Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Anna Usova. Ijän kestäi ystävys. 1
Anna Usova
Ijän kestäi ystävys. 1
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
On
olemas yksi ven’ankieline pajo , kus on moizet sanat : "Anna sanotah , ku ei voi olla ystävytty akkoin välis ".Ga meijän naizet , kudamis minä kerron , ollah tovestuksennu sil , ku on olemas moinegi sobu .Se voi kestiä kogo ijän da olla lujannu .Meijän pagin roihes voinulapsis .Naizet , kudamis minä kerron , ollah rodivunnuot enne voinua , ga nygöi hyö kaikin eletäh Petroskois .Hyö puaksuh vastavutah da mustellah elettylöi vuozii .
VOINULAPSET
Tänävuon rodih 77 vuottu meijän voitole Suures Ižänmuallizes voinas .Enimite elos ollah voinulapset , kel puutui kestiä da tirpua gor’ua da nälgiä .Oraskuul minuu kučui paginale L’udmila Aleksandrovna Vladimirova .Hänellyö gostis oldih kaksi nastu , kudamienke ystävys kestäy monii vuozii .L’udmila Vladimirovua hyvin tutah Oma Mua -lehten lugijat , gu häi puaksuh kirjuttau lehteh kirjutuksii omal muamankielel .Vie L’udmila Vladimirova on hyvin tuttu Kl’učevaja-mikropiirin rahvahile , gu viizitostu vuottu oli veteruanoin nevvoston piälikönny täs piiris .Naine tänäpäigi mielihyväl vastavuu rahvahanke omas lämmäs kois da mustelou elettylöi vuozii .Enimite mustellah naizet voinuvuozii da sidä , midä tämä voinu toi heij än perehile da kui muutti eloksen .Voinuhäi zavodih vuottamattah i kerras muutti eloksen .Kedä kunne se lykkäi omas kodoilaspäi .L’udmila Vladimirovan perehel puutui haukata gor’ua .Evakko , sizären kuolendu da matku Baškiirieh .Olis vie kargiembi se gor’a , gu rahvas ei autettas toine tostu jygielöil päivil .L’udmila Vladimirova jo pahuos pienyössäh oli rahvahan keskes .Segi avvutti toičigi piädy syöttiä .Evakkomatkas häi käveli stancieloil da pakičči syömisty .Muga ajettihgi Baškiiriessah .Ozavu on naine , ku jälles voinua tuldih omale rannale da mies puutui hyvä .Ajeli häi ukonke muadu myö , ga loppujen lopukse azetuttih Petroskoile .Hammasliäkärin ruado oli pättävy joga paikas .Naine ijän kaiken oli kirmei da pagizii , sendäh istuo kois ei suvainnuh .Penziele lähiettyy häi tuli Veteruanoin nevvoston piälikökse da 15 vuottu avvutti Kl’učevaja-mikropiirin eläjile äijis kyzymyksis .Tänäpäigi häi ei suvaiče olla yksinäh .L’udmilan kois ainos on rahvastu da ystäviä .Vikse hänen hengi da syväin ollah moizet , ku maltau naine sobie kaikkienke da rahvas sen nähtyy vastatah vaiku hyvyöl .Voitonpäiviä vastegi L’udmila Vladimirova keräi stolan tuakse omii parahii ystävii , voinan lapsii Antonina Nikiforovna Talanovua da Nina Petrovna Lamovua , gu juvva heij änke čuajuu , tarattua elokses da , tiettäväine , mustella voinuvuozii .Kolme nastu , kolme eloksendorogua omien kiännälmyksienke .Naizii yhtistäy se , ku kaikin hyö ollah voinulapset da oman lapsusaijan hyö mustetah ihan selgiesti .Niile naizile ližiäy himuo eliä se , gu rinnal ollah hyvät ystävät .Heijän paginoin kuultuu rodih himo kerduo heij än elokses hos vähäzen toizilegi rahvahile .
NINA LAMOVAN OZA
Nina Petrovna Lamova on rodivunnuh Petroskois kevätkuul , vuvvennu 1941.Pereh ajoi evakkoh Saratovan alovehele .Muaman sanois Nina mustau , ku Gribanovo-kyläs heile oli annettu pikkaraine kodine , kuduas oldih ajettu endizet eläjät .Karzinat oldih tävvet syömisty , ga pereh niilöi varai syvvä .Ei uskottu , gu niilöih ei ole pandu myrkyy .Myöhembi perehty siirrettih Arhangel’skan alovehele da sit Segežah .Lastu perehes oli kolme .Kaksi vellesty da nuorin Nina-tytär .Voinas tämä naine vähän midä mustau .Äijy kohtua oli ajettu .Nälgiä da gor’ua tirpetty , ga hengis oldih jälles voinua , sitgi passibo .Nina Lamovan pereh oli tundiettu Karjalas .Hänen muaman tuatto Ivan Petrovič Isakov enne voinua oli Karhumäen čugunvalanduzavodan johtajannu .Tuatto P’otr Spiridonovič Gavrilov ruadoi raududorogan gruuzusluužban johtajannu penziele lähtendässäh .Muga rodih gu Ninan perehes äijät ruattih raududorogal .Nygöi tytär da bunukku jatketah samal alal ruaduo .Voinuvuozinnu Gavrilovan pereh työttih Segežah , Karhumäile da sit tuatale annettih käsky ruadua Petroskois raududorogan haldivos .Täh pereh jäigi elämäh .Petroskois Nina opastui raududorogan tehnikumas .Ga ruadoi naine T’ažbummašan luakutsiehas , kus hyö luakittih puuhizii pualiččoi da pienii pertilomuloi .Elos meni luavulleh .Naine meni miehele .Sai lapsen .Nygöi häi eläy kahtei poijanke .Nina Petrovna on kirmei da vessel .Häi muhunke mustelou elettylöi vuozii .Pidäy sanuo , ku Nina Lamova on L’udmila Vladimirova ollah ystävinny pikoipienyössäh .Vastavuttih hyö Zankilan kyläs , kunne Ninan pereh työttih elämäh .Ninan t’outa da diädö roittih L’udmilale rist’oikse da ristižäkse .Voibi sanuo , ku omakse roittih .Yksi Ninan t’outis voinan jälles ruadoi kiändäjänny .Puutui sil naizel olla kiändäjänny Gagarinan matkas Suomeh .Häi kiändi paginat , kuduat mendih Suomen prezidentan Urho Kekkozen da kosmossah lendäjän Jurii Gagarinan välil .Ninan diädö Kauno Nuutinen ruadoi suomenkielizes toimitukses da oli toven hyvä spetsialsitu omal alal .Ei muga ammui L’udmila Vladimirova "avvutti luadie Nina Petrovnale perehen sugupuun " da sen ainehistos painua kniigu arhiivudokumentoin da fotokuvienke .Lapsennu hyö yhtes juoksendeltih kyläpihoi myö , ga Suuri voinu vedi heidy kedä kunne da kodvakse .Konzu L’udmila Vladimirova tuli miehenke elämäh Petroskoih , hyö uvvessah vastavuttih Ninanke da välit uvvessah lujettih .Nina Petrovna tänäpäi on suurennu abuniekannu L’udmila Vladimirovale kaikis kodiruadolois .
Ijän kestäi ystävys. 1
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский