Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Nina Zaiceva. Virantanaz. 9. Annin starin
Nina Zaiceva
Virantanaz. 9. Annin starin
вепсский
Младописьменный вепсский
Kerdan
Anni mecas oli ,
marjoid poimmaha hän män’ ,
keraz’ äjan , äjak voili
puzuhu hän ičez pan’ .
Neiččiden ei kulund änid ,
vaiše tullein kului voi :
"Midäk tehnus , kuna mänin ?
Segoin mecha , avoi-voi !"
Sid’-se nägišt’ kuti čudos :
"Kenak nece mägen al ?
Mitte ristit , kuti kudes ,
mištta miččed sobad päl ?"
Tarkas kacuhti konz Anni ,
homaič : olii lehtiš om !
Pän-ki punoškanzi ani ...
Keda toi se korbenžom ?!
Mecanižand – urad-tullei –
mehen haškuid löuta voib .
Annile se vastha tuli ,
hänen korvha sanoid toi .
– Modod , Anni , kata ala ,
abidi mä sindai en ,
henghe armastust mä valan ,
kod’he ani käzil ven .
Tundištad sä mecan tägä ,
prizoran sä linned – noid ,
Anni , eläškanded väges ,
emägaižeks tehtas void !
Vaiše tervehta sä mindai ,
anda minei ičeiž heng .
Kosketa en vägel sindai ,
henged vägel ota en .
A ku ed – ka eläd mecas ,
hot’ i om-ki kodi läz ,
sada vot hot’ sidä eci ,
ümbärdatoi – linned täs .
Anni-raukoi , kündled – sil’miš :
mecamehen kutak voiž
akan tehtas ?Pimed – il’mas !
Midäk nügüd’ neižne loiž ?!
Mäni päiv , i nedal’ mäni ,
Annin än’ jo sambnu om ...
Kaiktä pimed korb om ani ,
Annin ümbärdab kuz’žom .
Muštho tuli maman sana ,
mittušt virkta-ki ei sand :
"Mäne marjaha i tänna
tule teramb .Läznas – mänd ".
Mamoi unoht’ rigos veroid ,
blaslovind hän tütärt ei ,
sikš-se tütär necil kerdal ,
mecahižen valdha jäi .
Midä tehta ?Kolda näl’gha ?
Kadoda-ki mecha voib .
Anni päti : väged – jäl’gmäd ,
tulgha hänespäi sid’ noid !
Kacuht’ – mechine kut ristit :
štanad , paid i šapuk päs ,
vaiše vil’skoi sil’mänripsuil ,
Anni pän konz sirdi läz .
Čukoi mecahižen hul’he ,
riži , kut om lendnu heng ...
Meled päs kaik ani sul’he ,
muštonlang om jänu hen .
Avaiž sil’mäd – ižand kadoi ,
vaiše ahav jänu kebn ...
"Avoi-voi , ka midäk radoin ,
nügüd’ minä olen ken ?
Mecanižandan mä akaks
tegimoi , a sanun kut ?
Minun Timoi mugoi päkaz ...
Midä tegen-se mä nüt’ ?"
Anni käzil sil’mäd saupsi ,
kündal’jogi valub jo ,
elotoman maha lanksi ,
muga mäni nece ö .
"Kutak nügüd’ minä elän ,
mehidennoks kutak män ?
Paremb mecas jatktan elod ,
tänna igäks minä jän .
Nügüd’ elo lähteb muite ", –
punoi kaiken Annin päs .
Ei hän ecind mahtoid uitta ,
tahtoi kolda ani täs .
Il’mestui – ka koditanhal ,
mecan murdod – paikal al …
Küzui Anni tatal vanhal :
"Mikš mä elän nügüd’ mal ?"
Kerdan Annin lehmut kadoi ,
hondomb pahut tuliž ei ...
Tuli mecanižand madol ,
kelenmahton Annin vei .
Külän agjha keletoman
pert’he , miččes eli noid ,
Annin ved’he vägetoman ...
"Raukoi neižne , voi , voi , voi !"
Baboi kacui ümbri Annin ,
küzui : "Midä tehtas voi ?"
Sekoi vähän , aitha mäni ,
heinid Annile hän toi .
Melev oli , el’genz’ kaiken ,
midä mecas tehtas voi .
Tärzi – nece löuzi aigan
mechine , se kaiken loi !
"Raukoi neičut , midä tehta ?",
sekoi azjas melev ak , –
"Tarbiž abutamha ehtta ,
kacu , neidine kut mak ".
– Mecan ižand sinus radab ,
usko , tuleb konz-ni aig ,
siloi keletomuz’ kadob ,
lähteb pahuz’ nece kaik ...
Mel’he Annile jo mecan
čomuz’ noidusine om ,
mel’he nügüd’ – kida mecoin ,
hengen mödhe – mecažom .
Mecan ižand melid ličeb ,
hänel Annin heng om ved’ ..
Anni riži necen iče ,
necen hüvin Anni ted’ .
Nene varukahad sil’mad ,
edahaižen mecan korb
kattas ümbri vauktan il’man ,
niišpäi sündub kibuid korm .
Piikoi-pimed katab kaiken ,
midä iknas nähta voi ,
vaiše tullei käred raigub ,
kuzid vanhoid uks’he toi ...
Sid’-se Annin muštho tuli :
tarbiž mända koivunnoks !
Amussai ved’ necen kuli –
ližad tob sen joga oks .
Koivut sokul jotab kezal ,
tal’vhe tervhut äjan jäb .
Mezjaine-ki ištub vezal ,
meden täht se pölüšt sab .
Koivut lehtiš čomut kandab ,
tulleil leihub vihand barb ,
kuti noid sil lehtil vändab
tactes lehtištoho arb ...
Tal’veks andab koivut vastoid .
Lehtil om jo toine arv :
konzak pakaižes sä astuid ,
kül’bet’vast kut ozan sarv .
Otta koivuspäi voib toht-ki ,
tehta kašlid , lüuhid äi ,
jodes purdevedut ohkta :
lüuheižes-se mezi vai ?!
Kaikiš poliš koivut tarbhašt
kodiš , pöudos , nitul om .
Mehile-ki kaiktä tarbiž
nece koivusine žom .
Amussai om anttud sana :
"Huba linneb , eckat koiv ,
sebägat tö koiv-se ani ,
heitäb sen , min pahuz’ loi ".
Tuli Anni koivunnokse ,
silitaškanz’ vauktad toht :
– Mecanižand mindai koski ,
päzuta sä , koivut , oh !
Sana pule mel’he oli ,
oksil ani maihaht’ hän ,
Anni toižid sanoid toili ,
sanelemha vaihid män’ .
Sidoi sanan sanha Anni ,
avaiž bedad ičez kaik ...
Sündui mugoi puheg ani ,
avaita sen tuli aig .
ANNIN SANAD KOIVUIŽELE
– Koivut sinä , koivuižem ,
lehedaižed lehteižed ,
tihedaižed oksaižed ,
ani vauged kor’ ,
heng om putnu veiččele ,
abuta-ske neiččele ,
to sä tele enččele ,
ved’ mä olen nor’ .
Koivut , sel’ged koivuine ,
sinus minun toivoine ,
sinhu lendab voivoine ,
minun voikai än’ .
Abittihe neidine ,
kule opalvestine ,
jose pästta hengine ?
Kuna minä jän ?
Koivut , mindai žalleiče ,
pästa pahas aleiči ,
hüväd minei valiče ,
sinä kaiken void !
Heläida kut kelloho ,
vajehtust to melehe ,
ve sä mindai eloho ,
kut sä kaiken loid !
**
Tegihe sid’ kebnemb ani ,
kuti kattud henges kar ,
henghe tuli elon sana ,
jäti neiččen opak žar .
Elon himo pörub muštos ,
nägub elon vauged pol’ ,
kuti pästtud terav ušte ,
mitte kingitadud ol’ .
Necil mecanižand ozut’ :
pördutadud Annin toiv .
Sanaspäi hän neiččen päzut’ ,
neciš sanui vihand koiv .
Anni mehele ei lähtend ,
muga vanhaks neiččeks jäi ,
ka i iče-ki ei tahtoind :
mitte nügüd’ hälle sai !
Siloi kuti vedhe kacui :
konz om avaidanus azj ,
Timoi tulda-ki ei racind ,
kerdad-ki ei olend täs !
"Hondol jäl’gel neižne oli ,
om hän tehnus kuti noid ,
hänes mehen heng jo koli ,
midäk tehta nügüd’ voib ?!"
Anni Vesin sanoid riži ,
kuti oli nece läz ...
Vanhoid tedoid sai hän sid’-žo ,
kävutada voiži täs .
Nügüd’ Juunanpäivän heinid
kerazi hän , nece maht
sündui äkkid , eilend seinid
mecha lähtmaspäi , konz taht ...
Kaikid tegi Anni tervhikš ,
keda tänna kibu toi ,
i hot’ ičeze , hot’ verhid ,
abut’ kaikile , mil voi .
Ühten neiččen mado kokaiž ,
riži raukoi , lähen lop .
Tod’he kül’hä suriš mokiš ,
sanutihe – kaigat kop .
Neiččen mamoi voikuid laski ,
– Izo tütrut , voi , voi , voi !
Anninnokse kantta käski ,
Anni toda abud voib .
Anni tarkas neiččen kacui ,
jaugha kumarzi hän pän ,
kibud koskta-ki ei racind ,
puhegid sid’ sanui hän .
PUHEG KÜN PURENDASPÄI
– Must kü i hahk kü ,
kirjav kü i vauged kü ,
tundet , kus om kodi ,
kuna kü teid rodi ,
aidan kočkus elo ,
mängat sille tele .
Pahust’ paha
mäne maha
neciš neiččes ,
elä enččikš .
Jäta neižne meile .
Kibud enamb eile !
**
Oli terveh neižne ,
kibu maha läks’ ,
vessel , muhu enzne ,
jaugoihe hän lanks’ :
– Baboihudem armaz ,
kitänd sinei sur’ ,
kuti hüväs sarnas
sinun abu tul’ .
Igäks muštan sindai ,
unohta mä en ,
taivhaze konz lendan ,
sinna vestid ven .
– Tüništu sä , neičut ,
en ole minä ved’ ...
Sünd ved’ ičez veičel
sinun kibun heit’ .
Minä hänen sanoid
vaiše sanuin sid’ ,
sanoid hän ved’ andoi ,
openzin mä niid .
Anni vastaz’ muga ,
konz kitäškandeb ken ,
hüvüdeks ei lugend :
"Abutand mä en !"
Muga Anni eli .
Rahvahale läz
kaikele hän oli ,
tezi kaiken täs .
Kaikes küläs ani
pidi henges hol’t ,
azjoiš abut’ Anni ,
vaiše miš hän voi .
Tervehtoiti kaikid :
ristit om vai koir ,
šuhaiži hän vaihid ,
miččid tullei toi .
Virantanaz. 9. Annin starin
вепсский
Младописьменный вепсский
"
"
"
"
"
"
–
–
–
–
–
"