Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Nadežda Mičurova. Soitto on paras dovariššu
Nadežda Mičurova
Soitto on paras dovariššu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Soitto
on ainavoluaduine instrumentu .Sil voibi soittua kaikkie .Mittuine mieli on soittajal , moinegi soiton iäni tulou .Meijän muan histouries soitol oli suuri merkičys .Soitto avvutti kestiä kargiet voinuvuvvet .Rauhan aiguagi soitto avvutti jygielöis ruadolois .Enne joga karjalazes kyläs oli oma soittai – ristikanzu , kudai keräi yhteh rahvastu da vesseldytti kaikkii omal čomal soitandal .Soittajii hierulois ijän kaiken piettih počotas .
Ottau häi soiton kädeh da gu vönytäldäy sen , kerras rahvas hypätäh pläššimäh , vai helmat hušketah .Sit kai pahat mielet da tuskat unohtutah .Hyväkse mieldy , tänäpäi hierulois da linnois on vie soittajua rahvastu .Yksi heis eläy Anuksenlinnas – Pienen Sellin karjalaine mies Viktor Ivanovič Rigojev .Soittau Viktor Rigojev kaikkiel , kunne vai kučutanneh .Sidä dieluo häi ylen äijäl suvaiččou .Kävyy soittamah Anuksenlinnan sotsiualukeskuksih , kudamis pietäh huoldu vahnois rahvahis .
Soittau Severnaja jagoda –naizien pajojoukol da viegi iče hyvin pajattau .Sanakse , Viktor Rigojev jo kaksikymmen vuottu kävyy pajattamah Karjalan rahvahan Terveh , briha ! -miehien horah .Soittajan neros pagizin Viktor Rigojevanke kezäl Anukses olles .
– Viktor Ivanovič , konzubo rubeit soittamah ?
– Minul oli seiččie vuottu , konzu otin soiton kädeh . A muite jo pahuos piennyössäh soitan .Minun mama Aleksandra Ivanovna Andrejeva (se tytöššy ) silloi soitti soitol , kuundelin händy .Meijän kois ainos rahvastu oli , i minä aiven istuin da kuundelin , kui soitetah .Ezmäi kyzyin susiedal soiton .Häi minule andeli .Midä minä kuulin , mittumii pajoloi , midä piäs otin – kai soitin .Mama pajattau minule , minä sen muuzikan naluadin kui pidäy i muga hil’l’akkazin rubein .Kuudehtostu vuodessah minä soitin soitol .Enne vie hierus buaballuo olin , Sellis .Sie maman velli soitti dai muaman sizären ukko .Joga keziä sie soittuo vädžäitin .A konzu kuuzitostu vuottu rodih , sit minul ostettih bajan .Sit bajanal soitin , midä soitol maltoin .
– Midäbo sillozel aijal soitettih , midä movvas oli ?
– Mama častuškua hyviä maltoi pajattua da soittua , zastol’noidu pajuo , midä hierus sie pajatettih . Häi gu horah kävyi , äijy oli dovariššua da tuttavua .Kaikin pajatettih , a häi soitti .Mama minun maltoi pajattua da hyvin pläššiegi .Karjalastu pajuo muga pajatettu ei , a pajon "Ruskei neičyt " ainos otettih .Mama sidä pajuo ylen äijäl suavaičči .Minun tuattogi hyvin pajatti .A soitettih silloi enimyölleh "Kat’ušua ", "Zlatije gori " da "Na pobivku jedet ".Kai nämmä ven’alazet zastol’noit pajot soitettih .
– Oligo Pienes Sellis moizii soittajii , kudamii ainos kučuttih soittamah pruazniekkoih , kuduat kluubas soitettih ?
– Ga meijän hierus muaman velli soitti , Miša-diädö , Mihail Ivanovič Andrejev . Mama iče soitti da maman vävvy Nikolai Petrovič Gorškov .Hyö hyvin soitettih , ga enimyölleh soitti Kol’a-diädö .Minä tiijän , Suures Sellispäi Ivan Petrovič Dmitrijev hyvin soitti .Häi sežo maltoi vahnoi pajoloi pajattua .Oli Kuittizesgi soittajua .Minä mustan da tiijän , gu Lekon Vit’a -diädö hyvin soitti .Häi Selgih pruazniekale kävyi da toiči ičegi soitti .Maltoi soittua kui soitol muga i bajanal .Lapsennu olin ymbäri soittajis .Kus soitto oli , sinnegi menin .Suvaičin sen .
– Opastuitgo kus ližäkse soittamah ?
– En . Muuzikkuškolua minä en loppenuh tervehyön täh .Vračat ei annettu .Kahteh školah jygiettävy olis kävvä .Midä kuulin , midä maltoin , midä tiezin , sidä i soitin .Musto minul oli hyvä .
– Viktor Ivanovič , eigo olluh mieles ičel opastuo soittamah ?
– Konzu rodih himo opastuo , jo myöhä oli . Nouttii minä en tiijä .Meile Kondupohjan školas noumeru yksi hyvä pajattamizen opastai oli , Viktor Andrejevič Semčenko .Häi ainos saneli muuzikkah näh da kuda-midä ozutteli .Munul pajatandas ainos oli viidoine .Seiččemes kahtehtostu vuodessah vie tiijot hyvin piäh tartutah , pidäy vai istuo instrumentanke da suvaija sidä dieluo .
– Ongo jygei soittua bajanal ?
– A ei . Hyvin on soittua .Jo nygöi harjavunnuh olen .Jo nellikymmen vuottu soitan , ga se ku niveldys rouno .Konzu minul bajan ostettih , vannovoih menen i kolmin-nellin čuasun yhteh palah soitin .Repetitsieh pidäy varustuo , sikse kois soitan .Sotsiualukeskukseh Polevaja-uuličal kävyn soittamah penzielolijoile .Meil sie pajojoukko on "Severnaja jagoda ", kuduadu vedäy Svetlana Morozova .Kaksi kerdua nedälis kerävymmö , a piätteniččöin keskukses toiči pruazniekkoi pietäh .Sit sie soitan .
– A gu bajan pahoi soittamah rubieu libo murenou , ičego kai kohendat ?
– En . Minä Nikolai Viktorovič Riškinal abuu kyzyn .Erähät bajanat ollah , niilöil registrat ollah .Minun bajanas ei ole .Vot sotsiualukeskukses on bajan .Sie on basovoi näppäin .Painannet sidä , sit tostu luaduu iäni tulou .
– Kučutahgo sinuu kunnetahto toizihgi kohtih soittamah , sanommo Vuozipäivile ?
– Kučutah . Vahnoin sotsiualukeskuksih Škol’noin da Proletarskoin uuličoile kävyn soittamah .Rahvahalgi on hyviä mieldy soitandas .Viehäi jubileit , svuad’bat da pruazniekat ollah .Nikolai Bol’šakov konzu hengis oli , ainos kučui minuu soittamah pruazniekkoih Anuksen kul’tuurutaloih .Kirjastoh soittamah kävyn .Televiizorua nadojiu yhtytottu kaččuo , a muga hos dielo on mieldy myö .Pahakse mieldy , nygöi harvembi kučutah soittamah , parembi karaoke pajatetah .
– Enne oli äijy soittajua meijän Anuksen čupul . Joga kluubas da joga kohtas soitettih …
– Oli moine aigu . Konzu elin Kondupohjas , minuu fotokartočku kai on 1989 vuvvel , kus meidy on kuuzi hengie soittajua .Kondupohjas oli äijy rahvastu Anuksespäi , gu linnua nostettih .Myögi sinne puutuimmo elämäh .Meile oli Igrai garmon’ -pruazniekku .Jälles sidä pruazniekkua minuu työttih Petroskoile .Minä soitin Suomen val’san .Linnasgi on vie soittajua : Nikolai Riškin , Jurii Andrejev , Anatolii Ivanov .Endiziigi soittajii pidäy mainita : Pavel Bobin , Vladimir Jepov , Anatolii Bel’ajev , Valerii Kudel’nikov .
– Kävyt vie Terveh briha !-miehien horah pajattamah …
– Rahvahan horah kävyn jo kaksikymmen vuottu pajattamah . Sen algupäivispäi pajatan .Ezmäzen pajon , kuduadu myö pajatimmo , oli "Minä mustan " Alekandr Saveljevan sanoih .Tässähgi pajatan tädä pajuo .Tämä pajo mustoittau omua roinduhierustu , laspusaigua i omua perehty .Myö nygöi kerran nedälis kerävymmö pajattamah miehienke – nellänpiän .Nikolai Riškin meile soittau da vedäy horua .Meile nygöi vähä rahvastu kävyy .Ken voi tulla , segi tulou .
– Suvaičet kaččuo televiizoras nämmii programmoi , kus soitetah da pajatetah …
– Igrai garmon’ -programmua kačon , ga se menöy aijoi huondeksel . Ylen äijäl suvaičen Andrei Malahovan programmoi .Olis sinne puuttuo da heijänke sie yhtes olla , soittua da pajattua .
– Ongo vesselembi eliä , konzu soitto on käis da pajo mieles ?
– Konzu soitat , sitgi hyviä mieldy tulou . Virut kodvazen , luvet , terväh terstavut sih .Nouzen da bajanan otan .Eläjes se on hyvä , konzu soitto on gu dovariššu rouno .Rubien iellehpäigi soittamah , olis vai tervehytty .Soitto on Viktor Ivanovič Rigojevan paras dovariššu , kudamale voibi avata kaiken oman syväimen .Viktor Rigojeval on kaksi kallistu diplomua , kudamii häi pidäy ruokos .Yhten diploman häi sai Amurskije volni –val’sin soitandas .Sen Viktor Ivanovič työndi Kazanih Luč-2022 -nimizeh kogo Ven’an festivualikilbah da sai enzimäzen sijan .Kolmanden palkindon diploman Viktor Rigojevale annettih Pajo muamale -onlain-kilvas .Moločču Viktor Ivanovič !Jatkua sih tabah iellehpäigi !
Soitto on paras dovariššu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский