Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Koskhaine Anna , Irina Sotnikova. Oloncan agj i sen rahvaz
Koskhaine Anna , Irina Sotnikova
Oloncan agj i sen rahvaz
вепсский
Младописьменный вепсский
"Karel’skaja kuhn’a i
Točka " -projektan ühtnikoid lujas lämäs vastatihe Oloncan rajonas . Nügüd’ sigä eläba livvilaižed da lüdilaižed .Hö kaičeba ičeze röunan istorijad , kel’t da tradicijoid .
Oloncan rajon om sur’ da pit’k .Projektan joukule ozastui oleskelda äjiš karjalaižiš küliš da Olonec-lidnas .Küliden keskes oliba Bol’šaja Sel’ga , Mihailovskoje , Megrega , Tuksa , Ustje Vidlici , Gavrilovka , Vidlica , Iljinskii .Necil kerdal projektan ühtnikad kirjutiba 18 receptad .Nene oma magukahad rozancad , huttu , sinikod karjalaks , babukkeituz maidol taukunke , sul’činad , bol tauknanke , kalitad , kisel’ , kurnik , plotud , magedad pirgad i toižed sömižed .
– Eläjad oliba avonaižed , nece abuti kirjutada äi receptoid , miččid vähä ken jo tedab da muštab . Ristitud lujas varastiba necidä vastust , miše jagadas nenil receptoil meidenke , miše tradicionaližil sömižil oliži tulii aig .Megregas meid adivoičetadihe rozancoil – hvorastan vuiččel sömižel .Se om tetab ei vaiše karjalaižes keitändladus , meiden pohjoižes agjas nece om tradicionaline prazniksömine äjiden sugupol’viden täht , – sanub projektan ohjandai Anna Anhimova .
Projektan ühtnikad oleskeliba jo äjiš Karjalan küliš .Hö vastsihe melentartuižidenke ristituidenke , mujiba unikaližid tradicionaližid sömižid , nägiba , kut niid vaumištaba emägadmastarid , iče jauhoiba kivel da ühtniba sömižiden vaumičendaha .No kaiken-se eläjiden starinad ičeze elon polhe oma kaikid kal’hembad .
– Vidlicas Klavdia Andrejevna Terentjeva vastsi meid keratud stolanke – miččid paštatesid vaiše ei olend ! Mö küzuim , konz hän ehti vaumištada kaiken necen , hän sanui : "Tämbei , kaiken tämbei !Homendesel libuin aigemba i kaiken tegin ".Mö söim , i zavodihe rad .Fil’man kuvadamižen täht hänel kaik oli vaumiž – tahtaz , päline pirgoiden täht .No hän tariči ozutada meile kaiken ani augotišespäi .I sid’ zavodihe čud .Tahtaz , kuti fokusanozutajan käskön mödhe , oli jo kädes , i ühtes kodvas nene oliba jo scancad kalitoiden täht .Meiden naižed , kudambad oma hüväd emägad , probuiba ajada skancoid , no heil ei lähtnugoi mugoižed čomad , kut Klavdial ."Kožub-ik "? – küzuim mö . "Kožub . Oleskeleb , minun mužikad pakičeba ajada skancoid – heil melentartuižebikš tuleba ", – sanui muhaten emäg .Kuni mö radoim , tuleskeliba vai zvoniba Klavdia Terentjevan lapsed ."Tirpkat , tirpkat , möhemba adivoičetan ", – tervehtoiti Klavdia ičhižid . – "Lapsed kaikuččen päivän rižaba mindai , sömtavaroid ostaba , pidäba hol’t minus ". Nece ei čudutoitand meid .Voim rohktas sanuda : äjad külän eläjad tedaba i navediba necidä sijad .Pertiš om läm’ , kodikahašti , a adivoičetai emäg teravas keratab stolale erazvuttušt sömäd .I kaiken-se , mö nägim äi hüvid emägaižid , no sen emägan käded oma kuti todesine pühkimsamobrank !Peituz om kebn : kaik Klavdia Andrejevnan elo oli sidotud sömižen alovehenke Oloncan rajonas .Erašti hän ohjanzi sömsijad , a erašti ohjanzi i vajehti kaiken keitäikundan .Unikaline mahtišt , unikaline elo .Äi pauklahjoid – Sovetskijan Sojuzan aigan pämehed arvosteliba prostiden mehiden radod .Tahtoiše , miše nügüd’ - ki pauklahjoid da arvnimid voiba sada külän prostad eläjad – opendajišpäi keitäjihesai , – jagoihe ičeze melil fotokuvadai Ilja Timin .
Maria Timina ezmäižen kerdan ühtni ekspedicijaha i jagase ičeze tundmusil matkas :
– Lujas tuli mel’he se , konz emägad-mastarid jagase ičeze peitusil tulijoidenke .Toižes polespäi , tundub , miše nece om kebn azj , a konz zavodid tehta – nece om lujas jüged , i sinai kaik ei tulend muga , kut pidab .Sid’ el’gendad : nece pidab mahtta tehta i nenil ristituil om sur’ mahtišt , mittušt pidab kaita .Völ tuli mel’he se , konz mö küzuim Klavdia Andrejevnal miš-ni ("a mikš nece ? a mikš muga ?"), hänel kaiken oli kebn vastuz – miše oliži magukahamb , miše oliži čomemb , miše oliži kut ende .Naku nene oma koume kuldašt sändod .
Matkan aigas projektan ühtnikoile ozastui oleskelda äjiš melentartuižiš sijoiš Oloncan rajonas .Megregas hö kävuiba unikaližehe lehmiden muzejaha .Om melentartušt čuklautas istorijaha kaikile tetaban živatan kal’t .Neciš-žo küläs radab keitändladun studii "Kalitk "-nimel .Sigä voib opetas vaumištamha sijaližid sömižid .Studijas projektan ühtnikoiden täht tradicionaližiden receptoiden mödhe vaumištadihe rozancoid , pirgoid vävule , kalitoid , kislid .Radnikad ülendihe , miše kaikutte heišpäi tedab receptad venän da karjalan kelil .
– Mihailovskoje-küläs mö olim školmuzejas , kus om ezitadud melentartuižed kalud , eskai äjiš valdkundaližiš muzejiš niid ei voi nägištada . Ristitud kaičeba ičeze kodiröunan istorijad , hö muštaba kaluiden nimed lüdin paginal , – sanub Anna Anhimova .
Kacmata sihe , miše matk Oloncan agjaha oli jo kudenz’ , sijaližed emägad voiba čudutoitta projektan ühtnikoid .Eskai kebnoiš tradicionaližiden kalitoiden receptoiš om ičeze "Oloncan peitusid ".A Iljinskoje-posadas heile starinoitihe , kut kagrlapoštesišpäi voib tehta nel’l’ magukast karjalašt sömišt .
Ekspedicii Oloncan rajonaha oli tehtud "Kiži "-muzeikaičuztahon da Karjalan Pämehen grantoiden Fondan rahatugel .
Oloncan agj i sen rahvaz
вепсский
Младописьменный вепсский
–