Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Anna Usova. Tulgua, rahvas, Simänniemeh!
Anna Usova
Tulgua, rahvas, Simänniemeh!
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Endizil
aijoil joga karjalaine kylä oli juattu eri ozih , joga ozal oli oma nimi .Muga Videlen kyläh kuului moni piendy kylästy .Tänäpäigi mustoh tullah erähät nimet : Tykkyl , Kappu , Triššul , Ylägii , Niemividel , Gaulisto da Simänniemi .Kai nämä paikat tännesäh kuulutah Videleh .Joga kyläzes eletäh rahvas , kuduat kaikel hengel suvaijah omua muadu , omua kieldy da rahvastu .Moizii on Galina Kovalevič .Galina Viktorovna Kovalevič , tytössy Stepanova , eläy Simänniemes da on moizii rahvahii , kuduat tahtotah , gu heijän kyläs elos ei sammus , a rahvas elettäs vesselembäh da hoivembah .Häi on oman muaman jyttyine , aktivistu , Alovehellizen Yhteskunnallizen Ičehalličuksen (ielleh AYI , ven’akse TOS ) järjestäi , monien projektoin kirjuttai da työnyttäi , da sen ližäkse karjalan kielel pagizii .Tädä kaunistu nastu kuunneltes kerras uskot , ku vaiku meijän käzis on oman elaijan parandamine .Naine omal jogapäiväzel ruavol ozuttau , kui voibi parandua kylän elostu da kus voibi suaha abuden’gua kylän eri hommih .
LAPSUSAIGUA ET UNOHTA NIKONZU
‒ Minä rodivuin Videles , karjalazes perehes , sanou Galina Viktorovna .– Muamo oli Tykkyläspäi , Terkan roduu . Tuatto D’aškan Vit’a Simänniemespäi .Tuatto eli muamanke Simänniemes .Häi toi nuoren mučoin Simänniemeh .Kodvan aigua Gal’an vahnembat elettih sie , sit tuldih Videleh , kunne nostettih uuzi kodi .Videles hyö suadih da kazvatettih kolme lastu .Naine jatkau : ‒ Minul oli kaksi vellie , ga nygöi heidy jo ei ole hengis .A vahnembat oldih ylen ruadajat rahvas .Meidygi joga dieloh harjaitettih .Hyö ruattih lesopunktal da rahvas kunnivoittih heidy .Vahnembat piettih lehmiä , häkkii , poččiloi .Ruaduo ainos oli kylläl .Pieni Gal’aine enne školah käyndiä oli kois emändänny .Hänel oli kai annettu kukkaroine leivän ostamizeh da joga päiviä tyttöine keitti ildazen perehel .Vahnembathäi ruattih pilkopimiessäh .Vikse sendähgi kazvoi Galina putin emändäkse .Maltau häi joga ruavon luadie ominkäzin .Ei varua nigo labjua ottua kädeh , nigo haravua , daigi häkit hänen tahnuos möngytäh hyväl iänel emändän nähtyy .Maltau tämä inehmine keittiä da pastua kaikenmostu syömisty da piiruadu .Muamo omal aijal hyvin opasti tytärdy .Galina Kovalevičan kois daigi kois ymbäri kai on hyväs kunnos .Kezäl kodi "uppuou " kukkih , kuduat ilaškoitetah siiriči menijöi .
NUORUSAIJAN TOIVOMUKSET
Školan loppiettuu Galina lähti opastumah Puškinah agrohimiekakse .Opastunduvuozinnu häi vastai oman ozan .Nuori valgoven’alaine briha opastui agronomakse yhtes Gal’anke .Nuoret mendih yhteh da tuldih ruadamah Videleh .Sil aigua ruado Videlen souhozas kiehui .Nuorel perehel kerras annettih fatieru .Sil aigua souhozas ruattih enimite nuoret rahvas .Heile , tiettäväine , himoitti eliä vesselembäh .Sendäh kylän kluubasgi kiehui oma elaigu .Rahvas pajatettih , pläšittih , soitettih soittimil , ajeltih toizih linnoih da järjestettih illaččuloi da kaikenmoizii pruazniekkoi .Niil vuozil Videlen zvierisouhozu oli millionierannu da sen nimi kuului kogo Ven’al .Galina mustelou : ‒ Kaksikymmen vuottu ruavoimmo souhozas .Sit ruavot muututtih .Perehes kazvoi kaksi lastu .Myö ukonke piätimmö nostua oman koin tuatan vahnan koin rinnale Simänniemes .Daigi paikku tämä tuli meijän perehel mieldy myö .Elämmö sie jo läs kolmiekymmendy vuottu .Puutui Galinal ruadua Videlen uvven gostiničan johtajannu , souhozan stolouvois .Konzu kyläs srojittih lihakombinuattua , pidi vastata Danien spetsialistoi .Sihgi dieloh kučuttih Galinua .Myöhembi naine ruadoi turizman alal johtajannu .Mendih vuvvet .Dielot azetuttih da Galina Kovalevičua kučuttih ruadoh sotsiualukeskukseh , a sit jo administratsieh .Nelli vuottu naine ruadoi Videlen kylähalličukses .Jälles nastu kučuttih Anuksen sotsiualukeskuksen johtajakse .Sie häi ruadoi yheksä vuottu .Optimizatsien tulduu Galina piätti lähtie eläkkehele .Kolme vuottu häi jo on eläkkehel , ga suavut ruadonerot da tiijot ei anneta inehmizel istuo joute .
JOGA NERO HYÖVYKSE
Iče Galina sanou omas tämänpäiväzes elokses nenga : ‒ Ei ole minul igävy nivouse , gu omua elostu da omua kylästy joga päiviä parandammo .Kenbo sidä ruadau , ku emmo myö ?Enziruavokse Simänniemen rahvas piätettih panna kundoh vahnu časounu .Vallasolijat rahvas nevvottih avata kyläh AYI .Kyläläzet kerävyttih da hyväksyttih uuzi kehoitus AYI :h näh .Hos kyläine on pieni , ga AYI :h kirjutettihes kai eläjät ‒ kolmekymmen nelli ristikanzua .Kaikil oli himo parandua kylän elostu .Galina , ku maltoi jo ruadua bumuagoinke , kirjutti projektan , kus sellitti , mindäh pidäy kohendua tämä časounu .Se projektu tuli voittajakse da muga Simänniemen rahvas suadih abuden’gua .Net avvutettih maksua spetsialistoile da järjestiä kohendusruadoloi časounas hyväzilleh .Nygöi Iivanan da Vassilän päivinny , kudamat oldih kyläpruazniekoinnu jo ammuzis aijois , Simänniemen časounas pietäh sluužboi .Niil päivil pappi tulou lugemah malittuloi , da rahvas mielihyväl kerrytäh kyläh .Tiettäväine , kezil täs kyläs on äijiä enämbi rahvastu migu talvel .Paha on se , ku kyläs ei ole laukkua .Leibäh pidäy astuo libo ajua pyöräl viizi kilomertii Videlen keskuččassah .Talven aigua kyläs kaikkiedah on vai 15 eläjiä , ga kezäl enämbi viittykymmendy .Vahnembat tullah lapsienke huogavumah roindupaikoile da kyläine kerras gu elavuu lapsien iänilöis .
YHTES ON KAIKIL VESSELEMBI
Kezän aigua jo kuuzi vuottu peräkkäi aktivistat pietäh Luadogurannal veteruanoin vastavuksii .Hyö mustoitetah endizien školavuoziloin tursl’otoi , kus kilbailtihes joukkoloilleh .Mugaigi nygöi vahnembi polvi oppiu omii vägilöi eri kilvois .Vessel pido on mieldy myö kaikil .Galinal oli himo luadie Simänniemen keskuččah poštanazetuspaikku , kuduale rahvas voidas kerävyö , paista da suaja penziiden’gat .Naine kirjutti uvven projektan da nygöi Simänniemie čomendau poštanazetuspaikku , kunne rahvas kerrytäh mielihyväl .Sie on kus istuo .On levo , kudai suojuau rahvastu vihmas .Rinnal voijah elostua lapset .Časounan kohendettuu rahvas pandih kundoh sen pihagi .Nygöi kaikin hyväs mieles kävväh sinne huogavumah lämmien siälöin aigua .Galina Kovalevič mennyt vuon työndi oman AYI :n ruavot Tazavallan kilbah .Hän kirjutti kaikis ruadolois , kudamat hyö ehtittih ruadua omas pienes hieruzes AYI :n avattuu .Tämä ruado voitti Tazavallan kilvas da toi kaikile Simänniemen kyläläzile himuo jatkua ruaduo vie rutombah .Tänävuon Galina tahtou yhtyö oman projektanke jo Ven’an kilbah .Himoittau uskuo , ku segi ruado arvostetah Moskovas .A nygöi Galina Kovalevič kirjuttau vie yhty uuttu projektua .Nygöi se koskou tulipalovaroitustu hänen hierus .‒ Meijän kyläinehäi on loitton Videlespäi . Kyläs on oma družin , ga abu täs dielos olis hyövykse .Mennyt vuon Simänniemen AYI tuli parahakse kogo Karjalas .Palkinčuksen jen’gah ostimmo kirikkökellot .Vahnat rahvas sanottih , gu konzuto ammui Simänniemes časounan rinnal oli oma kellojallatgi .Nygöi rahvas azuttih kellojallat .Iče kellot valmistettih Vladimiran linnas , a pyhitetäh niilöi tulien kezän , sanou Galina .Simänniemen kyläine hosgi on loitton toizis kylispäi , ga on tuttu jo monis kohtis .Kylän eläjät omih den’goih azetettih kylän nimiluadu , kuduah on kirjutettu heijän armahan hierun nimi ‒ Simänniemen hieru .‒ Se lämmittäy hengie , sanou Galina Viktorovna . ‒ Meijän AYI :le nimengi panimmo ‒ Simänniemen hieru . Nygöi kaikin tietäh , kus se on .
ANNA MEIJÄN KYLÄINE ELÄY IELLEH
Kyzyin Galinal , mi tuou hänen hengele lämmiä .Häi vastai nenga : ‒ Nygöi meijän Simänniemen hierun nimi kuuluu loitos , ei vaiku Videles , no i äijiä loitombi .Meile voibi äijy midä luadie da piättiä , gu ollemmo yhtes .Ei ni pie ylen äijiä jen’guagi .Vai pidäy vähäine himuo .Minul himoittau , ku meijän hieru olis kaikis čomin , gu rahvas käydäs meile i kiitettäs .Meile sit roih hyvä mieli , gu myö maltoimmo säilyttiä oman hierun .Anna se on ainos rahvahan kielel .Anna Simänniemes aiven on rahavastu da kuuluu pagin omal muamankielel .
Tulgua, rahvas, Simänniemeh!
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
‒
Милорадова Дарья Фёдоровна
Приезжайте в Симон-наволок!
русский
-