Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Natalja Sinitskaja. Parembi andua, migu ottua
Natalja Sinitskaja
Parembi andua, migu ottua
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Alla
on rodivunnuh da kazvanuh Priäžän piirin Mikkelih .
– Muamal oli jygei elaigu lapsennu . Hyö jiädih vahnembittah yksinäh , häi lapsis oli vahnin .Rinnal eli tädi , häi harvazeh kävyskendeli da toi midägi syömisty , ga vaigu nuorimale lapsele .Muamo musteli : "Tuou letun , syöttäy pienembiä , myö päčil istummo da ku ei olis moine nälgy – pajuo hol’aitammo ".Muamo kävyi školah da direktoru tahtoi händy ottotyttärekse , ga muamo ei suostunnuh – kuibo nuorembat lapset jiäjäh .Sit muamo otettih stansiele maidoloi da voiloi ottamah vastah , sanelou Alla Mihailovna .
Konzu algavui voinu , Allan muamal oli 14 vuottu , häi lähti traktoristoin kursiloile , tahtoi , ku hänesgi nuorikkazes olis hyödyy omale muale .
– Oppikkuattos vai smiettie , kui häi pikkaraine da hoikku ruadoi traktoral . A min kerdua pidi olla yödy niityl da pellol , pakkazel da vihmal .
Sit Allan muamo meni miehele .Ukko oli äijiä vahnembi .Tyttö tahtoi , ku nuorembat vellet da sizäret jiädäs hänen kel kodih .
– Moine skuuppu da ahnas oli se enzimäine muaman ukko , vihai lapsii . Ruadoh lähtöy – kai škuapat lukittau .Jättäy syömisty vai yhten hengen verran .Muamo hänes pageigi .Meni tuatale , nagrau Alla .
Oman tuatan da muaman lapsi
Allan tuatto oli Ižänmuallizes voinas kontuuzittu .Vahnembat jo yhtes olles tuldih elämäh Mikkelih .Matčilas tuatto osti vahnan koin da se tuodih Mikkelih .
– Tuatan Kapralovien sugu nämmil mualoil ilmazen ijän eläy , vie vuvves 1727 sih nähte on tieduo .
Nuorien pereheh rodih suuri arteli lastu – 9 hengie .
– Ga kaksozet brihačut kuoltih , hyö enne minuu oldih , mustelou Alla Mihailovna . – Ku lastu arteli , sit oli ruaduo da sidä kaikile täydyi . Myö piimmö kanoi , sorzii , hanhiloi – niidy lapset kačottih , sit oli krooliekkua , lammastu , lehmiä da hebo .Peldoloil kazvoi kartohkua , nagristu , sv’oklua da morkouhkua .
Allan tuatto ruadoi kalastajien joukos , muamo – gidrometeostansiel da vie laukas myöjänny .
Enne Allan mustamah Mikkelin kylä oli suuri – 38 kodii .Oli kaksi skotnoidu .Maiduo viettih jogie pitkin Nuožarveh .Rahvas elettih sobuh , autettih toine tostu .Ruvetanneh kartohkua istuttamah , sit vuorotellen kai pellot istutetah .Enimis talolois oli äijin lapsin , vähimite viizi hengie .
– Kirikkö meil oli . Sinne käimmö pruazniekoin aigah .Mustan , obrazat čomat oldih .A mittuine kalakas meil oli järvi .Konzu salatti kudoi , sidä revinnyöhgi verkoh puutui .Kuivaimmo kaloi korvikkahin viršilöin luguh , kalavuimmo .Da enne jogahizel oli oma kala-abai , ku ei olis riidua da kiistua .
Heinarrele kogo perehel käydih .Jogahizele tuatto andoi oman ruavon vägii myöte .Kuni heinii tuuli ahavoiččou , meččäh marjah mendih .Da tuaste jogahizel oli oma ast’e – kel bitonaine , kel bankaine , kel poimiččuine .Sit tulen luajitah da murgin syvväh .
– Ku oli 40 lammastu , kaksi lehmiä da lähtemäine , heiniä pidi äijy . A enne sidä vie souhozale pidi niittiä , eiga ei anneta niittokohtii .
Sit rahvas ruvettih lähtemäh iäres .
– A nygöi järilleh rahvas tullah . Moskovalazet ostettih mualoi , ravieloi kodiloi nostetah .Kai talvin tiä eletäh da kirjoil tiä ollah .Meijän kyläh vai kolme vuottu tagaperin elektriičestvu suadih .
Eriže omahizis
– Mustan enne školah lähtendiä varavuin , enhäi maltanuh ven’akse ni sanua .Istummo sizären kel päčil da reknailemmo : "Kui lienne se on – ven’akse paista ?Ga naverno kebjei on .Karjalakse on räččin , a ven’akse vikse roihes räčkä ", nagrau Alla Mihailovna .
Školas lapsii kieltih karjalakse pagizemas .Harjaitettih ven’ah .A kodih himoitti täytty vägie …Ga etbo puutu .
– Školah puuttujes ezmäi vahnembat viettih joves poikki venehel , sit viizi kilometrii astuimmo Honganuassah . Dorogu kui savi , rizinkengät upotah .Hyvä , ku lienne siiriči mitahto furgon-mašin ajanou .Istavummo sinne , sie tuulou , muga kylmät , et tunne ni käzii , ni jalgoi .
Internuatas eli 17 hengie yhtes pertis , batareidu vaigu kaksi .Ku lienne et ehtinyh märgii štaniloi , sukkii , kuatančoi kuivah panna , huondeksel panet märrät jalgah .Illoil oli nälgy , ku murgin oli 18.00 čuasun aigah , a viehäi sen jälles enne undu himoittau suurus suuh ottua .Sit leibiä otettih murginan aigah varakse , sidä näčytettih muate viertes .
Kodih huogavundupäiväkse puuttujes lapset viritettih tuli joven rannal .Kyläs nähtäh tulen da savun , tullah venehel da ehätetäh lapset kyläh .Kois lapset kylläl syvväh da pezevytäh kylys .
Omis leivis
Opastumah Alla lähti kinomehaniekakse .Sanoihäi konzulienne Vladimir Lenin : "Kaikis taidolois tärgevimänny meih niškoi on kino ".
– A muite tahtoin parikmaaherakse , ga muamo kieldi . Sit Piiteris opastuin instituutas , jälgimäi lopin muantalovuon tehnikuman Sordavalas .Ruavoin kinomehaniekannu , inženierannu , sekretarinnu , kadrovikannu… sanelou Alla Mihailovna .
Nygöi Alla Silkinua tutah karjalazien kul’tuuran akkiloiččijannu ei vaigu sordavalalazet , händy tundietah ymbäri Karjalua da loittos tiäpäi .
Algavui se ruado Zaoz’ornii-kyläs , kolmen kilometrin peräs Sordavalaspäi , kus eläy Alla .Ruvettih paikallizes kluubas pidämäh ruadopajoi – luajittih tyttilöi ribuzis , pastettih perindöllizii pastoksii , keitettih tavallizii syömizii .Sit kerättih karjalankieline kuvahazien teatru , kuduas ozuttelijoinnu oldih lapset .
Myöhembä Luadoganrannan muzein tyveh luajittih karjalan kielen kursit .Opastajakse pandih Alla Mihailovna .
– Tiijustin , ku Petroskoil on Periodika-julguamo , siepäi da Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvas kyzyimmö lugemistu da opastuskirjua . Vuvves 2013 olen Sordavalan kirjastos ruavos .Tiä midä vai emmo telmä .Kuvommo gobelenoi , meidy on kaksitostu hengie , kaksin kerroin nedälis kerävymmö .Sit mualuammo laudazii , kerävymmö pagizemah karjalakse da karjalazien kul’tuurah nähte .Nygöi meil on uuzi aihe – karjalaine kyly .Luven L’udmila Ivanovan kirjua kylyh nähte , sanelen rahvahale , heidy ylen äijäl miellyttäy .Lapsii minulluo kirjastoh talutah viijes vuvves algajen .Tuhukuus oli kaksin vastavuksin nedälis .Enne sidä kolmingi oli .Turistua kävyy Moskovas , Piiteris , kaikkielpäi .
Alla Mihailovnal juohtui mieleh luadie kirjaston tyveh Muuzikkugost’uperti lapsih niškoi .Sinne kerävytäh kerran kolmes kuus , ga himoniekkua tulla on sen verdu , ga kaikin ei synnytä .
Alla Silkinan piän al ruadau kluubu "Terveh , susiedu "!
– Kluubalazien kel ajelimmo Elisenvuarah , Vieljärveh , Priäžäh , Anukseh , Nuožarveh , Kodžurih , Kinnermäle , Čalnan kyläh . Hyögi meile käydih , löyhkäy naine .
Perindöllizes Sordavalas piettäväs Kalitka-festivualis Alla Mihailovna sežo on enzimäzien joukos .
– Konzulienne festivualis oli italialaine poovari . Häi sanou : "No ku lienne šipainiekku roinnou magiembi pitsua , minä sinuu ukkailen ".Dai rodihhäi , dai n’oppai .Sit myöhembä minule tuttavat sanotah , ei olluh la kuvua , kuduas häi sinuu n’oppuas , nagrau Alla Mihailovna .
Vačču ei ole kivine
– Vai algavui erilline voinuoperatsii myö enzimäzinny Sordavalan linnas rubeimmo keriämäh abuu sinne .Keräimmö , suitimmo , vie emmo tiedänyh , kunne vediä net .Sit vaste sanottih , ku linnan haldivoh .Sukkua kuvoimmo nelli tuhattu puarua .Kengo omal ruavol auttau , kengo den’gua työndäy .Ostammo kaikkie , midä pidäy – magavosijat , ku virujil ei olis virundukibielöi , nosilkat , lämmityslaittehet …Nygöigi on jo kolme korobkua kerätty .
Alla Mihailovna on ozakas ristikanzu .Hänen elaigu on hyvin lepitty .Silkinoil on kaksi poigua , kaksi tyttöbunukkua da yksi brihaččubunukku .Vahnin bunukku ruadau turizmualal , nuorin tyttö on kuvvendes kluasas .
– Brihačču meijän opastuu Petroskoin yliopistos IT-alal da on sportumies . Triatlon on se hänen sportu .Hänel on jo 54 medalii , aivin kävyy kilboih da piäzöy voittajien joukkoh , ylbeilöy Alla Mihailovna .
Piädynettö Sordavalah , maksau kävvä linnan kirjastoh .Se on čoma kaččuo suomenaigaine vahnu ravei rakendus .Ga ruado , kudai kiehuu kirjaston seinien tagan , vie enämbäl kummastuttau teidy .Kai nämmä tapahtumat , pivot , vastavukset , kluubat , keriändät da muut ollah madalkazvozen valgeipiän inehmizen olgupiälöil .En malta sanuo , kui lienne häi kaikkiele kergiey …
Parembi andua, migu ottua
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–
–