Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Filina Jelena. Prostind
Filina Jelena
Prostind
вепсский
Младописьменный вепсский
Kaik-se keza
om meiden jogavozne lahj .Iče meletagat .Jumal oigendab meile laskvid vihmoid , sen’vihmoid , avaidab solovjan melodijoid meiden täht , kuti plastinkan pajonke laps’aigaspäi , lendab jumalanbemblen , kuti sildan päliči joges , oigendab lipikaižid kezaplatjon ližaks .Mugoižes kezan čomudes , mittušt mö paksus em homaikoi-ki , ani kezal mö tegem sidä , midä amu tahtoim tehta .Ajam kuna-se edahan-edahan , paštam jablokpirgoid , kazvatam änikoid i lahjoičem niid armhale mehele , kaivam kaivon puhthan jävedenke …Da völ planuičem , midä zavodim tehta edeleze , ozutesikš , kirjutada pajon vai pajatada .A paremba kirjutada da pajatada .I pidab el’geta – kaik mö olem ühtejiččed , sikš ku kaik mö tulim necile male , miše armastada .Sikš kezal voib muga kebnas prostta ristitud , kudamb ei el’gendand sindai , abidoiči , läksi .Kaikes südäimespäi prostta !I joksta pal’hil jaugoil heinädme uden päivän vastha .
Muga minä meletin än’heze , konz kävelim ühtes Kuzmičanke lämäl kezapäiväl .Hän tarkašti kundli mindai , ei telustand minei starinoita .Vaiše konz mö ištuimoiš sortud pule lebaidamha , uk sanui :
– Sarnnik sinä oled , tütär .Kaikes mahtad čomut nägištada , sikš oled minei mel’he .No ühtes azjas sinä ed ole oiged : prostind ei rippu vodenaigaspäi , se rippub ristituspäi da hänen hengespäi .Prostida – nece znamoičeb , miše ei pida ristitud , kudamb abidoiči sindai , abidoitta vastha pahal .
Meiden küläs , Vasil’kovos , kus minä olen sündunu , azj oli .Eli Natalja da Ivan .Viž last heil oli .Eliba hö hüvin .Molembad navediba rata .Molembad oliba armotomad .Kaik heil oli , kut pidab .Natalja oli hüvä emäg : i keitäb , i pajatab , i ombleb .A Ivan sündui kirvez kädes .Eliba hüvin – ei lanktegoi opalaha , da äkkid voin zavodihe .Läksi Ivan frontale , a Natalja lapsidenke jäi .Minä geroisurman polhe ei üht kerdad kulin .No necen hüvin tedan – mö jäim eläbikš vaiše meiden armhiden naižiden loičendoiden da heiden jügedan radoiden abul .Natalja kuivi radospäi da mustni .Näl’gvozil hän sömäd lapsile andoi , a ičeleze – midä jäb .Ezmäine – radole , ezmäine – mecha , ezmäine – linmale .Hebon sijas val’l’astab ičtaze , kidal kidastab jügudespäi , a vagod tegeb .No Jumal abuti – voin lopihe .
Pördihe kodihe mužikad , Ivan-ki pördihe .Lendab ozakaz Natalja pertidme , ei teda , kuna ištutada armast mužikad .Lapsed tatad kaburdaba ."Kaik linneb kut ende . Minun Ivan pördihe ", – sanui Natalja akoile .A läksi kaik toižin , ei kut hän meleti .Ivan zavodi rata kolhozas , no ei sauvojan , kut ende , a brigadiraks händast pandihe .
Mäni ku .Zavodi Natalja homaita , miše Ivan tegihe miččeksse toižeks .Hän ei kacu Nataljan polhe , kut ende .Radol ištub kaik hätkemba .A teravas susedak Nataljale sanui-ki , miše hänen mužik-se guleib .Nor’ , boikii Ol’ka homaiči brigadiradfrontovikad i mel’dütoiti ičheze händast .Natalja nimidä ei sanund Ivanale .Hän hätken meleti i ehtal läksi Ol’kannoks .Ol’ka eli üksnäze , maman pani maha voinan aigan .Tatad riktihe voinal , tuli pohoronk .Ol’ka oli čoma neižne , vaiše sil’mäd oliba lujas teravad : kacuhtab – kuti bardveičel čapab .Ei zavodind Natalja lajida Ol’kad , vaiše küzui : "Ved’ sinä tedad , miše hänel om kanz ".Zavodi nagrda Ol’ka , käded pani bokihe , sil’mid pil’kišti i sanui : "Ivan om minun nügüd’ .A mi oli , se ei ole minun hol’ .Nügüd’ voin kaiken om vajehtanu .Minä mugazo ozad tahtoin .Sinä ičeiž jo oled sanu , anda toižile mujada ičtaze naižen ".
Maihuti Natalja kädel i läksi .Ivananke öl kaik-se pagiži .Sanui , miše hän valičiži : kus hänen om , a kus tuhol uhoiči .Ivan käreganzi , habi ei lendand kät Nataljan päle ezmäižen kerdan elos .Homendesel Ivanad da hänen sobid pertiš ei olend .Läksi hän Ol’kannoks .Iče .Natalja ranitud kondiemäl räväidaškanzi , a jäl’ges kacuhti lapsihe i mäni leibäd paštmaha .Ved’ lapsid sötta pidab .
Muga zavodiba-ki hö eläda ühtes küläs .Ivan lendi pertin .Zavodi hän eläda noren akanke ani toižin .Ivan ei sanuskelend tervhen lapsile .A Natalja lapsidenke iče pertin kohenzi .Jüged hänele oli .
Mäni kümne vot .Lapsed kazvoiba , äjan abuteliba mamale da pidiba hol’t hänes .Mamale tegihe kebnemba eläda .A Ivan Ol’kanke hüvin eliba , vaiše Jumal ei andand heile lapsid .
Kümnes vodes päliči Ivan äkkid koli , veri lebaidamha longin aigan i ei libund enamba .Jäi Ol’ka üksnäze .Vaiše voz’ völ ei lopnus , a hänen pert’he uz’ bed tuli .Mecas Ol’kan päle lanksi pu i katkoi sel’grodan .Ei voind virkta sanad-ki , ei voind ištta da libuda .Hätken händast spravitoittihe , da muga todihe-ki händast plemännikad kodihe likutomatoman .Niken ei tahtoind mugošt jügedut otta .Anttihe nece küzund kolhozan suimale .Kerazihe rahvast suimale .Erazvuiččid paginoid pagištihe .Zavottihe pagišta Ol’kan-ki polhe .A sid’ akad läksiba-ki kodihe !Ed saupta sud kaikile , kaiken johtutadihe Ol’kale : miše ülev oli , miše ičeze čomudel kitihe , miše Nataljad muzikata da lapsid tatata jäti , i miše Jumal kaiken oikti tegi – ku ei ole sinun , ka nikonz-ki ei linne sinun .Natalja ištui vaikti .Niken ei otand Ol’kad ičeleze .
Pättihe oigeta Ol’kad läžundpert’he , a homendesel kactas , ka Nataljan lapsed abutaba kantta Ol’kad ičeze pert’he .Kaik külänikad čududelihe eskai .Susedak jokseb Nataljannoks : "Midä teged ?Jose otad händast ičezennoks ?"Natalja ei zavodind pagišta nimidä , küksi händast .Kogonaižen voden Ol’ka eli Nataljan pertiš .Natalja kacui händast : söti , pezi .
Edel surmad Ol’ka zavodi pagišta .Hän pakiči prostindad Nataljal .Ühten sanan ani öhosai tošti : "Prosti "!Natoi siliti händast , tüništoiti .A jäl’ges , pagištas , iče sil’mäd saupsi hänele .Muga ei tedištand rahvaz , prosti händast Natalja vai ei .A minä muga sanun : prosti .Nataljal oli kuldaine südäin .Mugoižes südäimes lämäd kaikile täudub : ken iče abidoičeb , i keda abidoittihe-ki .
Prostind
вепсский
Младописьменный вепсский
–