Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Nadežda Mičurova. Kirvesmies Aleksandr Ivanov
Nadežda Mičurova
Kirvesmies Aleksandr Ivanov
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Ijän
kaiken karjalazis hierulois eli nerokastu rahvastu .Kengo maltoi venehii luadie da tervata , kengo haravoi da stoikkii luadie , a kengo tuohes azuo kaikenmoizii veššilöi , ga kai hierun mužikat maltettih salvua kodiloi .Gu kentahto susiedois huavai nostua koin – sit arteli mužikkua tuli abuh .Nämmä srojindunerot da viizahukset sadoi vuozii siirryttih polvi polveh , tuataspäi poijale , died’oispäi bunukale .Meijän aijal on ylen vähä rahvastu , ken vie mustau da maltau salvua kodiloi endizeh tabah .Yksi moizis nerokkahis miehis on Aleksandr Ivanov .Eläy häi Anuksen piiris , Ylä-Anuksen hierus , a rodivui Interpos’olkas .Tuttavuin Aleksandr Petrovičanke ei muga ammui , konzu olin ruadomatkas Ylä-Anukses .Aleksandr Ivanov oli parahite kuorittamas parziloi .– Aleksandr Petrovič , työ nygöi omas pihas oletto kuorittamas parziloi , midäbo luajitto ? Mih niškoi ?
– Ga pidäy kyly vestiä .
– Oma kyly vai kelletahto ?
– Kelletahto , kyzyttih . Jo äij äl ristikanzal azuin kylyt .En lugenuh äijygo , ga puolisadua kerdyy .
– A kuibo opastuitto täh neroh ?
– Mužikat vahnembat ozutettih , kyzyttih : "Toimeh puutuitgo ?" "Puutuin ." "Ga gu mi ei viidine , täs elämmö ." Ozutettih .Se kai opastundu .
– A kenenbo mužikat ? Tuttavat ?
– Ei , susiedat . Miša-diädö Jakovlev täs susiedu eli , dädä Pet’a Jakovlev , akan tuatto opasti .Kaikin opastettih omah luaduh .Eihäi käskietty azuo , ozutettih , azu kui himoitannou .Miša-diädö ruavottah ei istunuh nikonzu : libo vesti midätahto libo haravua azui da stoikkua .Ainos kirves käis oli .Muamal kirves käis sežo ainos pyzyi – oksil ruadoi .Muamo tuli Interpos’olkah evakospäi jälles voinua vuvvel 1944.Nellitostuvuodehizennu ruadoh kerras lähti lespromhozah .
– Interpos’olku on meččykylä , sit kaigo mužikat moizet nerokkahat oldih ? – Vahnembat mužikat kai onnuako . Koit , näit , riädyh seizotah , omat koit .Kaikil kirves käis pyzyi .Kengo venehty azui , kengo midä maltoi .
– Ennehäi arteliloil ruattih , mugahäi ? Kučuttih abuh .
– Muga . Tänäpäi pidänöy sinul abuu , tullah susiedat .Huomei toinah minul pidäy avvuttua .Eihäi enne susiedat abulois dengua kyzytty .Hierus keppi veriäl seizoi , lukkuu ei pietty .Kenbo pertih tulou ?Niken .A nygöi lukkuloih ei kačota .
– Äijängo vuottu jo sidä ruaduo ruatto ? Onnuako pahuospienyössäh kirves käis pyzyy .
– Ga kirves pyzyy , ga suurih dieloloih en tartunuh , kuni kirves lujasti käis ei ruvennuh pyzymäh . Enne eihäi olluh pilua .Kirvehel kai vestimmö .Minägi rubein kirvehel azumah kylylöi .
– A konzubo rubeitto azumah ?
– Enne armiedu vie . Pidi opastuo .
– Oman koingi nostitto ?
– Alavozes azuin koin tyttärile priduanoikse , ga yksi Piiterih lähti , toine miehele meni . Sen koin myödih .Duumaičin kui minä , armiespäi tulin , kaksi nedälii kävelin vojennolois sovis , ei olluh muamal dengua ostua sobii , a duumaičin , anna hos tyttäril levo piän piäl rodieu .A heile toine elaigu …
– Toine elaigu , ga työ oletto moločču , nygöihäi on ylen vähä mostu ristikanzua , ket maltetah kirvehel ruadua .
– Erähät maltetah , ga parembi azutah bruusus , ei parres . Se , tiettäväine , on kebjiembi .
– No työ parembi parres luajitto .
– Parres . Se hätkembi seizou , kestäy .Bruusus čoma rodieu , ga happanou teriämbi .
