Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Maikki Remšujeva. Paraš muamonkielen opaštaja valittih Karjalašša
Maikki Remšujeva
Paraš muamonkielen opaštaja valittih Karjalašša
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Šulakuun
lopušša Karjalašša piettih XXX tašavallan Vuuvven opaštaja -kilpailu .Šiinä valittih vuuvven 2026 parahat opaštajat viiješšä nominatijošša .Kilpailu keräsi Petroskoih 28 opaštajua 15 piiristä .Finali piettih Petroskoin 30. lukijošša , missä palkittih eri nominatijojen parahat pedagogit .
Kilpailun tavoittehena on tukie aktiivisie ta lahjakkahie opaštajie ta tarita heilä mahollisuš vaihtua kokemukšie kollegojen kešen .Tänä vuotena kilpailun teemana oli Venäjän kanšojen yhtenäisyš .
Karjalan vuuvven opaštaja -kilpailun voitti Petroskoin 30. gimnasijan matematiikan opaštaja Jekaterina Jermolinskaja .
Šokšun opaštaja tuli parahakši
Muamonkielen opaštaja -nominatijon tarkotukšena on tukie karjalan , vepšän ta šuomen kielen opaššušta šekä šäilyttyä alovehen monikielini kulttuuriperintö .Täššä šarjašša kilpaili nellä karjalan , vepšän ta šuomen kielen opaštajua .Kaikki finalistit esitettih korkieta ammattitaituo ta vahvua šitoutumista omah työh .
Muamonkielen opaštaja -nominatijon voittajakši tunnuššettih Šokšun koulun vepšän kielen opaštaja Gleb Fomin .
Gleb Jurjevičev oppitunti erityisešti erottu pedagogisella innovatiivisuolla .Hiän rakenti oppitunnin kokonaisena pelinä – še oli kuin "detektiivitehtävä ", missä opaštujat harjoteltih ihmisen ulkonävön kuvailuo .Tämä läheštymistapa ei ollun šattunaista .Pedagogin mukah kielen opaštumini ei ole vain šanojen muistamista , ka še on tarkkuon , havainnointikyvyn ta viessintätaitojen kehittämistä .Juuri näistä taijoista muuvvoštuu niin šanottu "kielipersona ".
– Konša oppitunti on kokonah pelin muuvvošša , koululaiset ei ainuoštah opaššuta – hyö čukellutah tilanteheh ta käytetäh kieltä luonnollisešti , šelitti Gleb Fomin .
Hänen oppitunnilla pelin lisäkši opaštujat aktiivisešti käytettih digitalisie työkaluja , mit autettih luatie tuntehie visualisiksi ta dinamisiksi .Opaštaja pani merkillä , jotta nuoremmat koululaiset erityisešti ruttoh omakšutah šanaštuo , još opaššuš mänöy starinan tahi pelin muuvvošša .Vaikka tämä metodi vuatiu aikua oppituntih valmistuas’s’a , ka tuloš on vaikuttava :
– Opaštujat omakšutah šanašto ruttoh , ymmärretäh tehtävät ta ennein kaikkie uškalletah paissa , totesi opaštaja .
Hänen työššäh muamonkielen aktiivini käyttö on tärkie oša kulttuurisen monimuotoisuon šäilyttämiseššä .
– Muamonkielen aktiivini käyttö auttau šäilyttyä kanšojen kulttuurista rikkahutta ta vahvistua keškinäistä ymmärtymistä , korošti Gleb Fomin .
Šamoin opaštaja kerto omista projektiloista , kuin SanuLugeKirjuta-šovellukšen kehittämiseštä , min anšijošta vepšyä voijah opaštua eri puolilla Venäjyä , šekä Kalevala-aiheisešta projektista , missä koululaiset ošallissuttih mukavih šeikkailupelilöih .
Muamonkieli elävänä kokemukšena
Gleb Fominin lisäkši Muamonkielen opaštaja -nominatijošša kilpaili vielä kolme pedagogie : Koštamukšen 1. koulun karjalan kielen opaštaja Marina Perttunen , Priäžän koulun šuomen kielen opaštaja Arina Jefimova ta Petroskoin šuomelais-ugrilaisen koulun šuomen kielen opaštaja Inna Lantratova .
Koštamukšelaini Marina Perttunen rakenti oman oppitunnin kuvittehellisekši matakši Vienan Karjalah .Opaštujat toimittih "nuorina oppahina " ta matattih kartan avulla kyläštä toiseh – Jyškyjärveh , Vuokkiniemeh ta Kalevalah .Matan aikana koululaiset harjoteltih šanaštuo , iäntämistä ta kielioppie , ka ennein kaikkie tutuššuttih oman alovehen kulttuurih ta kylien nähtävykših .
– Haluon , jotta lapšet ei ainuoštah opaššuttais kieltä , ka ymmärrettäis , mintäh šitä tarvitah – jotta hyö tunnettais omua kotišeutuo ta oltais ylpeitä šiitä , šelitti Marina Perttunen .
Hiän esitti käytännön näkökulman : kielitaito voit olla tulovaisuošša ammatillini etu , esimerkiksi , matkailualalla .Marina Vasiljevna oli hyvin tyytyväini omašta oppitunnista : opaštujat ošallissuttih aktiivisešti , ruattih yheššä ta mallikkahašti pärjättih tehtävien kera .
Muamonkielen opaštajien kilpailu esitti kirkkahašti , jotta pienet kielet eletäh ta kehitytäh koulun tiloissa .Pedagogien työ ei rajottu vain opaššukšeh – hyö ollah tovellisie kulttuurin šäilyttäjie ta välittäjie .Vuuvven 2026 kilpailu vahvisti , jotta Karjalašša muamonkielen opaštajat ei ainuoštah opaššeta kieltä , ka rakennetah šiltua männeisyön , nykysyön ta tulovaisuon välillä .
Paraš muamonkielen opaštaja valittih Karjalašša
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–