Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Irina Zaitseva, Uljana Maksimova (Tikkanen). Vepšäläisien perintö ta nykyaika
Irina Zaitseva, Uljana Maksimova (Tikkanen)
Vepšäläisien perintö ta nykyaika
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Tilaisuš Yštävyštalošša Venäjällä
on 40 vähälukuista kantakanšua .30. šulakuuta 1989 oli hyväkšytty federalini laki Venäjän Federatijon vähälukusien kantakanšojen oikevukšien tuvešta .
Karjalašša vähälukusih kantakanšoih kuulutah vepšäläiset – kanša , kumpani šäilyttäy ainutluatuista kieltä , perintehie ta kulttuurie .Juuri vepšäläisillä oli omissettu Perintö ta nykyaika : elävien juttujen ilta -tilaisuš , kumpani mäni Karjalan kanšojen yštävyštalošša 30. šulakuušša .
Keräytynyitä tervehti Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön kantakanšojen valtijollisen tuven ošašton piällikkö Jelena Migunova .
– Vähälukuset kantakanšat Karjalašša šuahah tukie . Kannatetah vepšäläisien perintehellistä taloutta , kieltä , kulttuurie , perintehie .Nyt kehittyy Yandex-kiäntäjä karjalan kielellä .Enši vuuvvešta rupiemma aktiivisešti kehittämäh ohjelmua vepšän kielellä .Ruato on jo alotettu , korošti Jelena Ivanovna .
Vepšäläisien kulttuurišeuran johtajalta Larisa Čirkovalta tilaisuon vierahat šuatih tietyä vepšäläisien lukumiäräštä ta šeuran toiminnašta .
– Kešällä piemmä työpajoja Onegarannan piirin vepšäläisien koulujen opaštujilla , missä hyö opaššutah vepšäläisien perintehellisie hommie – kuvontua , verkkojen kutomista , šavukylyn lämmittämistä , kurenšiipiaijan rakentamista , ruokien laittamista . Työpajoja vietetäh vepšäläisien pos’olkojen eläjät , kielen pakasijat .Videoita voipi kaččuo Arktisešta multimediaportalista ta Arktikan lapšet -portalista , šaneli Larisa Vasiljevna .
Luovan Veps’anka-studijon johtaja Julija Aprodu kerto Karjalan taiteilijien matašta vepšäläisie kylie myöten vuotena 2024.
Vepšän kieltä opaššetah päiväkotiloissa , kouluissa , yliopistošša , julkaissah opaššuškirjoja .Kieltä kuuluu ratijošta ta televisijošta .Periodika-kuštantamo julkaisou Kodima-lehtie , Verez Tullei -almanakkua , Kipinä-aikakaušlehtie .Uutisie vepšän kielellä voipi lukie Omamedia-portalista .
Šamoin kehittyy vepšäläini kirjallisuš ta šiih ošallissutah Karjala šekä Leningradin ta Vologdan alovehet .Šen prossessin vaiheista kerto Kielen , kirjallisuon ta istorijan instituutin ruataja Natalja Čikina .
– Vepšäläini kirjallisuš on hyvin esitetty yleisvenäläisellä ta europpalaisella tašolla . Šitä autettih Nikolai Abramovin ta Nina Zaitsevan runojen kiännökšet , korošti Natalja Valerjevna .– Nykyjäh kirjallisušprosessi mänöy šujuvašti . 1990-luvulla kirjallisuoh tultih luatijat , kenellä oli hyvä kielitaito – R’urik Lonin , Nikolai Abramov , Alevtina Andrejeva , Nina Zaitseva .
Kodima-lehen toimittaja Galina Baburova pakasi vepšänkielisien joukkoviestimien istorijašta ta Kuki-rikku-projektista .Vuotena 2025 projekti täytti viisi vuotta .Šiinä aikakauvešša on valmissettu 30 humorista videota karjalan ta vepšän kielellä .Näyttelijinä ollah lapšet ta heijän vanhemmat .
Noid-musiikkiryhmän esityš toi erikoista tunnelmua .
Perintö ta nykyaika : elävien juttujen ilta -tilaisuš mäni tosi lämpimäšti ta näytti , jotta vepšäläini šana eläy , a ne , ket tykätäh šitä ruvetah šäilyttämäh šitä iellähki .
Tietoseminari
Petroskoin yliopisto järješti merkkipäiväkši tietoseminarin .Tilaisuš keräsi täyven lukušalin kuuntelijie , kellä oli mukava tiijuštua vepšäläisien kulttuurin lisäkši vielä ni toisista Karjalan kantakanšoista : karjalaisista ta venäläisistä .Oli valmissettu nellä šeloššušta .
Filologijan tietojen tohtori , professori Natalja Patrojeva kerto kuuntelijilla , kuin Venäjän runoilijat näytettih Karjalua omissa tevokšissa .Natalja Viktorovnan tuaton šuvušša on vepšäläisie – pereh anto rakkahutta omalla kanšalla ta šen istorijalla .Šiitä kašvo šuuri kiinnoššuš koko Venäjän Pohjosen kirjallisuon tutkimiseh .
Seminarissa Natalja Patrojeva šaneli , kuin Karjalua mainittih runoissah Venäjän tunnetut runoilijat , kumpaset elettih , ruattih tahi matattih Aunukšen gubernijašša ta šiitä Karjalašša .Esitykšeššä oli äijän esimerkkijä – runoja , missä mainitah karjalaisien kylien ta luonnonpaikkojen nimijä , šiinä aikana šuullini karjalan kieli , kummaista runoilijat kuultih , šekä revontulet , kumpasie vertailtih tähkih .
Istorijan tietojen tohtori , Itämeren-šuomelaisen filologijan laitokšen johtaja Tatjana Paškova šaneli , kuin karjalaiset nimitettih kätyt ta mimmosie uškomukšie šiih oli liitetty .Tatjana Vladimirovna keräsi arhiivatietoloista mukavie faktoja šuvita pohjoiskarjalaisien kertomukšista ta tavoista , näytti esimerkkilöillä kuin tärkie rooli oli kätkyöllä perehen rauhallista elämyä varoin .Oli tarkkoja šiäntöjä , mitein panna makuamah lašta kätkyöh , kunne kätyt panna , mitä šuojaesinehie pitäy olla makuušijašša – kaikešta täštä uškomukšien mukah riippu lapšen uni , tervehyš ta kašvattamini .
Filologijan tietojen kandidatti Marija Kazakova tuttavuššutti kuuntelijie vepšäläisen runoilijan Nikolai Abramovin luovah ruatoh ta livvinkarjalaisen Aleksandr Volkovin tevokših , šekä heijän luovah taipaleheh .
– Molommat runoilijat kirjutettih kuin venäjäkši , niin ni muamonkielillä , kiännettih venäjänkielisien klassikkojen runoja . Omie runoja hyö niise ušeičči kirjutettih kahella kielellä .
Marija Vladimirovna näytti , mitein šemmoset runot erotah kiännökšistä .
Seminarin lopušša esiinty filologijan tietojen kandidatti Marija Košeleva .Hiän šaneli vepšäläiseštä kulttuurista ta kanšan nykyelämäštä .Marija Vladimirovnan esityš vaštasi kyšymykših : mitä vepšäläiset perintehellisešti ruattih , missä elettih , mih ušottih , mintäh šyntymini , hiät ta hautajaiset oltih tärkeimpinä tapahtumina ihmisen elämäššä , kuin nykyjäh šäilytetäh vepšäläistä kulttuurie ta mitä šitä varoin ruatah ?Vepšän kielen opaštaja ta tutkija kiinitti erikoista huomijuo kanšan kielen šäilyttämiseh ta näytti proplemat , kumpasie vepšäläisen kanšan pitäy vielä tutkie ta ratkaissa .
Pakina näyttelijän kera
Šamana päivänä oli pietty luova vaštautumini Karjalan kanšallisen teatterin näyttelijän Aleksandra Aniskinan kera .Aleksandra on vepšäläini ta hänellä on oikein tärkie šäilyttyä omua kulttuurie teatterissa ta tovellisešša elämäššäki .
Aleksandra kerto mistä vepšäläiset ollah ylpiet :
– Pienellä kanšalla on šuurie ihmisie ta luonnonlahjoja , mitä rahvaš aina käytti hyväkšeh .Šemmosina ylpeykšinä ollah kivilajit , kumpasista eryähät ollah vain vepšäläisien mailla ta tietyšti ihmiset : Mark Pimenov , kumpani oli Petroskoin kaupunkinjohtajana , kupčana ta hyvänluatijana , R’urik Lonin , kumpani keräsi vanhoja esinehie ta šai musejuo varoin šuuren talon Šoutjärveššä , Vasilii Kononov , kumpani anto alkuo koko Karjalan horeografijan šäilyttämisellä ta perušti vepšäläisen kanšankuoron .
Erikoista huomijuo artista anto teatterilla ta kerto , kuin vaikie oli šuaha teatterin johtaja šuoštumah vepšäläisen spektaklin valmistamiseh , vet šitä ennein näytelmät oltih vain šuomekši ta karjalakši .Vuotena 2019 valmissettu vepšäläini spektakli "Kodi ikkunoidenke pöudole " muutti teatterin istorijan , šen jälkeh oli valmissettu vielä monta spektaklie vepšäkši .
Lopušša Aleksandra Aniskina leikkimällä tuttavuššutti tulijie vepšäläisih uškomukših ta perintehih ta kučču kaikkie tulla kaččomah vepšänkielisie spektaklija .
Juhlapäivän ohjelma vielä kerran muissutti kuin šuuri istorija on pienellä kanšalla ta šai kaikkie , ket tultih juhlatapahtumih , ihaštumah vepšäläisih ta heijän kulttuurih .
Vepšäläisien perintö ta nykyaika
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–