Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Nadežda Mičurova. Lugupertis nygyaigazeh kirjastossah
Nadežda Mičurova
Lugupertis nygyaigazeh kirjastossah
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Veškelys on
vahnu karjalaine kylä bohatan istourienke .Tiä ijän kaiken elettih livvinkarjalazet , i se kai hyvin nägyy paikannimilöis .Veškelykses vie tässähgi kuuluu karjalan kieli , eletäh karjalazet tavat da perindöt .Eibo ni petties tämä kylä on ainavo Suojärven piiris , kudamal on kanzalline stuatussu .Moizennu kohtannu , kus eläy Veškelyksen kylän istourii on paikalline kirjasto , kudai tänä vuon täytti sada kasikymmen vuottu .Enzimäine luvenduperti Veškelykseh avattih vuvvennu tuhat yheksäsadua nelli .Nämmis vuozis kirjasto puaksuh siirreltih yhtes kohtaspäi toizeh .Ruadoi se konzutahto kirikös , oligi kylänevvoston talois .Nygöi kirjaston tilat ollah Veškelyksen etnokul’tuurukeskukses .
– Meijän Veškelyksen kirjasto on kaikis vahnin kirjasto Suojärven piiris . Vuvvennu tuhat yheksäsadua nelli bibliotiekan pualičoil oli kuuzisadua kniigua .A jo tuhat yheksäsadua seiččemendel vuvvel – enämbi tuhattu .Lugi niilöi kniigoi viizikymmen kaksi hengie .Karjalan tazavallan Kanzallizen arhiivan dokumentoin mugah sada vuottu tagaperin Veškelykses jo oli kaksi kirjastuo .Yksi ruadoi Nuorien kommunistoin liiton tyves da toine , luguperti , kuului GPU :n voiskien karjalazen rajamiesjoukon Veškelyksen rajamiehien enzimäzeh bataljonah .Sih lugupertih mugaže käydih kylän eläjät .A jo vuvvennu tuhat yheksäsadua kolmekymmen kolme , dokumentoi myö , Veškelyksen luguperti muutettih kirjastokse , kudai tänäpäigi ruadau kyläs .Enzimäine inventarikniigu oli zavodittu tuhat yheksäsadua viizikymmen enzimäzel vuvvel .Sinne oli kirjutettu : "Karl Marks i Fridrih Engel’s . Izbrannije proizvedenija , tom vtoroi ".I loppevui se kniigu tiuhat yheksäsadua viizikymmen viijendel vuvvel .Jälgimäzel sivul oli pandu nimi-Zaitseva , sanelou L’ubov’ Prisoškova , Veškelyksen kirjaston endine ruadai . Vikse oza vedi L’ubov’ Prisoškova , kudai rubei Veškelyksen kirjastonhoidajakse vuvvennu tuhat yheksäsadua seiččiekymmen kolmandennu da ruadoi sie eläkkehessäh , kaikkiedah viizikymmen yksi vuottu .L’ubov’ Grigorjevna on lugemizensuvaiččii ristikanzu , kodialovehentiedäi-entuziastu .Hänen aigua oli kerätty äijy arhiivumaterjualua , fotokuvua , istouriellistu dokumentua da ezinehty Veškelyksen kylän istouries , kirjasto yhtyi äijien pidoloin järjestämizeh .Kirjaston hyvyös Veškelykses rodivui Oma tulehmo -järjestö , avattih Omamualazet-kluubu , kuduah tässähgi rahvas kerävytäh joga kuudu .Kluuban rahvas pietäh tiedo - da kielikilboi , pajatetah da lugietah runoloi , mustellah endisty elostu , perindölöi da taboi , paistah omal karjalan kielel .Tänäpäi eläkkehel olles L’ubov’ Grigorjevna ei unohta omua kirjastuo , puaksuh kävyy sinne da ainos auttau , konzugo sanal , a konzugo dielol .Lugie häi suvaičči jo lapsennu .Otteli kädeh kui kniigoi mugai lehtilöi da žurnualoi .
– Myö elimmö kyläs , pikkaraine kylä moine oli Vehkuselgy . Minä olen roduu sit kyläspäi .Meile tuatto ainos lehtilöi da žurnualoi tilai , i minä ainos luvin niilöi .Suvaičin Vokrug sveta -žurnualua da kaikenmostu kniigua hyviä .Vikse oza vedi , gu tulin ruadamah Veškelyksen kirjastoh , sanou L’ubov’ Prisoškova .Rahvastu ruadoi äijy , ga ei hätkie pyzytty ruavos
– Meijän Veškelyksen kirjastos ruadoi äijy rahvastu , ga ruattih hyö ei hätkie kai .Marija Ignatjeva , Roza Karpova – häi ruadoi konzu vie opastui školas seiččemendes kluasas .Ruadua pideli kai päivät da illat .Kymmeneh čuassussah ildua kerosinlampu paloi .Päiväl lugijat ruattihhäi , sendäh hänel pidi olla bibliotiekas myöhässäh .Sit kodvazen ruadoi Anna Kalitorova , El’vira Tere .Hätkembi , kaksitostu vuottu , ruadoi meijän Harittanan inehmine Anastasija Bartijeva .Hänen jällel rubei ruadamah Dija Peskiševa , nuori neidine .Konzu häi meni miehele , Veškelyksen kirjastos rubein ruadamah minä .Se oli minule kaikis kallehin lahju .Ruado oli omas kyläs da viegi ruado mieldy myö .Minä ruavoin yhtes Svetlana Loginovan , Ol’ga Stepanovan , Natalja Filintsevanke .Irina Loginova , Galina Letuikina da Al’bina Kornilova mugaže ruattih minunke , mustelou L’ubov’ Grigorjevna .
– Myö kaikin yhtes ruavoimmo . Yhtesgi pruazniekkoi da vastavuksii piimmö .Veškelyksen kirjasto da kluubu ainos oldih parahien joukos .Myö äijän kaikenmostu ruaduo ruavoimmo .Meidy puaksuh työttih ruadoh souhozah valliččemah kartohkoi , pellol pidi kävvä kytkemäh da br’ukvua kabrastamah , heiniä kuivaimmo .Turkizvierilöin fermal sežo ruavoimmo .Kunne työttih , siegi myö ruavoimmo .Olimmo myö sotssorevnovanieloin voittajien joukos .Veškelyksen kirjasto tänäpäi Veškelyksen kirjasto on moine kohtu , kunne kylän rahvas kävväh mielihyväl .Nygöi sil on enämbi sadua lugijua – vahnembua da nuordu .Hosgi kirjaston pertine ei ole suuri , ga kniigua pualičoil on kylläl – nelli tuhattu .On lugemistu suomen da karjalan kielelgi .Uuttu kniigua ostetah harvah .Gu pidänöy , tuvvah Suojärven da Petroskoin kirjastoloispäi .Ičegi Veškelyksen eläjät tuvvah kirjastoh omii kniigoi .Kirjaston emändy Al’bina Kornilova ainos nevvou , midä uuttu voibi lugie .Al’bina F’odorovna ruadau kirjastonhoidajannu jo kolmattu vuottu . Ruaduo hänel on kylläl , ga se on mieldy myö . Al’bina Kornilova järjestäy ozutteluloi , kilboi , ruadopajoi sego vastavuksii paikallizien taidoilijoin , kirjuttajien da neromiehienke .Kyläläzet tiijustetah uuttu da viegi opastutah luadimah omil käzil kaikenmostu veššii .
– Minul on äijy abuniekkua . Joga kuudu midätahto myö ruammo .Kolme-nelli kerdua lapsienke kerävymmö kuun aigua .Myö piemmö kniigoin pruazniekkua , Kalevalan da Kosmonavtiekan päivii .Varustammo lapsile meijän ruadajien kel teatruozutelmii , kižuammo , ozutammo kinuo da pajatammo heijänke konzu midä .A vie opastai Tatjana Aleksandrovna Afanasjeva , hänel školas on moine urokku "Minun Karjala ", pidäy kaikenmoizii vastavuksii kirjastos , kus tuttavuttau školan opastujii oman kodirannan istourieh , sanou Al’bina Kornilova , Veškelyksen kirjastonhoidai .Tänäpäi kirjastos pietähgi ruadopajoi , pastetah kartohkupiiraidu , lapset opastutah kudomah verkoloi da azumah komšuloi , ga net jo mužikoin ruavot .– Miehet tullah da ozutetah lapsile kai net dielot . Nuoril on mieldy myö kaččuo da viegi oppie omil käzil kai net ruavot ruadua .Nygöi opimmo luadie vahnembihgi niškoi midätahto , gu hyö iče kyzyttih .Hyö ylen äijäl suvaijah , gu heijänke kižattas lapsien jyttyöh , tiedokilboi suvaijah .Taidoilijat meil oldih Veškelykses .Sergei Zaitsev ozutti omat kuvat .Häi piirustau karandišal da kruaskal .Galina Čukkojeva oli D’essoilaspäi .Hänel sežo ollah ylen hyvät da čomat kuvat , jatkau Al’bina F’odorovna .Spektakliloi omal kielel .Joga vuottu Veškelyksen kirjasto yhtyy Kukastu kummua -rahvahan teatran pruazniekkah , kus kai ozutukset ollah karjalan kielel .Tänä vuon se piettih jo kaheksastostu kerdu .Karjalankielizen teatrupruazniekan Veškelykses pani alguh L’ubov’ Prisoškova vuvvennu kaksi tuhattu kuvvennu .Häi ohjai Omamualazet-kluuban ruaduo .Kluubalazet mielihyväl ottavuttih teatruruadoh omal kielel .Tämä ruado menöy tänäpäigi .
– Meile pidäy ezmäi löydiä ozutelmu , sit kiändiä se karjalan kielel . Minuu ylen äijäl on mieldy myö udmurtielazen Anatolii Grigorjevan Počinpoigu da sulhaine -ozutelmu .Se oli ylen suuri spektakli , sit myö sen lyhendimmö da ozutimmo .Ylen oli čoma da hyvä spektakli .Rahvastu oli täyzi zualu .Meile ainos tulou rahvastu , konzu ozutetah midätahto karjalan kielel .Sen spektaklin myö yhten kerran ozutimmo Veškelykses , a sit vie Priäžäs kerran .Rahvas tahtotah opastuo karjalan kieldy da ozuttua spektakliloi karjalakse .I hyö iče ečitäh niilöi kniigois da žurnualois .Ylen hyvä kniigu on P’otr Sem’onovan "Ildazen vuottajes ".Sie on kaikenmostu ozutustu .Myö sen kniigan ozutimmo , onnuako , jo kaiken , sanou L’ubov’ Grigorjevna .Veškelyksen kirjasto on hyvä da lämmin , ga olis vie lämmembi da čomembi , gu suuril ikkunoil oldas žal’uzit , a vie Al’bina F’odorovna huavelou printeras .Se äijäl kebjendäs kirjastonhoidajan ruavon .Ies on vie äijy pluanua da mieldykiinittäjiä piduo .Veškel’čät uskotah , ku kyläkirjasto rubieu ruadamah vie monii vuozii .
Lugupertis nygyaigazeh kirjastossah
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–