Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| Статистика
| ? Помощь
Maikki Remšujeva.
Kuččuu milma Kotimua
Источник:
Oma mua. № 17, 2026, с. 8
Maikki Remšujeva
Kuččuu milma Kotimua
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Illan oččikkona oli Sergei Toivovičin runokokomukšen nimi "Kuččuu milma Kotimua". Tapahtuman järještäjänä toimi Kiestinkin kyläkirjašto yhteistyöššä kulttuuritalon kera.
Muistoillan ohjelma oli monipuolini ta košettava. Vierahilla esiteltih näyttely aikakaušjulkaisuista, missä Sergei Jakovlev paino enšimmäisie runojah. Ainehiston keräsi L’udmila Bogdanova.
Šen lisäkši kirjašton johtaja Marina P’avina esitti Kuččuu milma Kotimua -runokokomukšen, mi on yksi harvoista karjalankielisistä kirjoista.
Illan aikana keräytynyöt kuunneltih runoja karjalan kielellä, kumpasie luvettih paikalliset eläjät. Erityisen košettava hetki oli runoilijan lešen Antonina Jakovlevan kertomuš miehen elämäštä ta luovašta työštä. Naini jako yleisön kera henkilökohtasie muistoja ta tarinoja, mit näytettih runoilijan personan lämpimällä ta inhimillisellä tavalla.
Musiikkišävyn iltah toi Ei šilma varoin kevät tule -laulu karjalan kielellä. Tevoš esitettih Raisa Kundozerova, Nina Grigorjeva ta Jelena Ligotskaja. Sergei Jakovlev kiänti venäläisen laulun karjalakši Zinaida Ust’ugovan pyynnöštä. Laulu šai keräytynyiltä lämpimän vaštahoton, ta kaikin šanottih erityiset passipot Sohjanankošen naisilla kaunehešta esitykšeštä.
Tapahtuman lopušša vierahat juotih samovuaračäijyö, maisseltih perintehellisie karjalaisie sriäpnöjä ta paistih. Ilmapiiri oli lämmin, kojikaš ta yhteisöllini.
Järještäjät šanottih kiitokšet tapahtuman kaikilla ošanottajilla ta auttajilla. Erityispassipot ošoitettih Antonina Jakovlevalla košettavašta muistopakinašta, L’udmila Bogdanovalla illan karjalankieliseštä juonnošta šekä Marija Nogelaisella avušta tapahtuman järještämiseššä.
Kiitokšet šuatih niise karjalan kielen kerhon jäšenet Zinaida Timohova, Anna Prokopjeva ta Galina Kundozerova runojen esittämiseštä šekä emännät makeista sriäpnöistä.
Ošallistujat koroššettih tilaisuon merkityštä ta tunnelmua.
– Šuuri kiitoš kaikilla! Tilaisuošta tuli erittäin lämmin ta šyväimellini, totesi runoilijan leški Antonina Jakovleva.
– Passipo mukavašta tapahtumašta – oli kojikašta, lämmintä ta opaššettavaista. Vaikka šuatan karjalua ihan vähän, ka oli ilo kuunnella kieltä, kerto muistoillan ošallistuja Tatjana D’adelо.
– Hyvä tilaisuš. Valosa ta lämmin muisto Sergeilla, jako omua ajatušta Irina Galdina.
Muistoilta näytti, jotta Sergei Jakovlevin runouš eläy ielläh – ihmisien šyväimissä, karjalan kieleššä ta muissošša.