Тексты

Ol’ga Ogneva. Konzu muamo oli nuorennu

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 23, 2026, с. 2

Ol’ga Ogneva

Konzu muamo oli nuorennu

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Karjalan
rahvahallizen
ruutan
päiviä
enzimäzinny
pruaznuittih
priäžäläzet. Uvven
pruazniekan
nimeh
Priäžän
etnokul’tuurukeskukses avattih
naizien
ruuttien ozuttelu
nimel
"Konzu
muamo
oli
nuorennu
". Naizien
ruutis
kuvastuu
meijän
muan
istourii
, kai
igävät
da
ilot
.
Läbinägyjiä
näbiedy
kouhtastu sanotah
šemizetkakse. Enzimäi
šemizetkua piettih
kallehen
barhattulibo nahkusovan piäl
, ku
se
pyzys
puhtahannu
. Hoikku
kouhtainehäi voibi
huuhtaldua
, ku
ligavunnou
. Jälles
ruvettih
pidämäh
muitegi
, kaglus
čomendettih
broškazel. Nygöi
šemizetku da
äijy
muudu
vahnua
sobua
voibi
nähtä
ozuttelus
.
– Minule
tuodih
kaksi
lippahastu čomendustu
. Se
naine
, kenen
net
oldih
, kuoli
vuvvennu
1982. Hänen
plemänniekku
sanoi
, ku
lykätä
on
žiäli
, toinah
pätäh kunnegi. Minä
pagizin
Tatjana Pavlovnanke da
meil
tuli
mieleh
luadie
tämä
ozuttelu
. Kai
algoi čomenduksis
, sanoi
ozuttelun
luadii
Priäžän
etnokul’tuurukeskuksen ruadai
Ol’ga Zaharova.
Sit
ruvettih
eččimäh
sobua
, kangastu
, jallaččii
, sumkua
. Enzikse
kačottih
Pyhärven muzein
taguzet
, kyzeltih
rahvahalgi, kel
midä
on
. Täs
voibi
nähtä
, kui
šuorivuttih
naizet
50, 60 kai
sada
vuottu
tagaperin
.
– Hyväl
mielel
yhtymmö
Rahvahallizen
ruutan
päivän
piendäh. Sildy
gu
tälleh
voimmo
koskettua
meijän
juurii
, mustoittua
omii
, oman
perehen
istouriedu. Toinah
avata
sundugat
libo
kuorustuakseh orzipualičale
, löydiä
sie
muaman
libo
buaban
veššii
. Net
autetah
mustoittua
istouriedu. Jogahizes
movvan
vuozikymmeneshäi kuvastuu
meijän
suuren
muan
histourii
. Sendäh
myö
panimmogi ozuttelule
moizen
nimen
– "Konzu
muamo
oli
nuorennu
", kerdoi
Priäžän
etnokul’tuurukeskuksen johtai
Tatjana Seppänen.
1800-vuozien lopun
keldaine
ferezi da
kazačku Kinelahtelpäi on
kaikis
vahnin
ruuttu
ozuttelus
. Sidä
pidi
Marfa Timofejevna Pankratjeva. Toizekse
vahnin
on
valgei
pelvaspluat’t’u, kudamua
pidi
hänen
sizär
Marija Pankratjeva 1930-vuozien allus
, häi
eli
Petroskoil
. Veššii
ozutteluh
kerättih
omas
rajonas
. Rahvas
rakkahal
annettih
ozutettavakse
omien
muamoloin
da
buaboloin
ruuttua
.
Minägi annoin
ozutteluh
minun
buaban
Marija Sem’onovna Muhorovan krepžoržetas ommeltun pluat’an
. Häi
osti
tämän
pluat’an
enzimäzeh
palkah
, kudaman
sai
opastajan
ruavos
vuvvennu
1939 Kinelahtel. Pluat’t’u
on
ylen
näbei
, kormanit
on
čomendettu
morfazil. Minä
ičegi toiči
pien
tädä
pluat’t’ua
.
– Täs
on
minun
muamo
, häi
oli
ombelii
, ozuttau
fotokartočkua priäžäläine Galina Koršakova. – Nuorusaijas penziessäh
oli
ruadanuh
ombelijannu
, oli
ylen
movvakas
, ombeli
ičelleh. Minä
toin
tänne
vai
kaksi
sumkastu da
fotokatočkua. Pluat’t’oi
, pahakse
mieldy
ei
ole
. Leikkoin net
, ombelin
uuttu
sizärele
, ku
olen
lapsuos
rakas
ombelemah
. Minuu
ylen
äijäl
miellyttäy
50-vuozien moudu
, sendäh
gu
mama
nenga
šuorivui
.
Kerran
ozuttelu
on
luajittu
piädykauti
uvvekse
pruazniekakse
– Karjalan
rahvahallizen
ruutan
päiväkse
, avajazih erähät
naizet
rakkahal
sellittih
rahvahallizih
sobih
.
– Minul
se
on
ylen
hyvä
mieli
: rubiemmo
toiči
hos
kävelemäh
sovis
, kudamis
meijän
buabot da
prabaabuškat enne
käveltih
. Mama
jo
ei
kävynnyh minun
moizis
sarafanois, a
vot
baaboi
suvaičči
, hänel
oli
äijy
jupkua
, ferezi piäl
da
käveli
. Se
on
ylen
hyvä
. I
hyvä
olis
, ku
sen
piän
, kel
ollah
moizet
pluat’at
da
ket
ollah
karjalaizet
, käveltäs
nenis
hos
vuvves
yksi
päivy
. Mugahäi! muhahtih
runonpajattajan Paraskovja Ivanovan bunukku
Tamara Gončarova.
Naizien
ruuttien ozuttelun
avajazis rodih
hyvä
čoma
pruazniekku
, kus
sai
čukelduakseh
mennyöh
aigah
. Yhtes
muuzikkukolledžan opastujienke
Daniil Muhorinan da
Jelizaveta Afanasjevan kel
pajattua
pajoloi
, kudamii
suvaittih
buabat
da
muamat
.
Ken
ei
joudanuh
avajazih, terveh
tulgua
Priäžän
etnokul’tuurukeskukseh. Konzu
muamo
oli
nuorennu
-ozuttelu
rubieu
ruadamah
kogo
kezän
.