Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Nadežda Mičurova. Himoittas, gu nuoret enämbän lugiettas
Nadežda Mičurova
Himoittas, gu nuoret enämbän lugiettas
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Hengellisty
syömisty Mundärvenlahten eläjät kävväh suamah kylän kul’tuurutaloih .On sie suuri pruazniekkuzualu , kyläkirjasto da muuzikkumiehen Iivan L’ovkinan muzeiperti .Kondupohjan piirin Mundärvenlahti on vahnu karjalaine kylä , kudai seizou samannimizen järven rannal .Sen vastalpäi nägyy taivahah kohuoju meččymägi da sit ymbäri agjattomat meččypaikat da pellot .Hengen täppiäy moizii čomii kuvii kaččojes .Enne Dvorčan kyläs da Mundärvenlahtes siiriči meni dorogu Petroskoilpäi pohjazeh päi .Smietin Pedri Suuri ei yhty kerdua oli ajelluh sidä dorogua myöte da ihailluh luonnon čomuttu .Tänäpäi Mundärvenlahti eläy tavallistu kylän elostu , vaigu vuorihiihtäjien keskuksen avattuu , sinne rubei käymäh enämbi turistua .Nygöi Mundärvenlahtes on Petrovskoin kyläkunnan haldivo , ruadau poštu , päivykodi da škola , kunne kävyy vai viizitostu lastu , syömistygi on kus ostua .Kuibo laukattah eliä suures kyläs ?Ga yhtel vai leiväl vaččua et täytä .Pidäy hengelline syöminegi .Sidä syömisty Mundärvenlahten eläjät kävväh suamah kylän kul’tuurutaloih .Vuvvennu 2016 Paikallizien alguhpanoloin kannatanduprogramman avul kul’tuurutalois oli pietty suuri remontu kui sydämes mugai ulgoči , ga lämmiä sie tässähgi ei ole .Sih kaččomattah kul’tuurutaloi ruadau ymbäri vuvven .On sie suuri pruazniekkuzualu , kyläkirjasto da muuzikkumiehen Iivan L’ovkinan muzeiperti , kus harjoittelou Petrovskoi hora da kunne kerävytäh Mozaika-kluuban naizet .
Кarjalan parahii kyläkirjastoloi
Mundärvenlahten kyläkirjasto on moine kohtu , kunne suvaijah kävvä kui lapset mugai vahnembat .Kirjaston emändy Tatjana Anikina ainos keksiu midätahto uuttu da mieldykiinittäjiä kirjastoh kävijöih niškoi .Tänäpäi kirjastos on sada viizikymmen lugijua .Hosgi kirjaston perti ei ole suuri , ga pualičat ollah tävvet kniigua .Tatjana Nikolajevna nygöi vuottau , konzu tulou uuttu lugemistu .Mennyt vuon Kul’tuuru-kanzallizen projektan mugah Mundärvenlahten kyläkirjasto piäzi nellän parahan kirjaston joukkoh da sai sada tuhattu rubl’ua .Niilöih den’goih Tatjana Anikina osti värillizen printeran , stolakižat lapsih niškoi da kniigua seiččemehkymmeneh tuhandeh rubl’ah .
– Yheksä vuottu kirjastos ruattuu minä jo voin nevvuo midä lugie . Meil nygöi tulou vähä uuttu kniigua .Kai nad’ouku on kniigoih , kuduat ollah piirin kirjastos da projektuden’goih ostettuloih .Tänäpäi kyläkirjastol on jygei eliä , rahvasgi ruvettih pahembi lugemah .Yhtelläh lugijua on , enimite rahvastu kävyy kezän aigua .Lomal buaboloilluo tulou äijy bunukkua linnaspäi , a heile ainos kezäkse annetah tukun lugemistu .Lugietah vahnembazetgi rahvas .Toiči hyö tullah da otetah lugemistu kogo perehele .Minä opin harjaittua rahvastu kebjieh lugemizeh , sanou Tatjana Anikina .Oman enzimäzen kniigan Tatjana Anikina otti kädeh vie enne školah lähtendiä .Häi peitoči od’d’ualan al kormanifonarinke lugi fantastiekkua .Vuozien mendyy hänel roittih mieldy myö jo toizet kniigat .Tänäpäi Tatjana Anikinan mielikniigannu on Dina Rubinan Napoleonov oboz-trilougii .
Аinos tahtoin ruadua kniigoin keskes
Tatjana Anikina kogo ijän ruadoi školas , opasti lapsile hiimiedy da biolougiedu .Viijen vuvven ruattuu Käppiselläs opastajannu , händy työttih ruadamah Mundärvenlahten školah opastuspuolen johtajakse .Vaigu elähkehele lähtiettyy hänen ammuine huaveh stuanivui .Jo yheksä vuottu Tatjana Anikina ruadau Mundjärvenlahten kirjastos .Tuli sinne vai vuvvekse , ga ei voinnuh lähtie .Lugemizen suvaiččijannu olles , häi harjaittau sih lapsii da nuoriigi .
Кonzu lapset sanotah "passibo " – se on suurin lahju minule .
Lastu Mundärvenlahten kirjastoh nygöi kävyy vähä .Yhtekse , kylän eläjiä vähenöy , toizekse , kniigoin sijah tuldih gadžetat , kudamih nuoret ollah valmehet möllöttämäh kogo päivät .Nygöi Mundärvenlahten školah kävyy viizitostu lastu .Gu heis hos kuuzi hengie tullou kirjastoh , segi on suuri pruazniekku Tatjana Anikinale .Joga pidohhäi Tatjana Nikolajevna varustuu tarkah da čopakosti .
– Suvaičen kerätä laspii . Tullou hos kaksi opastujua , segi on hyvä .Minä sanelen heile literatuuras , ozutan kniigoi .Minuu miellytti , kui meni Nikolai Gogol’ale omistettu vastavundu .Minä luajin opastujile sruastinpertin , kunne riputin palajii karubobazii .Kävelimmö sie viritettylöin tuohuksienke .Lapsii se ylen äijäl miellytti .Konzu hyö lähtijes sanotah "Passibo ", se on kaikis suurin lahju minule .Himoittas , gu lapset da nuoret lugiettas enämän da meij än kirjasto ruadas ainos , sanou Tatjana .
Оlemmo erilazet , gu mozuajikku
Kirjaston ruavon ližäkse Tatjana Anikina vedäy Mozaika-naizien kluubua , kudaman järjesti iče .Vuvvennu kaksi tuhattu seiččietostu kirjastos oli pietty "Biblioyö ", kudamah kerävyi viizi naistu .Sidä tiedy naizet kerävytäh ainos .Vastavutah joga kuudu kul’tuurutaloin pienes pertizes , kus on Iivan L’ovkinan muzei .Joga kerdua kluuban vastavuksih kävyy kolmetostu-viizitostu hengie Mundärvenlahtespäi .Kävväh kui ruadajat naizet , mugai penzielolijat da penziel ruadajat .Enimät pajatetah Petrovskoin horas .Kai naizet ollah erilazet .Jogahizel heis ollah omat kiinnostukset .
– Myö edukädeh pagizemmo vastavuksen tiemas . Naizet tietäh , gu annan heile midätahto kodiruavokse ruattavua .Ezimerkikse , pidäy varustua runot , arbaitukset libo keksie kižat .Minä iče varustan stsenariedu .Tiettäväine , naizet avvutetah .Ylen äijäl minuu avvuttau Marina Vižujeva .Häi on matemuatiekan opastai .Vera Jakovleva vastuau muuzikas .Häi opastau meidy tansimah .Sen häi hyvin da nerokkahasti maltau .Anna Myzijeva , meijän kul’tuurukeskuksen johtai , tiettäväine , on ainos meijänke , sanelou Tatjana Anikina .
Kluuban joga vastavukseh niškoi naizet varustetah čoman ilmoituslistan , kudaman hyö azutah iče .Sinne kirjutetah , konzu roihes vastavus , min aigua da mis roihes pagin .Vastavuksien tiemat ollah erilazet : syömizet , käziruavot , piirustukset , sovat .Kai naizet ylen äijäl suvaijah sellitä čomih ruuttih .Erähän vastavuksen , kudamale pandih nimi "Petrovskoi assamblei ", naizet sellittih ičen luajittuloih sobih .Moizii sobii piettih Pietari Enzimäzen aigah .Joga vastavus loppuu lämmäl paginal da čuajul .On suures naizien perehes vie yksi hyvä perindö – Ruavahan ristikanzan päivänny ajella teatroih .Joga kerdua mieleh jiäy midätahto uuttu .
Himoittas, gu nuoret enämbän lugiettas
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский