Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Ol’ga Dubitskaja. Murmanskan raududorogu: sadavuodehine histourii
Ol’ga Dubitskaja
Murmanskan raududorogu: sadavuodehine histourii
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Karjalan
tazavallan Kanzallizes muzeis avavui ozuttelu , kudai on omistettu Murmanskan raududorogan rakendamizen 100- vuozipäiväle .
Juuri kylmykuus vuvvennu 1916, sada vuottu tagaperin , 537 virstan piäs Petroskoispäi , Bojarskaja da Ambarnii -stantsieloin välis oli jälgimäzen dorogupalan panendan pruazniekalline seremounii .
Suan vuvven matku -ozuttelun avajazih oli kučuttu äijy rahvastu .Sie oldih nygözet da endizet raududorogan ruadajat , net rahvas , kuduat opastutah Piiterin dorogoinyhtevyksien valdivonyliopiston Petroskoin ozastos .
Perindön mugah ozuttelun avai Kanzallizen muzein johtai Mihail Gol’denberg .Mies pidi varmuttu , ku meijän alovehen raududorogal on suuri merkičys .
– Karjalas raududorogua srojittih terväh , jygielöis ololois . Srojittih sidä ven’alazet muanruadajat , vangih otetut nemsat da avstro-vengrielazet , rusinat , slovakielazet , slovenat da muut , sanou Mihail Gol’denberg .– Hyö kaikin oldih nuoret – 19- 21-vuodehizet . Sen myö tiijustimmo arhiivan dokumentois .Sanotah , ku jogahizen raududorogan sellän ual jäi virumah ei yksi ristikanzu .
Tämän ozuttelun luadijannu on Ilja Viktorovič Serko .
– Tädä ozutteluu minä luajin läs vuottu . Tänä vuon minul rodiihes tytär , a rodivui häi raududorogan ruadajan päivänny , sanou Ilja .
Pidäy mainita , ku vuvvennu 2006 Kanzallizes muzeis jo oli ozuttelu , kudai oli omistettu raududorogan histouriele .Nygöine ozuttelu on toine , sie ollah moizet teemat kui Dorogu 1920-luvul , Kiirovan raududorogu , Raududorogu voinan aigah da Vuozikymmenet jälles voinua .
Ozuttelun avajazien jälles kaikin siirryttih ozutteluzualah : siepäi kuului poujezdan viheldysty da pajoloi , kudualoi suau kuulta Petroskoin raududoroguazemal matkah lähtijes .
Ozutteluh on pandu eri aijoin raududorogan ruadajien formusobua , eriluaduzii lippuloi da rynnäsmerkilöi , poujezdan vehkehii , äijy eriluadustu fotokuvua da vahnua dokumentua , kniigua , rel’sua , vahnua fonarii da kaikkie , midä käytetäh nygöigi .Sidä paiči ozuttelus on interaktiivine poujezdan makiettu da semafourugi .Piäezinehenny on Petroskoin raududoroguazeman vokzualan makiettu .Tämän makietan lahjoitti muzeile raududoroguazeman johtokundu .
Mihail Gol’denbergan sanoin mugah , Murmanskan raududorogan luadimizeh niškoi oli otettu krediittu 80 vuvvekse .A ken andoi velgah moizekse pitkäkse aigua da ken ei tahtonuh sit maksua velgoi , voibi tiijustua ozuttelus .Ekskursiet Vuozisuan pitky matku -ozutteluh ollah interaktiivizet .Ozuttelus työ tiijustatto sengi , kui pidäy täyttiä čamodanua da midä enne pidi ottua keräle matkah lähtijes .
Suan vuvven matku -ozuttelu ruadau kevätkuun 12. päivässäh .
Murmanskan raududorogu: sadavuodehine histourii
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский