Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Irina Sotnikova. Vähäluguižed rahvahad – sur’kulu jäl’gestuz
Irina Sotnikova
Vähäluguižed rahvahad – sur’kulu jäl’gestuz
вепсский
Младописьменный вепсский
Sulakun
30. päiväl ezmäižen kerdan meiden mas praznuitihe Venäman igähižiden vähäluguižiden rahvahiden päiväd .Nece päiv ei ole valitud muite – 30. sulakud vodel 1999 oli vahvištoittud federaline zakon Venäman vähäluguižiden rahvahiden oiktusiden kaičendas .
Karjalan sebruden kodiš mäni azjtego , mitte oli omištadud vepsläižile – Karjalan vähäluguižele rahvahale – da vepsän kul’turale .Kerazihe äi rahvast .Adivoid tervehtoiti Karjalan rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan radnik Jelena Migunova .Sanudes ozatelendsanoid hän homaiči , miše meiden valdkundas tehtas äjan , miše tugeta vepsän rahvahan tradicionaližid eloradoid , kel’t da kul’turad .
Jäl’ges tulnuzil adivoil oli voimuz čukloutas vepsän kul’turan miruhu sanan , taidehen da eläbiden paginoiden kal’t .Paginan vepsän rahvahan polhe zavodi Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova .Mugažo hän starinoiči sures rados , mitte oli tehtud jäl’gmäižil vozil i oli oigetud vepsän kelen da kul’turan kaičendaha .
– Eloho oli todenzoittud jo äi melentartuižid projektoid . No kacmata satusihe , mö nadeimoiš , miše erazvuiččiden grantoiden abul da meiden valdmehišton tugel ozastub tehta völ äi projektoid , miččed abutaba kaita da popul’arizoitta kodikel’t , kul’turad da tradicijoid lapsiden i noriden keskes .Ved’ heišpäi rippub meiden tulii aig , – sanui Larisa Čirkova .
Julia Aprodu tundištoiti adivoid vepsän röunanke taidehen kal’t .Kerdan rates Karjalan taidehmuzejas hän ühtes karjalaižidenke taidehpirdajidenke läksi vepsän male .Hö oleskeliba erazvuiččiš vepsläižiš küliš , tundištihe vepsän kul’turanke , londusenke , arhitekturanke .Taidehpirdajile lujas tuli mel’he meiden vepsän ma , sen eläjad , Šoutjärven muzei , korged rand Kaskezas …Nügüd’ voib rohktas sanuda : tämbei om voimuz starinoita vepsän röunas kuviden abul !
Filologijan tedokandidat Natalja Čikina starinoiči vepsläižes literaturas , vepsläižiš kirjutajiš da runoilijoiš .
Galina Baburova tundištoiti adivoid vepsän kirjutuzkelen sündundan istorijanke da sen kehitoitusen aigkeskustoidenke .Hän starinoiči "Periodikan " paunusiš – "Kodima "-lehteses , "Verez tullei " -al’manahas da "Kipinä " -lapsiden kulehteses , miččed tämbei abutaba kehitoitta vepsän kirjkel’t .
Praznikale kuctihe "Noid "-grupp , mitte ihastoiti adivoid čomil pajoil da muzikal .Azjtegon aigan lapsiden täht oli tehtud hebon tegemižen mastar’-klass .
Nece čoma uz’ praznik ühtenzoitab Karjalan , Piterin da Vologdan agjoiden vepsläižid – se ozutab , kut om tärged arvostada tradicijoid i el’geta , miše meiden kul’turjäl’gestuz eläškab sihesai , kuni mö kaik ühtes kaičeškam meiden ezitatoiden muštod i andaškam sidä ičemoi lapsile .
– Meile kaikile pidab muštta , miččed jured meil oma , miččed tradicijad da verod meil oma . Meile pidab kaita kul’turad , pagišta , kirjutada i lugeda ičemoi kelel , antta tedoid norele sugupol’vele !– ližazi Larisa Čirkova .
Vähäluguižed rahvahad – sur’kulu jäl’gestuz
вепсский
Младописьменный вепсский