Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Irina Komissarova. Vain karielakši
Irina Komissarova
Vain karielakši
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
Vanhat
pruazniekat
Vaštavvunnan afišalla oli žen muone kyžymyš : "Mintän mie pagizen , laulan , luven , tancuičen , kirjutan , duumaičen , opaššan karielakši "?Omašša paginašša staraičiin vaššata täh kyžymykšeh .
Algušanat otti Gor’koin bibl’otekan Ulgomualiziin kielilöin literatuuran otdielan johtaja Ol’ga Anatol’evna Kozlova .
Oli tulluon äijä rahvašta , tverinkarielas’t’a da kellä oli tabahine tämä azie .Oli i ristikanžua , kumbazet ei tietä karielan kiel’dä , heilä varoin oli perevoččikka Sladkovan Gen’a Vas’an poiga , ruameškan karielane .
Enžistäh mie pozdruaviin kaikkiedah Srietinnänke .Myö pagizima , mittynazet primietat ollah tänä piänä .Ka tverinkarielan šanakniigašta voit tiijuštua , što Srietenieštä talvi lähtöy keviäpuoleh .Kai myö primiettimä : tänä piänä Tverissä oli pakkane , tuuluz’a šiä , oli viizitoista gruagussua viluo .Čiros’t’a eulun .Nyt rubiemma vuottamah keviädä , lämmindä šiädä .
Tämän jäl’geh pagina läksi karielazih näh .Myö kuundelima audion , kuin karielazet popadittih Tverin mualla , ket ollah tverinkarielazet da myttynäzet heilä ollah paginat .
Miun rovušša muamošta päin ollah vain karielazet .Miula tahottau tiediä omua roduo , ken midä ruado , ših näh mie pagautan omie vanhembie , omahizie , kyläläzie .Ka kuni kaččojat muisutettih omie vanhembie , omua elän’dia , mie luviin runon "Vanhat pruazniekat ", kumbazen kirjutti karielan kielellä Stanislav Tarasov .
Pagautiin tulluozie karielazie : oligo niin i tiän perehilöissä , kuin šaneli Stanislav Vasil’evič omašša runošša ?
– Meilä toži oli šuuri pereh i nagol’o keriäčettih gost’at . Mie muissan , kuin miun buabo paisto piiruada kaikenmuos’t’a , da i mama rubei šidä že ruadamah .Ylen hyviä , vkusnoida piiruada paisto .Kaikiin šyödih , kiitettih .Myö nagol’o tulima lapšinke buaboh gostih , buabo vuotti omie vunnukkazie .A nyt , konešno , eländä lieni toine , muissutti Svetlana Ivanovna .
Karielazet vanhemmat
Miun karielazet vanhemmat ollah Puasinkoin , Pivvuaran , Čokkelien i toizien kylilöistä .Puasinkoin kyläne miula varoin on armahane kyläne , mie kažvoin täššä , kävyin s’olan školah , nyt rigeneh ajelen omah kodih .Zoja Aleksandrovna Turičeva tože on Puasinkoin kyläštä , hänen Armaš šana -kniigašta mie luviin "Šanonan Puasinkoih näh ".Kuni mie luviin , ekranalla voičči kaččuo ei ylen ammuozie da nygyzie fotokartočkoida Puasinkoin kyliä , eläjie da šyömis’t’a .
Miun pravobuabo Paraskovja F’odorovna šyndy i kažvo Puasinkoissa , mäni miehellä Smorodovan Ivolla , kumbane toži oli Puasinkoista .Ka Karjalan tiedokeškukšen Kielen , kirjallišuuden da istorijan institutan Fonogrammarhiivašta miula työnnettih audion , kumbazen kirjutti kežällä vuodena 1960 karjalan kielen tutkija Grigorii Makarov .Täššä audiošša on kuin Grigorii Nikolajevič pagautti miun pravobuabuo Paraskovja F’odorovnua .Oli ves’ma diiva kuunella tädä paginua .Miun pravobuabo šaneli , kuin ennen elettih Puasinkoissa , myttynäne oli kylä , myttynezet oldih talot , šaneli , što muistau yhtä šavupertie Puasinkoissa .
Mie kažvoin diedonke da buabonke , buaboh da diedoh näh mie voičen paisa ylen äijä .Täššä mie šaneliin vain šuarnazen "Duariezen-Muariezen ", kumbazen pieneštä šuat milma opašti Dun’a buabo .A mie opaššiin omua poigua šanelomah toista šuarnas’t’a "Yksi , kakši – karielakši ".
Myö muamonke nagol’o pagizemma karielakši .Kai täššä vaštavvukšešša mama šaneli kuda-midäi karielakši .
Miun lapšen igä , paraš aiga , proidi Puasinkoin kyläššä , Bel’akan talošša .Äijä kuda-midäi tulou piäh .A mie i ruadi da i kirjutan boikombazeh .Kai viidi žemmuone šanonda , kumbane on kirjutettu Miun harpaukšet karielan kieleh -kniigašša , šanuočou hiän "Ožakaš käzi ".Tämän mie luviin omilla gostilla .
Vielä pieneštä šuat mie tiežiin Orlovua Mihail Mihailovičua , kuuliin hänen runoloida da viržilöidä karielakši , nämä virret ylen miula miellyttih .Myö kuundelima kakši Mihail Mihailovičan virtä : enžimäzen "Mie unahettu yksiin šeizon… " da toizen virren , kumbene on ves’ma kuulova Armahazella-virži .
Mie en i toivonnun , što rubien kirjuttamah runoloida karielakši .Da yhtenä piänä ka midöllou tuli piäh , istuočiin i kirjutiin enžimäzen stiihan .Karielakši hiän šanuočou "Vezi aiga ", žentän što keviällä , konža šulau kaikki lumi , miän šoma Tiifinča-jogi liey kuin meri .
Ylen igävöičen mie omas’t’a kodie , ka složieči stiiha , kumbane šanuočou "Kodine , miun kodine… ".
Šananpolvie da proekti
Pagizima karielazin šanoih näh : kodi , perti , talo , huoneh , da slovarista vielä lövviin i toizie šanazie – kamaro , koda , lämbymä i toizet da tuaš pagautiin karielas’t’a zualašta , a hyö i ruadi : ken šananpolvie šano , ken častuškua laulo , ken midä uudikat’a šano .
– Kuin leibiä kylläl’di ois’ , niin puun alla eliä vois’ , šano Nikolai Aleksandrovič .
Nina Andrejevna laulo meilä :
– Šoita šoita šoma šoittu ,
Kuni velli gul’aiččou ,
Velli prizovah uidiu ,
Da šoma šoittu propadiu .
Vera Georgijevna laulaldi meilä :
– Я иду , а šliäppä piäššä ,
Hukka прямо на меня .
Коли не было бы šliäppi ,
Hukka съела бы меня .
Ylen šoma talvi oli tänä vuodena , äijä lunda .Ka iellehmullozella šygyžyllä , iččienä Pokrovana läksi enžimäne lumi , a miula kerdah kirjuttuači uuži runo – kumbane i šanuočou "Enžimäne lumi ".
Vielä vähäzen šaneliin omah karielan ruadoloih näh , omih proektoih näh .
Omašša Karielan kieli Tverissä -leheššä internetašša mie ožutan materialat karielan kielellä , nämä ollah : šuarnat , virret , častuškat , šananpolvet , arvautukšet , runot , on äijä audio da videomaterialua karielakši !
Urokoin jäl’geh mie staraičiin kirjuttua , kuin proidi miän urokka .Äijä opaštujua šuadih Karielan kielen slovarin , kumbazen složi Aleksandra Punžina .Konža myö kerävvymmä , niin rigenezeh juomma čuajuo da paisamma karielas’t’a piiruada .
Ollah meilä karielan kielen urokat pruazniekoilla : Tolmačušša "Kalitkalla " da Oma randa -paikalla .
Vielä miula on žemmuone zatieva – Elä , karielan kieli ! -proekta .Missä meilä viijittih enžimäzet kalendarikat karielan kielellä : kormannoit da i šuuret , kumbazie voit riputtua šeinällä .Vielä oldih nakleikat , bloknotat , ručkat , značkat da viidi Lapšiin kniigane šomazinke tverinkarielakši .
Tulgua tervehenä miän gruppah !Täššä voit tiijuštua midä liey uudikaš’t’a da midä oli vanhas’t’a !
Mie ylen igävöičiin miän karielan vaštavvukšie !Kučun teidä bibl’otekkah opaštua karielan kiel’dä , tiijuštua kuin elettih miän vanhemmat , mittynäzet oldih nerot da tavat .
Passibot kaikilla
Lopušša mie šanoin šuuret passibot miun muamolla – kenenke mie nagol’o pagizen karielakši , miun izännällä da poijalla – ket ylen äijän autettih .Da šuuret passibot kaikilla , ken tuli miun vaštavvukšeh kuundelomah da pagizomah miän šomalla tverinkarielan kielellä .Šuuret passibot šanoin Gor’koin bibl’otekan ruadajilla .
Tämä Vain karielakši -vaštavvuš keräi tverinkarielas’t’a Puasinkoista , Lihoslavl’ašta , Maksuatihašta da Tveristä , miššä nyt eletäh monet kyläläzet karielazet läbi vuvven ali vain talvella .
Vielä täššä vaštavvukšešša oli tverinkarielan kniigan vistavka , karielan kalendarikoin vistavka da pikkarane fotovistavka .
Jal’gimäzekši mie luviin oman uuven runon "Šuuri passibo ".
Mie duumaičen , što mie omalla paginalla vaštain kyžymykšeh "Mintän mie pagizen , laulan , luven , tancuičen , kirjutan , duumaičen , opaššan karielakši "?Vaštah polučiin äijä passibuo , lämmindä da mieluz’ua šanuo da nakuazua .Duumaičen , što kaikiin jädiih dovol’noit .
Davaigua rubiemma enämbi pagizomah , laulamah , lugomah , kirjuttamah , opaštumah , duumaimah miän šomalla karielan kielellä !
Vain karielakši
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
–
–