Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Nadežda Mičurova. Pidäy opastua muga, gu lapsel silmät palettas.2
Nadežda Mičurova
Pidäy opastua muga, gu lapsel silmät palettas.2
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
KOTKATJÄRVEN
ŠKOLA TÄNÄPÄI
Meijän Kotkatjärven školan johtai on Marina Nikolajevna Čupukova , karjalaine inehmine , Zinaida Dubininan opastui .Häi ainos suvaičči da suvaiččou karjalan kieldy .Marija Nikolajevnan hyvyös meijän školas rodih karjalan kielen perti , kus kai on luajittu uvven movvan da tehnolougieloin mugah .Myö kai yhtyimmö školapertilöin kilbah da piäzimmö toizele sijale .Meile annettih palkindo sada tuhattu rubl’ua .Niilöih dengoih karjalan kielen pertis vaihtoimmo ikkunat da lattiet , ostimmo uvvet pertilomut da sähkölavvan .Suuret passibot meijän johtajale .Tänäpäi Kotkatjärven školas karjalan kieldy lapset opastutah enzimazes kluasas kaheksandessah .Sen ližäkse Ol’ga Nikitinal on vie kerhoruaduo .Häi kaksin čuassuloin nedälis opastau algukluassoin lapsii da vahnembii opastujii .Yheksändes kluasas on yksi karjalan kielen kerhourokku nedalis .– Yksi čuassu nedälis , se on ylen vähä . I minä olen ylbei , gu minun opastujat voitetah karjalan kielen olimpiuadois .Minä ainos kyzyin heil , tahtottasgo hyö yhtyö karjalan kielen kilboih ?Ainos nostetah kätty .Mennytvuon alovehellizes kielikilvas minun opastui Kat’a Vorobjova piäzi enzimazele sijale .Olen ylbei hänes .Minä ainos sanon omile opastujile , pidäy äijän lugie , panna mustoh sanoi , kuunella da ellendiä .Pidäy opastua muga , gu lapsel silmät palettas .
Toinah minä olengi strougoi opastai ,ga minä ainos kiitän omii lapsii , konzu hyö raden’n’anke luajitah kois karjalan kielen harjaituksii .Minä panen heile hyvät arvosanat , gu hyö ruattaneh .Minä en suvaiče laškoi opastujii daigi omas ičesgi kyzyn äijän .Opastujat sen hyvin tietäh , kuigi tietäh , gu kodiruavottah Ol’ga Ivanovna nikedä ei jätä .Ol’ga Nikitina ainos yhtyy muamankielen olimpiuadoih omien opastujienke .Hänen lapset ainos ollah parahien joukos , vikse sendäh , gu opastai ainos on heijänke , on abuniekannu da kannattajannugi .Omannu merkipäivännygi , 7. sulakuudu , Ol’ga Nikitina myös yhtyy karjalan kielen kilbah yhtes omien kazvattiloinke .Varustuo moizih olimpiuadoih jälgiaigua rodih jygiembi .– Enzimäzikse , pidäy olla hos kaksi čuassuu nedälis karjalan kielen opastamizeh . Pidäy käyttiä materjualoi , kudamii otimmo enne , ozuttua prezentatsieloi , vältämättäh pidäy kižata opastujienke .Kai seiččemenden da kaheksanden kluassoin lapsienke minä vie kižuan .Olgah se pieni libo suuri lapsi – kaikin suvaijah kižata .Kiža kehittäy kieldy da kielen tundemistu .Tiettäväine , minä tahtozin , gu jiäs kerhoruadogi niilöih opastujih niškoi , ket tahtottas syvembäh opastuo kieleh da voidas varustuo olimpiuadoih .Programmoi da opastundukniigoi meil on äijy , ga minul on suuri tusku vačas , gu myö elämmö Karjalas ,ga emmo voi karjalakse sanuo nigo Terveh !, nigo Jiä tervehekse !Myö muga oman kielen da kul’tuuran kavotammo kogonah .Myö jo kavotimmo sen aijan , konzu rahvas vie hyvin paistih karjalakse .Nygöi olis hyvä , gu opastujale ližättäs ballua kielen tiedämizes ,konzu häi pyrgihes opastumah instituuttah .On abei , gu jo nygöi karjalazet kuulutah vähäluguzien kandurahvahien joukkoh .Sruasti rodieu , gu kieli vousegi häviey .Tänäpäi vähä ken nuoris tulou
ruadamah školah kielen opastajakse .Tahtozin toivottua heile hyvii ruadotuloksii , gu hyö kehtattas ruadua oman kielen hyväkse .Gu hyö ellendettäs , heijän ies on lapsi , kudai vie nimidä ei toimita .Pidäy opastua muga , gu lapsel silmät palettas opastundua .Školadielolois myö hil’l’akkazin siirryimmö Ol'ga Nikitinan kodih Villalalah .Sanakse , sen suuren da lämmän koin nosti hänen ukkoh Konstantin Vasiljevič .Sit kois hyö suvaijah vastata gostii .Gostien tulendakse šipainiekat ainos ollah pastetut .Ol’ga Ivanovna on ylen rahmannoi emändy , suvaiččii mučoi da luaskavu muamo .
– Minä ylen äijäl suvaičen omua suurdu kodii . Sen koin Kost’a iče nosti , hosgi ei ole kirvesmies .Kaikkeh iče opastui .Minä ylen äijäl suvaičen omua perehty da omua ukkuo .Kai minun suavutukset , kunnivo - da kiitändykirjazet – se kai on suadu hänen kannatuksel .Olen ylen kiitolline omale ukole Konstantin Vasiljevičale .Häi on istin karjalaine mies da hyvin pagizou karjalakse .Häi on ylen mudru ristikanzu , kaiken ellendäi .Olen ozakas , gu minul on moine ukko .Tuttavuin hänenke syvyskuus , a oraskuus jo annoimmo zajavleiniet .Iivananpäivänny piimmö svuad’ban .Tänävuon rodieu jo 33 vuottu , kui olemmo yhtes .Kost’al da minul oldih ylen hyvät vahnembat , kudamat meidy ylen äijäl suvaittih .Mustan kui buabo minuu ainos nevvoi : "Ol’a , miehele mennä pidäy vai yksi kerdu ".Konzu Kost’a enzimästy kerdua tuli Kin’alahtele minun buaballuo , da konzu buabo nägi händy , ga sanoi : "Tämä mustupiä on oma ".I hyö kerras ruvettih sobimah keskenäh .Dai minun vahnembat , tata da mama , oldih ylen hyvät .Myö Igor’-vellenke nikonzu emmo kuulluh , gu hyö keskenäh riijeltäs libo hoppuu piettäs .Tuatto moine hil’l’aine oli da ylen ruadai .Pahakse mieldy , tuatto aijoi kuoli , 47-vuodizennu .Hyö muamanke ylen äijäl suvaittih toine tostu .Konzu hyö toiči tabavuttih toine toizen piäle , mendih toizeh pertih , salvattih uksen da sie hil’l’akkazeh šupetettih – sporittih .Myö , lapset , nikonzu emmo kuulluh , midä hyö sie šupetetah .Tuatto ylen äijäl minuu suvaičči .Konzu minuu työttih kezäleirih Kerčih , kai toizet vahnembat ihastuksis oldih omii lapsii merele suattajes , a minun tata itki .Häi ei tahtonuh , gu armas tytär jättäs händy hos kodvazekse .Minä ainos työndelin tuatale otkritkazii , häi l’ubovanke pidi niilöi paijan kormanis .Moinegi suvaičus oli Kost’al tuatanke .Minun ukko Konstantin Vasiljevič hyvin opastui školas , loppi avtotransportnoin tehnikuman .Hänel ollah kaikkien kategourieloin pravat .Häi ylen äijäl suvaiččou tehniekkua , harjaitti sih meijän Aleksei-poiguagi .Aleksei tuatan jyttyöh sežo loppi avtotransportnoin tehnikuman , ruadoi Rosgvardies .Nygöi eläy Petroskois da hälizöy mašinoinke .A minun ukko Kost’a hätken ruadoi Kotkatjärven školas šouferinnu avtoubusal da vie kodvazen skouroilgi .A sit endine Kotkatjärven školan johtai Aleksei Andreiko uvvessah kučui händy ruadoh šouferikse .Minä ičegi ajelen mašinal da snegohodal .Olen jo šouferinnu vuvves 1997.
Kačot bokaspäi Nikitinoin pereheh , hyö ainos ollah yhtes , kui niitti nieglazenke .Tottu sanotah , vikse Jumal vedi heidy yhteh .– Muga rodih , gu myö ylen äijäl suvaičemmo matkustella . Ajelimmo Ruoččih , äijän kerdua kävyimmö Suomeh , olimmo Bolguaries , Valgoven’al , Moskovas , Piiteris .A muite jo nuorete , konzu menimmö yhteh , suvaičimmo omal mašinal ajella , kaččuo Karjalan čomii kohtii .Myö ainos olemmo yhtes , yhtes huogavummogi .Tänävuongi kunnetahto lähtemmö .Himoittas kaččuo Murmanskua .Omua suurdu roindupäiviä Ol’ga Ivanovna Nikitina pidi Petroskois .Kučui pruazniekale äijän gost’ua .Kaikin hyö toivotettih da sanottih Ol’ga Ivanovnale äijän hyviä da lämmiä sanua .A minul rodih himo tiijustua , midä nimipäivyniekku tahtos toivottua omale ičele moizennu suurennu merkipäivänny .– Omal ičel tahton toivottua tervehytty . Ylen äijäl tahtozin , gu minun poijal löydys hyvä vastineh .Tahton , gu voinu teriämbäh loppevus da gu kai rahvas oldas ozakkahat .Ylen äijäl tahton , gu rahvas ei unohtettas omua kieldy , gu valdivon poliitiekku kiändys kielen puoleh .Tervehytty ičele , minun perehele , kaikile rodnile da tuttavile .Ole terveh da ozakas , hyvä ristikanzu !
Pidäy opastua muga, gu lapsel silmät palettas.2
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский