Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Romanov Jevgenii . Vuota minuu, minä tulen järilleh
Romanov Jevgenii
Vuota minuu, minä tulen järilleh
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Minä
sanelen meijän Ižänmuan erähäs puolistajas , Suuren voinan veteruanas , Onieganrannikon piirin Poštan kylän karjalazes omas tuatas Vasilii Zaharovič Romanovas .
Voinumiehen taival sai allun vuvvennu 1928, konzu händy otettih Ruskieh armieh .Sluužbas häi oli Ristanvardoiččijoin (jegeriloin ) batajlonan Karjalan ozastos Petroskois .Demobilizatsien jälles , vuvvennu 1930 häi nai , rubei Matrosan kyläkunnan predseduatel’akse .Vuvvennu 1933 molodoloil rodivui tytär .Vuvvennu 1939 ruadokohtu tuli jättiä : algavui Talvivoinu .Vasilii otettih voinale , kodih tuli vaiku 1940 vuvven lopus .Lyhyöh rauhuaijan välis häi ruadoi Matrosan kluuban johtajannu .Vuvven 1941 kezäkuus vuodessah 1942 tuatto oli puolistamas omua muadu Leningruadan frontal .Vuvven peräs häi oli jo Enzimäzen Baltiekkumeren frontal .Sulakuus 1943 komandiiran käskyy todevuttajes tiijustelijoin joukos olles tuatto oli ruanittu da sai aivotärähtyksen .Händy viettih tagavos olijah gospitalih .Sildy , ku keräl hänel ei olluh nimittumii dokumentoi , händy sit aijas piettih surmatunnu .Vasilien tytär da akku oldih sih aigah evakos Molotovskoin (nygöi Permskoin ) alovehen Kudimkarskoin piirin Viz’ain kyläs , sinnegi oli työtty suruviesti .Omat ei uskottu viestii , hyö oldih varmat , ku tuatto , ukko on hengis da tulou järilleh kodih .Tytär da akku ielleh vuotettih voinan loppuu .Toivuttuu , vuvven 1944 allus , omua voinutaivaldu tuatto jatkoi Toizen Ukrainan frontan joukkolois Bolgaries , Vengries , Avstries da jälgimäzenny kohtannu oli Čehoslovakien Praga .Kodimatkan vuottamisilon on katkannuh käsky lähtie Loittozen Päivännuozun puoleh piästämäh meijän mualoi japounielazis valloittajis .Bojut kestettih vie vuvven aigua .Pakkaskuus 1946 Vasilii Romanov tuli järilleh Petroskoih , kus händy suruviestih kaččomattah vuotti hänen pereh .Oligo omil iluo da ozua sil henkel …
Tuhukuus vuvvennu 1947 pereheh rodivui poigu , vuvvennu 1958 pereh muutti elämäh Poštan kyläh .
Ižänmuanpuolistajale annettih korgei arvonimi "Suuren Ížänmuallizen voinan veteruanu 1941-1945", a vie enne sidä häi oli palkittu medaliloil "Germuanien voitos ", "Venan piästämizes ", "Rohkevuos " da vie Voiton vuozipäivymedaliloil .
Kaččomattah sih , ku Vasilii Romanov ei kuulu V .I . Leninan ordenan kavalieroih da hänel ei ole Zolotaja zvezda -medalii , häi on tovelline urhomies , kudaman rohkevuttu da julgevuttu kunnivoijah hänen jälgeläzet .
Urholoin mustokse Oniegurannikon piirin Vilga-kylän keskuččah on azetettu mustomerkikogomus .Mustolaudah kirjutettuloin urholoin nimien joukos ollahgi Vasilii Zaharovič Romanovan da hänen vellilöin Pavel Zaharovičan da Jegor Zaharovičan nimet .
Myö teidy mustammo !
Vuota minuu, minä tulen järilleh
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский