Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Aleksandra Lesonen. Taipale otti vaštah vierahie kešäpruasniekkah
Aleksandra Lesonen
Taipale otti vaštah vierahie kešäpruasniekkah
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Karjalaisen
kulttuurin šäilyttämisen keinona on nykysissä ta entisissä kylissä pruasniekkojen viettämini .Kaunehena kešäpäivänä 4. heinäkuuta kyläpruasniekka oli pietty Pirttilahen kyläššä , kumpani on tunnettu kaunehella hiekkarannalla , havumečällä ta pitällä istorijalla .
Pruasniekka oli pietty Taipale-huutorilla , Gundirevien šukutalon pihalla .Perehen isäntä Leonid Gundirev kerto , jotta enšimmäiset ihmiset tultih tänne elämäh 600 vuotta takaperin pohjosešta .
Nientä kautta kulki rekitaipaleh – šentäh huuttori šaiki tämmösen nimen .Talonpojat ajettih tätä taivalta myöten talvella heinyä tuomah etähisistä niittopaikoista , a reppumiehet käytih tätä matkua Šuomeh ta jälelläh Kemih kauppa-as’s’oilla .Kešällä matattih vesičči niemen ohi .Vuotena 1960 kylä oli likvitoitu , še ilmotettih perspektiivittömäkši .Ka yksi ihmini kuiteski jäi šinne elämäh – še oli Leonidin muamon čikko – Muarie Kallio , kummaista kučuttih Taipalen Muariekši .Tiälä hiän eli 1980-vuosien loppuh šuaten , šentäh taloki šäily .1990-vuosina Arhippa Perttusen ta Juminkeko -fondien anšijošta še oli korjattu .Vuotena 2019 oli vielä yksi korjauš : täyšin korjattih saraja , vaihettih vanhat hirret ta katto uušiksi , rakennettih liävä .
– Nyt še on kulttuuriresidenssi , missä myö hyvällä mielin otamma vaštah vierahie , šanou Leonid .
Ennein tiälä eli niise Leonidin muamo – Meri Gundireva , kummaista tiijetäh Meri Tuisku -nimellä .Meri Pavlovna oli opaštajana , kirjutti kertomukšie ta runoja .Muistuo häneštä šäilytetäh oman perehen lisäkši ni karjalaisien monet šukupolvet .Pruasniekašša Ol’ga Lehtinen luki šuomekši ta karjalakši herkkyä runuo muamošta .
Yhtänä pruasniekkua ei vietetä ilman lauluja ta tanššija .Huuttorin vierahat ta eläjät yheššä Tuulitar-ryhmän kera vesseläšti tanššittih ruohonurmikolla šuuren katajan viereššä .Arhippa Perttusen fondin ta Viena-šeuran jäšenet valmissettih karjalan kielen oppimisen , šuojakuklan luatimisen ta jouhikolla šoittamisen muasteri-oppija .Tuulitar-ryhmä näytti miellyttävie pikkuspektaklija reppumiehien ta Vienan Karjalan kylien eläjien perintehelliseštä elämäštä .
Kaikki halukkahat šuatih kuot’ella luuvva keko heinyä šalkolla , jauhuo jauhinkivellä , šahata puuta ta tutuštuo kylyperintehih .
Pruasniekan vierahie kostitettih piirakoilla , uuhhalla ta samovuaračäijyllä .
Taipale otti vaštah vierahie kešäpruasniekkah
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский