Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Jelena Ruppijeva. Voinan lapset
Jelena Ruppijeva
Voinan lapset
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Sidä
aigua Jevgenija Ruppijeva mustau hyvin , hos oli vie pienenny tyttözenny , konzu sytyi Suuri Ižänmualline voinu .Hänel oli kaikkiedah kolme puolenke vuottu igiä .Muamah – Marija Barišnikova (Lekkojeva ) yksinäh kazvatti tytärdy .Jevgenijan kaksi sizärdy , vahnembi da nuorembi , kuoltih pienete .Tuattah – Jegor Barišnikov vuvvennu 1939 otettih Talvivoinale da ei olluh hänes nimittumua viestii , kunne on kuadunuh , perehes tässäh ei tietä .Silloi Pienes Sellis enimis taloloispäi otettih mužikkua Talvivoinale , erähät ei tuldu järilleh .Omua tuattua Jevgenija Jegorovna sendäh ei musta .Suuren Ižänmuallizen voinan allettuu pereh lähti pagoh , ga loitokse ei ehtitty ajua , heidy järilleh kiännytettih omah hieruh .
– Meile hebo annettih , sit meijän lomut pandih delegäh , mi puutui , ei äijiä pandu . Died’oi meidy nämmien lomuloin piäle istutti da nuoril sidoi , ajoimmo Päčylepäi , rahvas sinne pajettih barakkoih .Huondeksel sit tuldih lehmienke mama da baba .Sie emmo hätkie olluh , järilleh tulimmo .Vahnat rahvas musteltih , konzu suomelazet tuldih , "Hyvää päivää !Hyvää päivää !"kirruttih kaikile , tervehytty luajittih , a meijän ei ellendetty .Sanottih , mittuine hyvä päivy on , ku paha päivy on , mustelou Jevgenija Jegorovna .
Voinan aigah Pienes Sellis enimis talolois elettih suomelazet , Barišnikovien talois liennego nelli hengie olluh .Lamberos , Kuittizen lähäl , suomelazil oli vojennoi čuasti , hyö joga päviä käydih sinne .Hierus karjalazienke hyö oldih hyvin , eigo koskiettu , eigo abeittu nikedä .
– Mille jäi mustoh , se oli talvikuul vuvvennu 1941. Meijän hierus 31. talvikuudu on Medousii , a Suures Sellis on Veden’n’u 4. talvikuudu .Mama pastoi piirualoi – päppii ehtäl .Pruazniekkua vaste ainos pastettih piirualoi – päppilöi , a huondeksel jo šipainiekkua palavua .Päčči lämbii , silkeskie meile tuldih suomelazet , en tiijä , mi hengie oli , senčoi oli täyzi , uksi avattih kahtalleh .Mama sanoi : "Mene gorniččah ".Uuttu Vuottu vaste tuldih .A sit tossupiän kävyimmö Andrejevilluo .Sinne tytöt käydih pruazniekoinnu , kluubuahäi ei olluh , konzu kengi laski heidy bes’odal .Menimmö sinne , rahvastu oli täyzi perti , saldatat suomelazet oldih .Laučat oldih ymbäri , a laučal seizoi mužikku da soitti .A kaikin lattiel tansuittih , meijän tytöt dai suomelazet , jatkau paginua inehmine .
Jevgenija Jegorovna mustelou , ku voinan aigua nälgy ei olluh .Rahvahal oli vie endisty zuapastua .Pandih kartohkua , iče kylvettih ruistu libo nižuu .Jauhot oldih omat , niilöi jauhottih iče .Barišnikovil oli oma kivi kois , heijän luo puolihieruu kävyi jauhomah .Pienes Sellis oli kaksi libo kolme kivie , sit hierulazet käydih toine toizelluo jauhomah .
– Meil lehmy oli , kanua , lammastu . Lehmät oldih kaikil , enne en musta , ku lehmiä ei olis talois .Omat maijot jogahizel oli .Kel oli suuri pereh , toinah oligi nälgy , ga myö olimmo mamanke kahtei .Meile täydyi .Jällel voinua jo oli nälgy .Mustan , sammaldu käydih kiškomah , kuivattih da jauhottih sidä , sit pandih näppine jauhonke pastajes .Konzu heiniä ei täydynyh , lehmii ollel syötettih .Hyvä , kel olgie oli .Lehmät sit keviä l lähtietäh pihale , odva kävelläh , mittuine sit maido , vähän annetah , sanelou Jevgenija Ruppijeva .
VOINAN AIJAN HUOLII
Suuri abu hierulazil oli maijon da jäiččien myöndäs .Niilöi käydih myömäh Lamberoh suomelazile .Lähtöy kentah yksi , ottau omat maijot da rinnal eläjängi , sit siepäi tuou dengua , mi annetah .Suures Sellis laukas ostettih zuaharii , čuajuu , suolua , dostalit kai oldih omat .
– Sovas oli paha . Maijot suomelazet otettih , pidi miltahto maksua , sit sovatgi annettih .Mustan , mama yhten kerran tuli stuulanke siepäi .Sit ken suappait andoi , ken kuadiet , ken aluspaijat – net oldih valgiet , plotnois kangahas ommeltut .Mustan , mama riičči , oligo se paidu , da mille jupkan ombeli .Valgiedu jupkua et pie , sit se mujutettih .Sobua lapsile pidi , muretahhäi , sit rahvas nämmii otettuloi sobii da suappailoigi ommeltih uvvessah .Ga sit suomelazet ruvettih nakažimah , sovat nähtih ku oli uvvessah ommeltu .Myö konzu ajoimmo Videleh , mamal oldih suappait jallas niilöis annettulois ommeltut .Meijän died’oi ombeli .Mille jäi mieleh , konzu vuotimmo Lamberos poujezdua stansiel , sie divanat suuret puuhizet oldih zualas , sit mama jalgoi yhtytottu peitteli , štobi ei nähtäs .Mille sanoi , seizo iespäi , minä seizoin , seizoin dai väzyn seizojes , en tiedänyh , midä häi peittäy , eihäi mille sanonuh , mustelou inehmine .
Voinan aigua Pienes Sellis kolhozu ei ruadanuh .Škola oli Suures Sellis , kuulužas Dubrovinan talois .Sinne käydih opastumah lapset Pienes Sellispäi dai Ulvanalpäi .Opastus meni suomen kielel da opastajinnu oldih suomelazet inehmizet .Oldih hyö srougoit , puuhizil ozuttimil terväh annettih opastujile sormii myöte .
VOINAN LOPPU
Pienes Sellis bojuloi ei olluh , meigäläzet tankat ajettih vai hierun kauti silloi , konzu suomelazet ruvettih pagenemah .
– Meil hieru täyzi oli tankua , konzu piästettih Sammatustu . Suomelazet juostol nel’l’uttih pagoh .A Van’a (toim . Jevgenijan ukko ) musteli , heile lapsile sanottih : "Mengiä kuoppah , a ku ruvetanneh ambumah ."Suomelazet jo juostih pagoh .Yksi tuli , granuattu käis oli .Sanou toizele , hyö kahtei oldih : "Lykkiän granuatan , sie lapset ollah ."Toine sanou : "Oletgo tolkus ?Siehäi lapset ollah , nikedä ei ole ."Hyvä , ku toine oli , eiga heijät sinne tappanus .Kaikenjyttymiä oli , mustelou Jevgenija Ruppijeva .Konzu ruvettih piästämäh Sammatustu , rahvas Pienes Sellispäi kui voinan allusgi lähtiettih pagoh .
– Mama silloi bufietan mikse - lienne tašii ogrodah , dedkan jätti pertih . Duumaičči , a ku kodi libo hieru palau .Hieruspäi kaikin pajettih .En tiijä , mi päiviä olimmo pavos , emmo hätkie olluh .Päivy libo kaksi proidi , sit kenenlienne died’oi tuli da sanoi : "Akat , ottakkua lapset da hakakkua kodih , hierus jo ollah omat ".Kaikin itkuh , itkiettih , itkiettih , mustelou voinan loppuu inehmine .
VOINAN JÄLLES
Voinan jälles Jevgenija Ruppijeva rubei käymäh školah .Enzimäi opastui Suures Sellis , sit Kuittizes da omas hierus .Opastumah seiččemendeh kluassah pidi jo lähtie Anukseh .Elettih sie internuatas , huogavopäivikse vai käydih kodih .Anukses valdivo vuograi opastujile erähän perehen taloin , sie elettihgi Pienen Sellin opastujat .Kai opastus silloi školis meni suomen kielel , ven’an kieldy opastettih vierahannu kielenny .Seiččemen kluasan opastundu-tovendusgi Jevgenija Ruppijeval on suomen kielel .Školan jälles oppi neidine piästä opastumah Sordavalah agronoumakse , ga ei voinnuh , ven’an kieldyhäi putilleh ei maltanuh .Rubei ruadamah sit omas kolhozas , sinne nuorii tyttözii vuotettih ylen äijäl .Konzu tiijustettih , ku erähät ei piästy opastumah , kai kirjutettih Sordalalah , gu kiirehel tuldas kodih , peldoruadoloih pidäy ruadajua .
PAGIN PAGINAN JATKAU
Jevgenija Ruppijeva rakkahal mustelou endisty elaigua .Nämmä paginat da omale kodirannale nygözet ei puaksut käyndät lämmitetäh vačan .Äijän vie midä vois juohatella da sanella inehmine .Paginua rodies , kui rodies uuttu tuliedu kirjutustu .
Voinan lapset
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский