Леммы

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений

minä

язык: вепсский

часть речи: местоимение

1 значение

  • русский: я
  • английский: I

Примеры (4424)

лучший отличный хороший плохой

1. Ühten kerdan minä mänin’ kalha.
Однажды пошел я рыбачить. ( Kut hougid’ doroškuu samei)
2. Minä sanun: «Požalusta, tulitei ka». ( Kut eduu mehele mändihe)
3. Minä zavodin tehta sömäd, pirgad da munaričan. ( Kut eduu mehele mändihe)
4. Minä pirgoid’ tegin’, munaričan tegin’, samvaran lämbitin’: «Ištkateiš sömha da čajud jomha». ( Kut eduu mehele mändihe)
5. Hiimokund kerazihe ičemoi, ristimam, d’ad’, t’ot, minä, mam, sizared. ( Kut eduu mehele mändihe)
еще примеры >>
6. A minei tütar naku mäni offotou. ( Kut eduu mehele mändihe)
7. Hän sanub: «Mamoi, minä vaihen andoin’ prihale, miše tulen, nu ka prihad ii(mid’a manitelda ole)». ( Kut eduu mehele mändihe)
8. Minä rešimoi, minä voikaškanzin’. ( Kut eduu mehele mändihe)
9. Minä rešimoi, minä voikaškanzin’. ( Kut eduu mehele mändihe)
10. Minei teghe žal’, no minei jo prigotovd’ud kaik sijad. ( Kut eduu mehele mändihe)
11. Minei teghe žal’, no minei jo prigotovd’ud kaik sijad. ( Kut eduu mehele mändihe)
12. A minä värižen: «Voi minä, gor’o-gor’kija, üksnäin’ jäda tariž». ( Kut eduu mehele mändihe)
13. A minä värižen: «Voi minä, gor’o-gor’kija, üksnäin’ jäda tariž». ( Kut eduu mehele mändihe)
14. Minä sanun: «Niižne andoi vaihen, ka minä nimid’a emboi sanuda». ( Kut eduu mehele mändihe)
15. Minä sanun: «Niižne andoi vaihen, ka minä nimid’a emboi sanuda». ( Kut eduu mehele mändihe)
16. Pimitad sinä minun izod da iknaižed-ne, madalzoitad dubovijad pordhaižed-ne, souptad sinä raiskijad da verejeižed-ne». ( Kut eduu mehele mändihe)
17. Minä san: «Ken hän om ( Kut eduu mehele mändihe)
18. Minä sa: «Ondrejan Vas’ka». ( Kut eduu mehele mändihe)
19. A tatam sanui: «Kacu, mi päl da jougas, ka senke mäne, kuna mel'heiš, a enambad minuspei nimid’a ed sa». ( Kut eduu mehele mändihe)
20. Nevest jäl’gmeižuu peivuu jo uden paran-se päle pani, suukuižen i voiki:

«Rodimįi roditel’, kal’l’iž kazvatai,

sädatid i sobitid mindei kal’hižihe da sobihe,

spravid' i ladid' verhile viluile armhižile

äjou aigalaz, äjou norelaz.
( Kut eduu mehele mändihe)
21. Nägub, nadoji sinei pästeltas mindei

Vos’kal’hele praznikaižele,

rodimii sina roditel’,

poručid minun vouktaižen da voudaižen

äjou aigalaz da äjou norelaz».
( Kut eduu mehele mändihe)
22. Nägub, nadoji sinei pästeltas mindei

Vos’kal’hele praznikaižele,

rodimii sina roditel’,

poručid minun vouktaižen da voudaižen

äjou aigalaz da äjou norelaz».
( Kut eduu mehele mändihe)
23. A tatam-se voikab vastha: «Andan sinun verhale vilule randaižele da minä paksušti sinunno tulešken». ( Kut eduu mehele mändihe)
24. A svadibhomesel tatam nuustati händast, ka hän möst voiki:

«Rodimįi roditel’, kal’l’iž kazvatei, minun aigoiš homesuu nuustatad, nügüde dumein, miše jäl’gmeine čoma peiveine čomas da čogeižes.
( Kut eduu mehele mändihe)
25. Rodimįi roditel’, minä nägin’ tälüu uniš, ku sinun izon da iknanno oli tihed da koivuine. ( Kut eduu mehele mändihe)
26. Rodimįi roditel’, kal’l’iž kazvatei, nece ii libed linduine ištund, a ištui minun vouged da voudeine, ii lehedad lehtuižed sigä, a lehežiba minun kal’hes-se kasaižes čomad da lenteižed». ( Kut eduu mehele mändihe)
27. Rodimįi roditel’, kal’l’iž kazvatei, nece ii libed linduine ištund, a ištui minun vouged da voudeine, ii lehedad lehtuižed sigä, a lehežiba minun kal’hes-se kasaižes čomad da lenteižed». ( Kut eduu mehele mändihe)
28. Sanub: «Pol’nii sinä minun podruškaine, taričen minä sinei suren da taričimižen, otaške sinä minun vouged da voudeine. ( Kut eduu mehele mändihe)
29. Sanub: «Pol’nii sinä minun podruškaine, taričen minä sinei suren da taričimižen, otaške sinä minun vouged da voudeine. ( Kut eduu mehele mändihe)
30. Sanub: «Pol’nii sinä minun podruškaine, taričen minä sinei suren da taričimižen, otaške sinä minun vouged da voudeine. ( Kut eduu mehele mändihe)
31. Kut sinä gul’aižoitad ičeiž vouktan da voudeižen, muga minun vouged voudeine- guleižoita, alaske sinä tuuki da alaške sinä rehki necida». ( Kut eduu mehele mändihe)
32. Ii anda, podrušk voikab hälle vastha: «Pol’nii podružnikaine, alaške sinä tariče minei vouktad da voudašt, minei jele kal’hid’-ne sobeižid’-ne da čomid’-ne sädoižid’-ne. ( Kut eduu mehele mändihe)
33. Ii anda, podrušk voikab hälle vastha: «Pol’nii podružnikaine, alaške sinä tariče minei vouktad da voudašt, minei jele kal’hid’-ne sobeižid’-ne da čomid’-ne sädoižid’-ne. ( Kut eduu mehele mändihe)
34. Erasel jele näd ni sizarid’, ni vellid’, ka voikab miše: «Ii min’ turbeižis ole minei eläda, ni veslid’ viikoihuzid’, ni set’jid’ čižoihuzid’. ( Kut eduu mehele mändihe)
35. Niidižehtan pän sugd’as, ičein hiim sugib, sugoudab, kerdan vedoudab da sid’ hän kaikil’ kaglas voikab muga: «Minun kal’hen da kasaižen sugitei i tazoitatei, vötei vos’kalhele praznikale-se, verhiže avaroihe armoižihe». ( Kut eduu mehele mändihe)
36. Minun mamoinno käveliba, hän probui abutada da i kebjendab. ( Enččid’ primetoid’)
37. Muštan, minä olin’ mahapanmas sobatan, homesuu služb. ( Enččid’ primetoid’)
38. Minä nügüde konz kiiton san, ka verkoil’. ( Mid’a minä eduu radoin’)
39. Mamam tegi kaik sijad, a minä ka mäčušt en mahta kuvata. ( Mid’a minä eduu radoin’)
40. Sanud: «Minai tämbei päč löda». ( Mid’a minä eduu radoin’)
41. Min’a rodimoi seičmekümne vot tagaz ka vot, tedan, kaks’kümne oli, minun aigan. ( Mid’a minä eduu radoin’)
42. Minä nain da eskai jo vouktaha mänin' vot višküme tagaz. ( Mid’a minä eduu radoin’)
43. Vaslačud oliba, minei vuu om kus-se vaslačuine. ( Kut tegiba vasan)
44. «Minä en zavidni olend, en tond, a sinä, homen ozutan karan da ota». ( Sanun tiile sarnaižen)
45. Hän sanub: «Minä hot’ min’ andan dengoid’, vaiše ala tuukeida». ( Sanun tiile sarnaižen)
46. Hot’ kuna ličoimoi ka kaikjal lüudab, kaikjal vorčib, minii ii sa eläda. ( Sanun tiile sarnaižen)
47. Oli minei mam, hänou siičmed kesked lapsid’. ( Lapsen rodid)
48. Minä olin' jo jäl'gmäine. ( Lapsen rodid)
49. Mam roskazįvai minei necen rodan. ( Lapsen rodid)
50. Minei kodihe oliž lähtta da rata tariž. ( Lapsen rodid)
51. Tauvou besedad, tämbei minun eht, mijou besed. ( Enččiš praznikoiš)
52. Minä muštan sid’ oli Sokolovoil’ sur’ kanz, mijou-se kahesa mest. ( Enččiš praznikoiš)
53. Minei sid’ oli Sokolovoiš podrušk, ühtes besedale kävelimei. ( Enččiš praznikoiš)
54. Minun käzipaikad oma tägä muzejas. ( Enččiš praznikoiš)
55. Minä andoin’ vonukoile, üks’ vonuk radab muzejas, ka andoiba käzipaikad muzejaha. ( Enččiš praznikoiš)
56. Minei viden vonukoid’ ka andoin’ vonukoile käzipaikad. ( Enččiš praznikoiš)
57. Minai sizar’ kaika pezeteli, otab vastaižen, kol’caižen, ristan sidob, roudad. ( Lehm kandab)
58. Min’ä täu voduu Äipejan kaiken külän proidin’, kaikuččes pertiš olin’. ( Miččed oma tobjembad praznikad?)
59. Min’ä ka en vareidand, hot’ aigemba läksin’. ( Miččed oma tobjembad praznikad?)
60. Min’ä karavulas radoin’, mindai ii voitud pidada. ( Miččed oma tobjembad praznikad?)
61. Min’ä karavulas radoin’, mindai ii voitud pidada. ( Miččed oma tobjembad praznikad?)
62. Mužik-se kol’, ka nižaline laps’ oli jänu minei, voz’jeine. ( Miččed oma tobjembad praznikad?)
63. Ez’meičuu touvuu andoiba minei abunikan. ( Miččed oma tobjembad praznikad?)
64. Konz min’ä rados, abunik minai lapsenke. ( Miččed oma tobjembad praznikad?)
65. Konz min’ä rados, abunik minai lapsenke. ( Miččed oma tobjembad praznikad?)
66. Min’ä ani sigä pagastou elin'. ( Kut koljan maha pandas)
67. Tatam ol’ storožan, a min’ä hänen tütar, neičukaine. ( Kut koljan maha pandas)
68. Koumou päl voiktas, ani iče min’ä voikin’, mamam koli, tatam koli. ( Kut koljan maha pandas)
69. Minä jäin’ koumestoštkümnes vodes. ( Kut koljan maha pandas)
70. Voiktas (tatas): «Kalliž kazvatajaižem, sötai tatoihudem, jätid mindai jo aigalaz i norelaz malorannijaks sirotinaks beznad’ožnijaks, i tuukitamaks i rehtitabaks. ( Kut koljan maha pandas)
71. Puugeškatas mindei sulad susedaižed». ( Kut koljan maha pandas)
72. Üks’ vel’l’ oli vižvozne jänu, a minä kuumetoštkümne vot olin’ jänu. ( Kut koljan maha pandas)
73. Prihäine minunke jänu, mänemei mecha. ( Kut koljan maha pandas)
74. Uden ostab dei necen lentaižen hänen kaglaha lükäidab i voikab: «Sötai lübimi podružnikaižem, otaške minun vouged voudaine da krasuižeita i likuižeta, kut mii ühtes sinunke krasuižeitlimei i likuižeitlimei vos’kal’hiden da praznikeižiden-ni». ( Kut svad’ban spravitas)
75. Tuudas, niižne möst voikunke vasttab: «pölgöitiba minun vouktan voudaižen-se, katsiba minun jalod da jougaižed, pöl’gästuiba minun nored südäimuded». ( Kut svad’ban spravitas)
76. Tuudas, niižne möst voikunke vasttab: «pölgöitiba minun vouktan voudaižen-se, katsiba minun jalod da jougaižed, pöl’gästuiba minun nored südäimuded». ( Kut svad’ban spravitas)
77. Tuudas, niižne möst voikunke vasttab: «pölgöitiba minun vouktan voudaižen-se, katsiba minun jalod da jougaižed, pöl’gästuiba minun nored südäimuded». ( Kut svad’ban spravitas)
78. Mamoi minai radoi bibliotekas, hän sigä uboršican radoi, sikš min’a penessai knigad nägin’ kaika, kädes pidelin’, okha lukt’a en mahtand. ( Ladvas kaik pagižiba vepsaks)
79. Minai om sizar Taisja, kuumel vodel vanhemb. ( Ladvas kaik pagižiba vepsaks)
80. Kerdan hän oti mindai bibliotekha. ( Ladvas kaik pagižiba vepsaks)
81. Andoiba minei knigan. ( Ladvas kaik pagižiba vepsaks)
82. Minun d’ad’, Miša-d’ad’, oli paimnen, paimenzi vazoid’, lehmid’, heboid’. ( Ladvan külä siižub Ojatil’)
83. Ihten rodn’an jo johtutin’, Miša oli minun tatan vel’l’. ( Minun kanz)
84. Oli minai sizar’ L’us’a, konz hänele kaks’ vot oli vai kuume, koli. ( Minun kanz)
85. Min’a muštan vähän, kut sizar’ venub grobas, loučas, koivun barbad pandud grobha, se minei muštho mäni. ( Minun kanz)
86. Mam minei kaiken sanui. ( Minun kanz)
87. Minei oli kuume vai nel’l’ vot, tatam da mam otiba mindei hiin’ale, miil’ kaiken aigan oli lehm, lehmäle tari hiin’ad tehta. ( Hiin’antego)
88. Minei oli kuume vai nel’l’ vot, tatam da mam otiba mindei hiin’ale, miil’ kaiken aigan oli lehm, lehmäle tari hiin’ad tehta. ( Hiin’antego)
89. Koumžoile mäd konz, rindou küläs oma koumžomad, kacud ka veresid’ koumoid’ äi, minun igäd i norembad mužikad, kolnuded vinan täht. ( Kut külä eläb nügude)
90. Hän eduu mindai laili konz min’a tönduin’ kirjutamha venäkelel, minei kaks’kimne vot oli, hän sanui: «Kaikil lapsed ku lapsed a sid’ ». ( Kut min’a zavodin’ runoid’ kirjutada)
91. Hän eduu mindai laili konz min’a tönduin’ kirjutamha venäkelel, minei kaks’kimne vot oli, hän sanui: «Kaikil lapsed ku lapsed a sid’ ». ( Kut min’a zavodin’ runoid’ kirjutada)
92. Oli minai neciš tehnikumas niižne, kudambad min’a armastin’. ( Kut min’a zavodin’ runoid’ kirjutada)
93. Jäl’ges gazetan aveižin’, kacun sigä minun runo Ladva. ( Kut min’a zavodin’ runoid’ kirjutada)
94. Viž vot muga radoin’, jäl’ges kucuiba mindai sihe gazetaha radole. ( Kut min’a zavodin’ runoid’ kirjutada)
95. Oigenziba minii žurnalan ningoman čoman, tuli vuu gonorar, muštan sada kaks’kime rubl’ad. ( Kut min’a zavodin’ runoid’ kirjutada)
96. Prozad kirjutada ka tari ištta stolan taga i kaikuužuu peivuu kuverz’-se časud ištta, a runod kirjutada voib kus-se käveltes, mugoi minai om taba. ( Kut min’a zavodin’ runoid’ kirjutada)
97. Tatam minai oli mecnikan. ( Mecas resttiba pajun)
98. Mindai mam kaiken otli, tat-se radou. ( Mecas resttiba pajun)
99.
Minä san: «Mihail, kacke, naku om janiš».


Я говорю: «Михаил, смотри-ка, тут заяц».
( Kut kävelimei jänišoihe)
100.
Hän sab: «Hüvä, andako oružj, minä ambun hänen».


Он говорит: «Хорошо, дай-ка ружье, я застрелю его».
( Kut kävelimei jänišoihe)
< < скрыть примеры

словоформы

No грамматические признаки
1. minunnost, milei, mili, minunnopäi, minus, minunno, minuspäi, min’i, min’e, min’ein’, minum, min’ei, minuhuin’, minuhu, m’inei, minii, min’ä, min’ä, minunnoks, minunke, mindai, minä-ki, minai, mindei, minuspei, minun, minei, minä