Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Valentina Libertsova. Toine tostu pidäs kunnivoija
Valentina Libertsova
Toine tostu pidäs kunnivoija
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Luvin
Oma Mua-lehtes Matkustamizet-sivut da rodih himo sanella omih ammuzih matkoih näh sih muah , kuduan elaigua kačommo itkusilmil nygöi joga päiviä .
Enzi kerran ajelin Ukrainah Valgei Kirikkö-linnah , kudai on vähästy loitomba Kiijevua .Oli tuhat yheksäsadua kaheksakymmenes vuozi , konzu Moskovas vaste vai piettih Olimpiiskoit kižat da kuoli kuulužu artistu , runoniekku da pajattai Vladimir Visotskii .Täs kahtes tapahtumas silloi kaikkiel piettih paginua : autoubusois , poujezdois , vokzualoil , Leningruadan pihoil , Ukrainasgi .Kaikil oli paha mieli sendäh , gu valdivo , kudai vaste vai kaikel muailmal ozutti oman korgevuon , nenga väheksii omua nerokastu ristikanzua , gu nimittumis lehtis , raadivolois , televiizoras ei sanottu hänen kuolendah näh .
Puutui mostu väheksindiä tirpuagi meijän rahvaskannal da tazavallal .Matkois niilöil vuozil , ei gu nygöi , ristittyöt suvaittih tuttavuo da pagizuttua toine tostu .Sit konzu kyzyttih "Kuspäibo sinä olet ?" vastain : "Karelijaspäi ".Ga kaikin myörötettih silmät da hämmästyttih : "Koreijaspäigo ?Ga mindähbo sit sinul silmät ei olla kaidazet ?"En tiijä , liennego meijän Karjal Nevvostovallan aigah olluh kiellonalazennu , gu toine Visotskii , sit ei suannuh toizil kuulta da tiijustua hos oigiedu paikkannimie .Vai toizis kohtis opastettih tolkuttomakse , ga konzu rubein sellitämäh , enimät , ei tietty ni Arhangel'skua , ni Voulogdua , ni Lenigruadan alovеhen linnoi – buiteku kerras sen suuren linnan tagan oldih Murmansku da Suomi .Meidy jo algukluassois dai ielleh vahnebas školas harjaitettih tiediä kai valdivon ozat , kai tazavallat , karjat linnat .Laitoksien huonuksis , kirjastolois , kois seinil riputtih kartat .Tiezimmögi histourien , äijät kirjuttajat , pajattajat , mustopaččahat , kuulužat nähtävykset .
Kiijevas on midä kaččuo .
Silloi minä ajoin huogavumah podruugalluo da kaččomah hänen uuttu elaigua jälles miehele menendiä da lapsensuandua (iče Kat'a oli ven'alaine , Uljanovskaspäi , muutti Ukrainale Voloud'a-ukon roindumuale ).Ga tiezingi sen , ku minul , opastunnuol ristikanzal , pidäy kävvä Kiijevah da nähtä Sofijan hruamu , Kijevsko-Pečorskoi lavru , Taras Ševčenkon da Les'a Ukrainkan eländykohtat da muzeit .Da vie Krešžatik-uuličču , kuduah niškoi äijän kirjutettih istourien da kluassiekoin kniigois .Kerras sanon : se Krešžatik-uuličču ei ylen äijäl miellytännyh minun syväindy – ozuttihes atkalakse , kaidazekse , suuris puulois läbi koit da kuvii myö tuttavat kohtat nävyttih pahoi .Vai loittonsah kokotti kahtel kielel kirjutettu restoruanan nimi "Barvinok " ("Lumikukkaine ").Pettymyksen vallas menin astelaukkah , kus valličin mustokse maksankarvazen savičainiekkazen harvazil valgieloil kirjoil paikallizen rahvastaijon mugah .Kodvan se piästi minuu hiälöis , gu meil niidy myödih ani harvah , a lapset puaksuh murendettih nenät libo varret čainiekois .Sanakse , neče puutui kestäi , tässäh on luja
Taras Ševčenkon literatuurumuzei ylen äijäl hämmästytti omal suuruol da merkičyksel : viizi leviedy kerrostu tävvet ozutelluezinehii , kuvua , mustopačastu .Onnuako nigo Puškinal da nimittumal toizel muailmas kuulužal Ven'an kirjuttajal moizii aloi et lövvä !Pihoil joga čupul , kus myödih kniigoi da mustolahjoi , sai ostua midä vai tahtonet kirjuttajah niškoi .Oli vie tostu muzeidugi – kus Taras Ševčenko eli erähil vuozil .Ga sinne jo mennä himo loppih – täydyi mielikuvua tiijustua , mittumas kunnivos pietäh nerokkahii kirjuttajii !Nygöi ainos on pahamieli , gu meijän Vladimir Brendojeval ni pertisty , ni čuppustu vie ei ole , kodi Kuittizen kyläs happanou – konzu tostammokseh , onnuako ei jiä nimidä .
Kävyingi Les'a Ukrainkan pikkarazih huonuksih , kus häi kodvazen eli , ei loitton vokzualas .Sanottih , enimät sen runonkirjuttajan ozutettavat ollah Jaltas , kus häi eli hätkembän .
Kijevsko-Pečorskois lavras oldih suuret nähtävykset äijis muzeilois , kaččuo kaikkii päiviä ei täydynyh .Peščerois sinä piän , kuduan valličin , ei olluh sähkötuldu , sentäh piästä sinne ei suannuh .Ga toinah Jumal vardoičči sen aijan uskomattomis kielastuksis .Nygöi sih niškoi tiedäzin enämbän , himo olis kävvä pyhän Muuroman Il'l'an ruuhelluo – ga puuttunougo , gu nenga riidavuttih meijän valdivonke .Lavras väzyndässäh kävelin , kunne puuttuo oli kebjiembi .A himoitti kävvä kaikkiele – Kniigan istourien muzei enzimäzien käzil kirjutettuloin kirjoinke - kahten školapartan suurevuot !Kinon istourien muzei , Ukrainan rahvahan taidotevoksien muzei , kaiken juttymät kiriköt , kudamis piettih ekskursieloi da muuzikkukontsertoi .
Erähänny päivänny puutuin viizičuassuhizele ekskursiele kaikkie Kiijev-linnua myö - autoubusal .Viettelii hyvin pagizii ven'akse , toiči lugi runoloi ukrainan kielel , ga kai sai ellendiä .Juostol ozutti Vladimiran kirikön , kuduas äijän midä on azunuh kuulužu Ven'an taidoillii Viktor Vasnetsov .Kuldazet kuupolat nävyttih loitos , ga kirikkö oli salvas : sanottih , sydämes mendih kohendusruavot .Näimmö kuslienne alahan tukulleh teatrat .Erižе ozutettih Opernoi , kuduas zavodii pajattua kuulužu silloi kaikel suurel valdivol pajattai Jurii Gul'ajev .
Ekskursien aigah äijän saneltih Suureh Izamuallizeh voinah niškoi , gu Kiijev on Gorod-geroi .Mustoh jäi korgei mustopačas Dnepru-joven oigiel rannal , Igäzen tulenke , täyzi kukkua da venkua .Myöhembi Voiton mustokse sih azuttih vie suurembi Kodimua-muamo mustopačas .Keskus-stadionalluo viettelii saneli , kui fašistat linnan vallattuu käskiettih Kiijevan jalgumiäččyjoukkuo kižata heijän joukonke .Nemtsat piettih iččidäh hyvänny sportukanzannu .Hyö sanottih Kiijevan joukole : "Gu voitanetto meidy , sit tapammo teidy .Gu jännettö voittetunnu , sit puututto vangiluagerih ".Kiijevan jalgumiäččyhkižujat tiettih : yksisama hengih ei jätetä , sentäh kižattih täytty vägie dai voitettih fašistujoukkuo .Sit heidy muokattih da ammuttih .Kiijevan puolistaijen keskes oli äijy rahvastu kaikkie kanzua , se nägyi linnan mustopaččahis sugunimilöi lugies .
Ruadai rahvas .
Kuni minä huigittomattah kävelin da huogavuin , minun podruugu Kat'a oli päivät ruavos , a illoil pani bankoih kazvoksii talvekse .Sellitti , gu Ukrainal perehet on suuret , pruazniekkoin aigua suvaijah kerävyö yhteh kaikin omahizet , sit stolah pidäy panna äijy syömisty .Joga huondestu häi keitti suuren astien kampottua .Čuajuu n'amunke da piiruanke hyö ei juodu , minun lahjakse tuovut n'amuvakkazet mugai jädih škuapan piäl avuamattah .Syömizet oldih magiet , erähii moizii toiči koisgi opin azuo jällespäi , vai vähembän panen pippurii da česnokkua .
Huogavopäivänny ajelimmo kyläh , kus eli Voloud'an pereh .Savikoilluo oli suuri paikku – viizikymmen sotkua saduu da pelduo .Vahnembat paheksittih , gu ei la annetta enämbiä muadu , himoittas kazvattua vie midägi .Meijän mual sil aigua onnuako enämbiä kymmnendy sotkua kartouhku - da ouveššipelduo ei annettu .A heinii pidi keräillä suoloi da meččii myö .Voloud'an vahnembat dai kai lapset paistih ven'akse kudakui .Kat'a nagroi , gu heil mužikkua sanotah "čolovek ", a naistu "žinka ".Minä huomain , kui meil karjalazil sežo mužikku on "mies ", a naine , gu suannou enzimäzenny poijan , sit "mučoi ", a suannou tyttären – sit "akku ".Piettih gostis sydämellizesti , toine tostu ruadajat rahvas ainos ellendetäh da kunnivoijah .
Konzu enzi kerran zavodittih maidanal čiihota , minun ystävät mugai sannottih : "Heil on aigua , ei pie peldoloi kytkie ".Nygöi sežo mendih elämäh hieruh , otettih sinne kezäkse vunukat , kirjutetah sähköpoštua myö varavonke .Yksisama paista perehih , ruadoloih , voimatuksih niškoi meil on himo da mieldykiinittäi .Ainos toivotan , gu heijän kodih ei tulis tämä tora dai loppis teriämbi kaikel mualgi .
Donetsku .
Toine Ukrainan linnu , kunne minuu puutui ajella opastumah kursiloile tuhat yheksäsadua yheksäkymmen toizel vuvvel , kevätloman aigah , oli Donetsku .Meil , opastajil , se mua merkiččöy kuuluzien opastaijen Vasilii Suhomlinskoin da Viktor Šatalovan eländy - da ruandukohtat .Suuret valgiet školat , nygyigazet koit , čomat , puhtahat pihat , tävvet laukat , linnan tagua mustat hiilitukut , vagavat rahvas .Kävellä äijiä ei olluh aigua .Käimmö vaigu hyväh kirjulaukkah , kus saimmo metoudikku kniigua ven'an kielel .Joukolleh aijelimmo eriluaduzeh školah , sie puutui nähtä , kui Viktor Šatalov pidi tutkinduo silloi uvves školan opastunduainehes – tiähtientiedos kuvvel fiziekku-laitoksen opastujil .
Bazari .
Vie kui liennemmö kodih lähtendän iel puutuimmo bazarile .Kolme-nelli sangiekse sellinnytty vahnua naistu tarittih kaikenluaduzii Ăijänpäivän piirualoin čomenduksii da kazvoksien siemenii .Kai oldih huavozis , myödih viessaten bumuagupussizii myö .Čomendukset ozutettihes kallehettavat , dai meil perehis pastettih sih pruazniekkah omii karjalazii piirualoi .A siemendy midäliennen omile lahjakse otin .Iče vie kodvan kazvatin Žara-sortuu rediskiä , kuduan siemenet dai kazvatit oldih ylen karjat .Kuduat nygöi ostan tiä , ollah äijiä hienombat .
Nygöi sanua et sua löydiä nimitumal kielel , mi on žiäli gu nengoine čomevus , nengoine azetettu elaigu rikotah da hävitetäh , ei ni lapsii vardoija .Kui nenga lienne hyväl rahvaskannal kadoi kunnivo toizih dai omih ristittyzih ?!
Kummalline pereh .
Mustoh tuli vie yksi elaijan kuva .Konzu muutimmo elämäh Kotkatjarveh tuhat yheksäsadua seiččiekymmenendel vuvvel , ei loitton meijän talois eli kummalline D'atlovan pereh : molodoit oldih eriluaduzii kanzoi – karjalaine akku da ukrainalaine mužikku .Kyläs sanottih , konzu mendih yhteh , Liida-t'outa tiezi vai karjalan kielen , Voloud'a-diädö pagizi vai omal ukrainan kielel .Ven'an kieldy putilleh ei tiedänyh nikudai .Ga kui lienne toine tostu ellendeh da suvaittih .Piettih lehmiä , lammastu , kanua , kartouhkupellot oldih .Vie kukkuagi nägyi ikkunois da ikkunoin ual .Mollei oldih pikkarazet kazvol , ainos kengis da ruadosovis nel'l'oiltih stoikkien , henytakoin , huavoloin da rengilöinke .Tyttäret kazvettih čomat , tukat turbiet da valpahat , gu muamal , silmät da kulmat mustat , ku tuatal rouno .Tolkukkahat da ruadajat – kuibo et kunnivoiče nengomii ristittyzii !
Ket ruatah , sil ei ole aigua da mahtuo torata da riijeltä .Himoittas uskuo , puuttuu vie käveltä varuamata lämmii Kiijevan pihoi myöte - enzimäzen Ven'an piälinnan vahnoi pihoi myöte .Toivotan sidä ičele da kaikile , kel sinne jiädih omat da ystävät .
Toine tostu pidäs kunnivoija
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский