Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Riho Grünthal. Vepsän kirjkelen mamal om jubilei
Riho Grünthal
Vepsän kirjkelen mamal om jubilei
вепсский
Младописьменный вепсский
Vepsän
kul’turan kaičijan , kel’tedomehen da vepsän kirjkelen väzumatoman maman Nina Grigorjevna Zaicevan 80-vozne jubilei linneb semendkun 25. päiväl .Muga hotkas aig mäneb !Hän jo äi voz’kümnid abutab vepsläižile , om pästnu kümnid tedotöid i sel’genzoitab vepsän kelen peitusid , miše voižim paremba el’geta , mitte sur’ arv om mamankelel .
Nina Grigorjevna om sündnu 1946. vodel Vologdan agjan Voilaht-küläs .Sigä pagištas keskvepsän paginal , mitte om hänen todesine mamankel’ .Neciš päivnouzmčogas om äi melentartuižid jäl’gid .Nina Zaiceva iče nagrahtab i sanub : "Miil sanutas "g’äniš g’oksob ", konz kirjkeles linneb "jäniš jokseb !".
Laps’aigan deröunoiš kaik pagižiba vepsäks – i vanhad , i nored .Konz škol oli loptud , Nina Grigorjevna töndui opendamhas Vologdan pedagogižehe institutha .Händast varasti pit’k tedomatk .Vodel 1969 Nina Zaicevad kuctihe aspiranturaha Petroskoihe , miše tehta hänespäi todesišt tedomest .Vaiše niken völ ei tedand , miše hän linneb kaikiš mahtokahamban ičemoi kelen , kal’hen vepsän kelen tundijan .Vepsän keles ei ole ningošt azjad , mittušt Nina Grigorjevna ei tedaiži .
Muga Nina Zaiceva eläškanzi Petroskoiš , udes kodilidnas .Voilahtilašt tabakast tütärt ottihe Karjalan tedomehiden üskha – Kelen , literaturan da istorijan institutha , kus oppihe kelid da niiden istorijad .Nina Grigorjevna vasttihe Maria Ivanovna Mulloženke , i hö radaškanziba ühtes .Maria Ivanovna hüvin tezi vepsläižid külid da sigälaižiden ristituiden elod .Hän kaiken tugezi Nina Grigorjevnan radod , vepsän kirjkelen kehitoitandad da tedoradod .Konz 1990.-voziden augotišes zavodib kehitoittas uz’ kirjkel’ , hö ühtes pästiba eloho enamba kümned openduzkirjad openikoiden da üläopenikoiden täht .
Tedomehen radon täht tarbiž äi aigad da mahtod varastada .Nina Grigorjevnan ezmäine sur’ rad oli Именное словоизменение в вепсском языке : История и функционирование форм слова (1975, kirj pästtihe vodel 1981), miččes hänele anttihe filologijan tedokandidatan arvnimi .Nece čomin ozuti , kut Nina Grigorjevna mahtab kebnas sel’genzoitta kelen erigoičusid , erigoitta morfologijad da vaihiden penikaižid mujuid .
Jäl’ges hänele tarbiž oli astta völ edemba , sikš ku kaikiš korktemb arvnimi om filologijan tedodoktor .Hänen dissertacii Вепсский глагол : Сравнительно-сопоставительное исследование (2001) om verboiden formiš da funkcijoiš .Mö ved’ em voigoi eläda verboita !A Nina Grigorjevna čomin tedab , mi om verb , kut sidä kävutoitta da miččed formad eläba vepsän paginoiš , suvi -, kesk - da pohjoižvepsläižiden keles .Todesine sur’ azj om siš , miše Nina Grigorjevna tegihe ezmäižeks , ken polesti doktoran dissertacijan vepsän kelen polhe .
Vozil 1998–2020 Nina Zaiceva radoi Karjalan tedokeskusen Kelen , literaturan da istorijan institutan kel’tedon sektoran pämehen .Hänen parahimad radvoded mäniba sigä , kaiken elon hän omišti vepsän kelele da kirjkelen kehitoitandale .Nikonz hän ei unohtand ičeze jurid Voilahtes , ved’ vepsän kelen jured oma deröunoiš , pöudoil , jogiš , järviš da igähižel vepsän rahvahan kodimal .
Vepsän kelele Nina Grigorjevna sädi uden kodin kirjkeles da "Kodima "-lehteses , kirjoiš i tedorados .1990.-voziden augotiž oli ningoi znamasine aig , konz nimittušt materialad völ ei olend . Pidi tehta kaik ičeleze .Nina Grigorjevna om tabakaz ristit da kaiken om radanu hotkas .Ezmäi tarbiž oli kehitoitta ut vaihištod da tehta vajehnikoid , ezmäine vajehnik oli pästtud vodel 1995.Jäl’ges niid pidi koheta da udištada , i hän pästi Venä-vepsläižen vajehnikan (2007), jäl’ges Vepsä-venäläižen vajehnikan (2010).
Konz "Kodima "-lehtez läksiškanzi , siloi starinoitihe ristituile , kut pidab kehitoitta vepsän kirjkel’t .Nina Grigorjevna radoi lehtesen pätoimitajan vozil 1993–1999.Kut hän iče sanui , pidi tehta muga , miše vepsläižil sünduiži taht lugeda vepsän kelel .Nügüd’ om jo kaznu uz’ sugupol’v , miččen opendajan da abunikan oli Nina Grigorjevna .
Kirjkel’t kehitoittas erazvuiččil mahtoil .Nina Grigorjevna tezi , miše pidab käta toižiš kelišpäi .Hän om kändnu äi Biblijan starinoid , a surembad hänen radod oma Lapsiden Biblii (1996), Uz’ Zavet (2006) da Psalmoiden kirj (2012).
Om völ toine-ki žanr , miččen Nina Grigorjevna ozuti vepsläižile .Nece om eposan runo .Hän kändi "Kalevalan ": lühenzoittud variant läksi vodel 2003, a täuz’ – vodel 2021.Ningoižen suren radon voi tehta vaiše ristit , kudamb iče kirjutab da pästab runoid vepsäks .A kändmine abutab kelele kehitoittas , sikš ku pidab kaiken aigan löuta uzid vaihid da muštta , kut tarbiž sanuda da kirjutada äi erazvuiččid azjoid vepsäks .Jäl’ges hän kirjuti vepsän-ki eposan ("Virantanaz ", 2012).
Nina Grigorjevnan tedoradod mugažo oma sured i znamasižed .Hän äi vot radoi ühtes toižiden baltianmeren suomalaižiden keliden tedomehidenke i pästi koume kirjad necen tahon keliden vaihiš da formiš – "Atlas Linguarum Fennicarum 1–3" (2004–2010).Material vepsän kelen polhe kirjuti Nina Grigorjevna , kudamb mugažo iče eci i löuzi tedoid arhivoiš da vepsläižiš küliš .Nina Grigorjevna om lujas tabakaz , i konz erased jo surduiba , hän völ pästi čoman suren radon , vepsän paginoiden atlasan (Лингвистический атлас вепсского языка , 2019).Mö kaik voim ihastuda hänen radho !
Vepsläižed jured kaiken andoiba Nina Zaicevale aktualižid tedoid siš , kut vepsläižed tämbei eläba .Kirjkel’ nügüd’ eläb lidnoiš-ki , sikš ku elo igähižiš vepsläižiš küliš tegihe toižeks .Nina Grigorjevna radoi kaikiden tekstoidenke , miččed läksiba eloho vepsän kelel .Voib sanuda , miše ku vepsän kelele andaižihe ristitun mod , se oliži Nina Grigorjevnan pojav – tabakaz , ilokaz , vägekaz !
Ei amu Nina Zaiceva om pästnu muštlotesid ičeze elon tärktoiden , a mugažo opalahiden-ki azjoiden polhe "Minun vepsläine oza " -kirjas (2024).Avtor kacub miruhu penen vepsläižen neičukaižen sil’mil vauktan unen süles ."Vozid om äi minei , no heng om völ ani nor’ "…
Kut Nina Grigorjevna iče sanub : "Tärged om se , keneks sinä iče kazvoid , ken vedi sindai elotedme , miččed opendajad da sebranikad oliba rindal , midä paniba sinun pähä .Nügüd’ minä el’gendan , miše sain parahimid opendajid da sebranikoid elos , hö abutiba minei tehtas todesižeks vepsläižeks , ičein armhan rahvahan ezitajaks ".
Vepsän kirjkelen mamal om jubilei
вепсский
Младописьменный вепсский