Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Valentina Libertsova. Kanzoin yhtevys Vladimir Brendojevan tuotandos. 2
Valentina Libertsova
Kanzoin yhtevys Vladimir Brendojevan tuotandos. 2
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Maksim Beban .Ajatukset
voinah niškoi
Maksim Beban (1913-1986) on mordvalaine (mokšan ) runoilii , kuulužu kirjutuksil oman muan uudeh elaigah , nuorižoh , voinah nähte .Tämä runo löydyi Internetas Nevvosto Mordouvii -lehten (10.02.1980) leikkavukses yhtes kirjutuksen da toizien runoloinke , kuduat kiändi ven’akse Vadim Polujan .Minun mielii myö , Brendojev ei tädä lehtie myö kiändänyh , ga tekstu voibi olla tämä , vai painettu toizih julgavoloih .Enzimäzet 12 runorivii ollah kiännetty ylen tarkah , kui sanotah , sana sanah – se ei puaksuh ozavu , vai ylen nerokkahil kiändäjil .Jälgimäzet nelli hos erovutah sanoil , ga mielet ilmoitetah yhtenjyttymät .A keskel kai rivit luvul erotah , Brendojeval on nelliä rivie enämbi , dai mielet ollah eriluaduzet .Lehtes runon nimi on "Pam’at’ " (kar . – "Musto ").Vladimir Jegorovičal runon nimie ei ole .Toinah , net oldih eri luaduh kiännetyt ven’akse tekstat , libo nengoine runon nimi ei olluh hänele mieldy myö .Tiettäväine , tarkembannu teemannu , onnuako , vois olla "kaksikerdaine musto ", kuduas "surmu voitonke on rinnai ".Moizet mielet oldih meijän kirjalližuos , valdivos da elaijas jälles voinua , konzu jo kylläl kiitettih urhomiehii da urhotegoloi da zavodittih ajatella rauhua , voinattomua elaigua .Kai kolme tämän runonke ruadajua kirjuttajua ilmendetäh voinan jälgii : "voinan muokat ", "Mi niidy on , ken viruu muas ?Ei voitol täydys heile flaguu ", "on voinu piälimäine hädä , se yhty surmua muale tuou ".Sit tullah mielet azettua uuzi voinu .Mindäh net voijah uvvessah syttyö , kel on moine himo , enämbän kirjuttau Brendojev – ihan nenis "liigurivilöis ", kudamii ven’an tekstas ei ole :
Meil nero tappua – löydyy vie ,
vai tappua hädä , viha , ryöstö ,
dai lapsis tuači pannah piä ,
ei meil nikelle velgu ruostu .
Jälgimäzes nellirivikös on kaksi vastah panduu ozua : enzimäzes kiitetäh čomua da armastu omua muadu , toizes ilmoitetah kosketus voinah , kuduadu "emmo varua myö ", ga "se surmal , tapandal on tylgei ".Moine oli silloi mielien yhtevys kaikil Ven’al eläjil kanzoil – tävvel väil rippuo rauhas elaijas , ei laskie torii , riidoi , voinii .
Maksim Beban ."Muaman peldo "
Tädä Muaman peldo -runuo ei puuttunuh löydiä ven’an kielel , ga mennä siiriči ei sua . Se teemu oli silloi ylen pädevy da kuulužu .Vuvvennu 1963 nägi päivänvalgien Čingiz Aitmatovan pitky kerdomus moizen nimenke , kodvazen peräs kuvattih sen pohjal fil’mu (ohjuaju Gennadii Bazarov ).Kirjuttigi moizen kerdomuksen-verdavuksen lapsile kuulužu opastai Vasilii Suhomlinskii .Nikolai Moskalenkon Ven’an peldo -fil’mah (1971), kuduas ozutettih , kui jälles voinua naizet hommattih mužikoin ruadoloi , kuuluu moizii tärgielöi mielii .Kaikkeh pätäh runon ajattelendat :
Muaemän muga ma tajuan :
Peldo da muamo ei jagai .…
Minuu hyö syötettih kahtei ,
Annettih ainaine suurus .
Piähengi kerdou , kui toi mollembile – muamale dai pellole – omat abiet , kibiet , "toiči riijellä pastoi " – net ollah jogahizen elaijan merkit .Runo algavuu vuorosanas :
– Tädäi (mordv . muamo ), kunne sa ?
– Peldoh .
– Tädäi , kuspäi sa ?
– Pellolpäi …
Ga kaiken ijän muga ei voi olla – tulou aigu , konzu piähengie vastuau pellon "rannuksel – armotoi tuhjo ".Muamo , lähtenyh toizele ilmale , yksisama jätti pellon ruokitunnu , dai "muaman peldo " yksinäh piähengie tarkah kuundeli , "kyynälet kuivaili ".Muamoin avvutandat kalmaspäi kuulutahgi Kalevala-runoelman piähengilöilegi : Väinämöizele , Kullervole , Lemminkäizele .Muamoin kuvat on alalline tärgei eriluaduzien kanzoin kaunehliteratuuran yhtevys .
Ukrainan runoilijat kehoitetah oman muan suvaičendah
Ukrainan da Ven’an klassiekku Taras Ševčenko oli ylen kuulužu Nevvostoliiton aijal .Literatuurutuottehen suuret ozutelmat oldih Kijevas viizikerroksizes kois , da vie linnan rinnal sijoituttih kolme mustomerkikodii , kudamis hänel puutui eliä da ruadua .Kniigulaukois dai pihamyöndykohtis oli runoilijan da taidoilijan kniigua , kuvua , mustomerkie ven’an dai ukrainan kielel .En tiijä , kui on nygöi , gu häi oli opastunnuh Piiteris , a roindumuadu Ukrainua suvaičči tävvel hengel .Se nägyy hänen Jälgitahto-runos .Runos kuuluu ei vaiku oman kanzan , ga toizien kanzoin ristittyzien kunnivoičus , oman muan suvaičus runos kuuluu ylen korgieh , sydämellizesti da palavasti .Ven’al sidä runuo opastuttih školis jälles Nikolai Gogol’an Taras Bul’ba -suurdu kerdomustu , tekstu oli opastuskniigois .Net mielet da suvaičussanat , kuduat Ševčenko ilmoitti omale Ukrainale , myö otimmo vastah gu omah ižänmuah kuulujat , silloihäi yhtevys oli kaikkien pienembiengi valdivoloin dai paikoin keskes .Kaikkii kazvatettih nenga , ku pidäy olla valmehennu puolistamah omua kodimuadu , piendy da suurdu .Vihaniekat , kudamii kiruou da kuččuu niidy hävittämäh runoilii , onnuako , ollah ei toizet Ven’an kanzat , a "bohatat " "köyhii " pengojat .Mies kuččuu rahvastu voittamah niidy , gu suas kerävyö
…Suvus suures , sovukkahas ,
kus roih kanzat-vellet …
Se Brendojevan kiännökses nägyy vie enämbäl , migu ven’ankielizis .Mindäh da kui ottihes Vladimir Jegorovič kiändämäh Taras Ševčenkon Jälgitahto-runuo , nygöi on sanuo jygei , ga häi ei olluh yksi – runo on kiännetty enämbi migu 150 kielele .
"Tundo suvun yhtehizen " Paulo Tičinan runos
Paulo Tičina (1891-1967) oli ylen kuulužu nevvostoliittolaine runoilii da yhteiskunnalline valdumies , kudai tiezi äijän kieldy , kiändi muamankielele toizii Ven’an kanzoin dai ulgomualazien runoilijoin tevoksii , sanakse , omas suures ruavos oli tävvel käil lahjoitettu valdivospäi . Hänen runot ollah tävvet kiitändysanua nevvostovallale , kuduan vuoh kazvoi eri kanzoin suuri sovukas pereh .Moine runo puutuigi Vladimir Brendojevan käzih – "Tundo sovun yhtehizen " (1938, kiändi N . Braun ), sen nimi rodih sananlaskukse , kuduadu puaksuh käytettih ideolougizis kirjutuksis , paginois , dokumentois .Voinan aigah runuo puaksuh pandih frontulehtih da azuttih pajokse .Rivilöin kuulundu on toven ylen korgei , pruazniekalline , ilokas .Vladimir Jegorovič sai kiändiä ylen tarkasti , käyttäjen oman muamankielen sanoi , laihinsana , onnuako , on vai yksi – potkou .
Kanzoin yhtevys runos on ozutettu gu korgei sildu – vemmel , vemmelsägä , ukonvemmel – ravei , voittamatoi :
A loitton kuuluu jyry eräs ,
se liekasteleh , murdau hil’l’at .
Se muga : hyvän sovun peräs
meil kanzoin keskes – sobusillat .
Toine runon perustai kuva on tavalline silmykaivo , "hetekaivo ", kuduan vezi tervehtiy da avvuttau löydiä "juuret yhtehizet ".Net lövvytäh eriluaduzis kielis , sanois :
Näit , sana sanottu on toižin ,
da d’iännyh endine on mieli .
Ga sanat roijah ellendettävänny sentäh , gu
…tunduu higi , muokku , ruado ,
sit sugu jagamatoi kuuluu .
Sit kodoimeččy , joven pangu
dai kanzan ilot – läikyndässäh .
Sit tunduu yksi tietty langu ,
kai aijas muinažes da tässäh .
Kanzoin yhtevys on nengozel tazol , konzu suau ellendiä toizien kielet , mielet (mustoittuu karjalaine sananlasku "Oma kieli – oma mieli "), elaigu , histourii , kul’tuuru – se oli silloi paras suuri toivotus , a todevuttua sidä avvutettih kirjuttajat omil kaunehil sanoil , uskottavil kuvil , tarkah luajittuloil kiändämizil .Avvutetah nygöigi – ruvennemmo lugemah , duumaimah , ottamah vastah .Vladimir Brendojevan runot da runonkiännökset abuh !
Kanzoin yhtevys Vladimir Brendojevan tuotandos. 2
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–
…