskoin valdivonkonservatourien suomelas-ugrilazien kanzoin muuzikan ozaston opastui Ol’ga Gabukova .Sinä vuon tuhukuun 21. päivänny Petroskoin suomelas-ugrilazes školas toizes tazavallan fol’klourujoukkoloin Istoki - festivualis oli Balakirevan nimellizen taidoškolan ubo-uvven ansamblin enzimäine konsertu .Vaigu enzimäi joukol oli toine nimi – "Skomorošina ".Dai konsertusovat otettih laihinah taidoškolan toizel joukol .
– Konzu minä rubein ruadamah taidoškolas , minule annettih yksi kluassu 11. školas . Se oli algukluassu .Myö rubeimmo pajattamah , ruadamah , konzu tiijustin festivualis , tuli moine himo sinne mennä .Dai keksimmö nimen , dai menimmö , dai saimmo kaksi diplomua – yhten festivualin yhtyndäs , toizen – hyväs enziozutukses .Muga elimmö da ruavoimmo ielleh .Vuvvennu 2005 myö lähtimmö Kuujärveh enzimäzeh tutkimusmatkah .Dai lövvimmö sie dovariššoi pitkäkse aigua .Nygöigi , kahtenkymmenen vuvven mendyy nenne rahvas ollah meijän parahat dovarišat .Myö tännesäh kävymmö sinne .Meidy muga hyvin vastai Tatjana Gabukova da tuttavutti oman Kuujärven Pit’k Randaane -joukonke , sanou Vesläžed-joukon ohjuaju Ol’ga Gabukova .
Sidä tiedy Vesläžed-joukon piäruavonnu da piäperindönny on Kuujärven lyydiläzien muuzikkukul’tuuru .Vuvvennu 2011, konzu ansamblil oli 10 vuottu , lyydin kielen opastai Lidija Potašova kiändi lyydikse heijän nimengi – "Skomorošinas " tilah pandih "Vesläžed ".Nuoret artistat otettih neruo "Pit’käs Randaazes ", dai heijän pajatandu on ihan moine kui oli "Pit’kän Randaazen " inehmizil .Sidä joukkuo jo ammui ei ole olemas , ga heijän pajot ei hävitty .
Nygöi "Vesläžien " joukos on 38 hengie , eri-igästy Balakirevan nimellizen taidoškolan opastujua dai nuordu , ket jo loppiettih školan , ga nikui ei voija jättiä ansamblii .Kahteskymmenes viijes vuvves joukos vaihtui seiččie-kaheksa polvie artistua .Dai hyö tuldih vuozipäivykonsertah , kuigi lapsien vahnembat da rahvahan muuzikan suvaiččijat .
– Teijän joukko eruou toizis omil perindölöil , omil hyvil tavoil , omil pajoloil , tansiloil , tiettäväine . Se on tovelline folklourine joukko , kudamii nygöi ei ole muga äijy täs meile Petroskoil i Karjalas .Minä tahtozin kiittiä teidy , ku säilytättö kieldy , kul’tuurua , levitättö sidä Karjalua myö .Tiettäväine , työ ajeletto ylen äijän , anna vie enämbän ajeletto .Teil on moine perindö – jogatoizes linnas tuvva kelloine da panna puuhuoh .Toivottazin , ku tämä puu kazvas suurekse puukse i kellozii olis ylen-ylen äijy , sanoi pruazniekas Kanzallizen poliitiekan ministerstvan kandukanzoin kannatusozaston piälikkö Jelena Migunova .
Myö toivottazimmo , ku joukko iellehgi pyzys lujah karjalazis perindölöis dai kieles , ku ei heil pakkus himo juohatella oman rahvahan da oman muan ennevahnallizii pajo -, tansi - da soitanduneroloi .
“Vesläžed” täytti 25 vuottu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–