Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| Статистика
| ? Помощь
Tatjana Berdaševa.
Folklori kotih tuotuna
Источник:
Oma mua. № 21, 2026, с. 8
Tatjana Berdaševa
Folklori kotih tuotuna
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Kešäkuun 10. päivänä juhlitah Karjalaisien runojen päivyä. Ka mintäh on valittu juuri tämä päivämiärä?
Še tapahtu Šuomen šuurešša ruhtinaškunnašša, kumpani ennein vallankumoušta vajuan šata vuotta kuulu Venäjän imperijah. Onnakko šielä niise oli raja omine tullineh, ka mi voit piettyä karjalaista mieštä, još hiän tietäy kaikki kiertopolut kuin omat viisi šormie.
Šattu, jotta šuomelaiset järješšyšmiehet-lensmanit otettih kiini laukunkantajie, ka kuiteski še tapahtu ei niin rikeneh, jotta še olis kokonah vienyn halun karjalaisilla käyvä Šuomeh.
Eryähičči piti aštuo yli viisišatua kilometrie – kuin vihmašiällä, niin ni pakkasella. Tietyšti yökši pistäyhyttih omilla oštajilla. A oštajat oltih erilaiset: toičči talonpojat loittosilta huuttoriloilta, a toičči herratki. Ta missä laukunkantajat pistäyhyttih, ni šielä ehottomašti iltasin laulettih runoja!
Juuri näin vanhua šuušanallista runoutta vei kaikista loitommakši koista Akonlahen runonlaulaja Timonen. Häneštä oli kirjutettu ta enšimmäistä kertua julkaistu karjalaisen folklorin näyttehie: kakši loihtuo ta viisi runuo.
Še tapahtu Uusikaarlepyy-kaupunkissa Pohjanlahen rannalla 10. kešäkuuta 1820 piiriliäkärin Sakari Topeliuksen anšijošta.
Topelius oli hyvin kiinnoštun rahvahan runouvešta ta mielelläh otti vaštah laukunkantajie omašša talošša. Sakari kuunteli heitä ta kirjutti runoja vihkoh. Tiijetäh vielä kahen vienankarjalaisen laukunkantajan-runonlaulajan nimet, kumpasilta Sakari Topelius kirjutti: Jyrki Kettunen Čenašta ta Olli Mäkeläinen Vuokkiniemeštä.
Vuosina 1822–1831 Topelius julkaisi karjalaisie runoja viiješšä ošašša, ta niin hiän näytti keryäjillä tien Karjalan runokylih. Myöhemmin šinne läksi kymmenie tutkijie, yksi heistä – Elias Lönnrot, starinamaisen "Kalevalan" luatija. Kirja peruštuu karjalaisih kanšanrunoih!
Karjalaini folklori nyt eläy uutta kiinnoššukšen ualtuo. Kaikkie, mitä aikoinah kerättih tutkijat, nyt uuvveštah tarkaššetah tietomiehet ta innokkahat harraštajat.
Mie onnittelen kaikkie, ketä kiinnoštau karjalaini kulttuuri ta karjalaiset runot, tulijalla Karjalaisien runojen päivällä!