– Työ onnuako ennevahnallizeh moudah nostatto kylylöi da kodiloi , mugahäi ? – Ga se kui kelle pidäy . Minul äijygo kylyy pidäy ?Yksi , a azuin äijy .Kodiloi azuin Petroskoile , D’ärvenojas mužikal koin nostimmo .Sit Andrusovan manasteris papil azuimmo koin .Sie abuniekkua äijy oli , midä pidi , kerroissah annettih .Konzu yhtehine kyly linnas salvattih , sit jono oli rahvastu .Anukses , Alavozes on minun salvettuu kylyy .
– Aleksandr Petrovič , ongo teile moine ruadopertine , kohtu , kus piettö nämmii ruadobrujii . Kusbo ruatto ?Pidäyhäi mužikal olla oma kohtu pihas .
– Alavozes minä ruavoin , sie fatieru minul on . A täs minä gostis olen .
– Midä pidäy tiediä kirvesmiehel , gu nostua hyvä kodi libo kyly ? Midä pidäy maltua ?
– Himo pidäy , himo . Gu himuo ei roinne , maltanou – ei maltane , kodii ei nosta .Opastujes ei äij iä aigua mene .Nuoret parembi nygöi internettah kačotah da televiizorah .Ga opin minä opastua , ottelin kaksi-kolme nuorembua brihaččuu .Kačo !Pädöy !Kuni dengua kädeh en andanuh , pyörittih ymbäri .Vai dengat kädeh puututtih , ei olluh erästy opastujua .Minä opastazin , minul keräl ei pie , ga ei tahtota .Aigua on žiäli kaikil .Enne mužikoil oli aigua .Vestettih , talvel regilöi azuttih , halguo pilattih , meččiä viettih , keviäl istutettih kartohkoi – midä pidi , kai ruattih .Meij än died’oi Vahajärves eli , hänel kaksi-kolme lehmiä oli , heboine .
Mustua leibiä laukas ei ostettu , iče ruistu kazvatettih .Lihua myödih , gu lehmiä da häkkilöi piettih .Niilöih dengoih ostettih zuaharii , suolua da valgiedu jauhuo .Dabakkua iče kazvatti – kai oma oli .Minun died’oi Il’l’u Dmitrijev maltoi kaikkie : kaššaliloi , komšii da viršilöi azui .
– Ga teijän syväin paloi tozeh ruadoh , mugahäi ?
– Muga . Konzu died’oi kuoli , minä vie nuori olin .Vahajärvespäi astummo kaladorogua myöte , koivukaššali died’oin selläs , keppi käis , a myö Tol’a-vellenke , salatit , juoksemmo .Kepil ozuttau : "Tämä griba tuogua , tuadu älgiä koskekkua !"Tuommo , kaččou , hyvä griba , lykkiäy kaššalih , paha – viškau bokkah .Tulemmo järvirandah , sie veneh oli .Enzimäi sovvammo tuane suorandah , sie marjua keriämmö , ded’oi verkot kaččou , lahnua ottau , sit äski kodih .
KUNI RUAT – SINI ELÄT
Aleksandr Ivanoval igiä nygöi on seiččiekymmen kaksi vuottu .Istumas ruavottah miesty et näe .Konzugo kirvehel ruadau , konzugo ongiruaganke järvele astuu , a konzugo pellol kartohkua kuokkiu .Omas pihas da kois ruaduo ainos on kylläl .Iče mies sanou : "Kuni ruat – sini elät ".Aleksandr Petrovič ei ole opastunnuh kirvesmiehen neroloih korgielois školis , ga kogo ijän ruadoi puunke .Enzimäi Mujehjärven lespromhozas oli meččyruadolois , a sit kaksikymmen kaksi vuottu ruadoi ramščiekannu Alavozen meččyzavodal .Kui karjalazet salvettih kodiloi , mittustu puudu sih niškoi otettih da kui pandih alustu , nygöi vähä ken tiedäy .A enne kodiloi , kui sanotah , nostettih ijäkse .Seizottih moizet koit kai kaksisadua vuottu .
– Aleksandr Petrovič , työ nygöi kylyn salvostu azutto . Kuibo sidä luajitto da mittuine puu parahite pädöy sih niškoi ?Konzubo parziloi varustetah ?– Parret pidäs varustua talvel , konzu puu ei kazva . Kol’čat ollah vuodehizet parres , konzu piluat poikkizin .Yhtes puoles ollah hoikembat , a toizes sangiembat .Nygöi ei sih kačota .Kus on hoikembi kol’ču , se puoli pandih pihalpäi , a toine sydämehpäi .Enne eihäi olluh rubiroidu .Salvajes pedäipuu parahite pädöy .– Eihäi kaikkii puuloi otettu salvokseh , mih kačottih ?
– Yhtenmoizet parret vallittih , gu viäräččyy da hapannuttu ei olis . Alahazeh venčah vie sangiembat pandih , ielleh nostettih .
– Puu on tuodu , sit työ kuoritatto parziloi kablil ?
– Koja pidäy pakuttua . Sit vestetäh .
Kirvesmies Aleksandr Ivanov
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский