Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Nadežda Vasiljeva. Luonto antau idejoja
Nadežda Vasiljeva
Luonto antau idejoja
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Muasteri voipi valottua
joka puupalani ta luatie šiitä eri muotosie luajokšie , kotiesinehie .Kuin äijän niitä on Andrein näyttöpolčilla – et ni laše .On lopettamattomie käsitöitä , kumpasie muasteri ei konšana heitä pois .
– Mie vuotan , konša tulou niijen aika tulla valmehiksi , konša ne kypšytäh hyväkši ruavokši , kumpani ei ole mimmosenkana toisen ruavon šamannäköni , koroštau puunveštäjä .
Andrei Šaton kašvo , opaštu ta akottu Kalevalašša .Hänen šukujuuret ollah vanhašta karjalaisešta Jyvyälahen kyläštä .Moušot šentäh ni kaikki ruavot liitytäh Kalevalan muan istorijah , šeuvun elukkamuailmah ta Kalevala-runoelman mistisih šankariloih .
Kaikki alko lapšuošta
Kuin ni jokahini šen ajan poika , konša ei ollun nykyaikasie gadžettija , Andrei šuurimman ošan vapuata-aikua vietti pihalla .Yštävieh kera hyö toičči kujehittih ta huimekšittih , pelattih "šotah " jakautumalla "omih " ta "vihollisih ".Šemmosissa pelilöissä tarvittavimpina esinehinä oltih puiset veičet , pistolit ta konehpyššyt .
– Meilä šotilašvaruštehie luati Sergei Lesonen , kumpani eli nuapuritalošša . Hiän oli äijyä vanhempi ta aina oli valmis auttamah , juuri häneltä mie šainki enšimmäisie puuleikkauštuntija , kertou miun pakinakaveri .
Vanhemmakši kašvettuo Andrei Šaton tovellah harrašti tätä käsityötä ta rupesi lukomah erikoiskirjallisutta , kaččeli toisien muasterien ruatoja .
Ka kaikki ei heti onnistun .Nyt mieš muhien muistelou omie enšimmäisie käsitöitä .Hiän šäilyttäy niitä oman luovan taipalen alun muissokši .
– Jo 1990-vuosien puolivälissä mie rupesin tuntomah iččie muasterina ta leikkasin puušta äijän erilaisie vaikeita esinehie , šanelou puunveštäjä .
Kuin monta niitä oli valmissettu noina aikoina : puutaulu , kumpasešša on leikkattu Karjalan elukkoja , Kalevala-runoelman šankarija , leikattuja maisematauluja .
Andrei Šatonin "nimikortiksi " voipi šanuo mäntypuušta leikattuo viisikielistä kannelta , kumpaseh on kalevalalaisien ta pos’olkan vierahien šuuri kyšyntä .
Meštaruš eläy ielläh
Puunveštäjä kuččuu kaikkie tutuštumah omah meštaruoh ta kaikilla on valmis antamah omua kokemušta .Kuin ni še vanhempi nuapuri Andrei niise on valmis auttamah ta on iloni , konša nuoret ihmiset harraššetah puunveššäntyä .Še on merkki , jotta ruato ei kuole eikä mäne unholah .
Kuin ni jokahini Kalevalan kantaeläjä Andrei Šaton on innokaš kalaštaja ta mečäštäjä , vaikka mečäššykšeh hiän käypi harvemmin kuin kalaššukšeh .
– Meččämatkojen aikana , konša olen yksin luonnon kera , elän šiinä , henkitän ta tunnen šen ilmua , šilloin ajatukšissa šynnytäh uušien taulujen juonet , kertou muasteri .
Varmašti kaikki nämä juonet kotvan ajan piäštä onnissutah .
Luonto antau idejoja
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский