Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Pidi kynd’iä i kyl’vie
Informant(s):
Burceva Anna Stepanovna, 1892, Gorodok (Gorotka), Boksitogorsky District, Leningrad Oblast
recording place:
Utlikovo (Uutl’ikova), Boksitogorsky District, Leningrad Oblast,
year of recording:
1967
recorded: Рягоев Владимир Дмитриевич
Source:
Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, 1994, p. 190-191
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №944
Pidi kynd’iä i kyl’vie
Karelian Proper
Tikhvin
- Anna St’epanovna työ muissattago kui riihi pujjaah?
Kui se ahetah?
Allus loppuh šuah.
Šanokkua minulla.
Da n’i, riihen ahetaa, kah.
Mäe-, mänöö.
Kenen riih on šuuri, n’i mänöö.
Kolmekymmendä kuhl’ašta.
A pikkaran’e ni šielä.
Tämä nazivaiččieččooh ovinan’e k.
Ko- ovin, toko ven’iel’äzet šanottih, n’i dvatsat’ suslonov ahtuočči.
Kah.
A, a riihi, nastojaššoi, n’i tritsat’.
Suslonov.
I käz’il’öil’l’ä i puičet.
- Nu kuin sinne, ahetah sinne.
Kunne ahetah händy?
Ahetaa, ka hot’ šiinä riih oo, šiinä hot’ ovi.
A pardiezet, šinne ka jahitaa.
Luajitt om muozet.
Šiel’ä on ka muo-, tämä.
Hirži, i t’iel’ä hod’ n’okašša hirži.
A n’ämä.
Pard’iezed nazivaiččiečetaa, šinne ka i eis’s’etääh šeinää šua.
I ka n’äil’l’ä pard’iez’illa i ahettih toko.
- Šidän viego riihi lämmitetää vai ei?
Da, l’ämmitetäh.
Kel’l’ä on kiugua pihalda päin.
Kel’l’ä on k’iugua, tämää.
Riihen šiämeššä k’iugua.
- Hm.
A šidän ku l’ämmitetäh, midä sit ruat, šide-?
A l’ämmitetää.
Ka hot’ illalla.
A šidä.
Yöl’l’ä puimaah.
- Hm.
Kui vil’l’at viššataa?
Vissataa, i.
Labiez’illa.
Mie iče viskain.
Zad’ien’it tukušta da.
Pidää maltua, kummazeš-, kummazeh ovuoh tuuloo viel’ä.
Štobi ruumenet že.
Otn’es’s’is.
Ei, ei mänis’ l’eibääh.
N’iin ga i vissattiih.
A ken, ken, n’i s’eizuol’l’eh šuurella labiella, ku, mužikat.
Šuurella labiella.
S’eizuol’l’ee.
Mie iče viskain, mie el’in l’eškenä n’i.
Muatko ol’i, vahna.
Hyvä kun’i šai, n’i viškai.
A s’idä mie.
Tul’i da juhatti.
Mie, viškain iče.
Urohott udaadu el’ie.
Pidi kyndyä i kyl’vie.
L’eikata i, kaikk yhel’l’ä.
Kahen poigazenke ol’in jienyy.
Uros nuori kuol’i.
Jäin tritsat’ godov l’ežekši.
A šidä ka zduumaičin toizella männä.
Viel’ä s’iel’l’ä šain.
Tuaš kuol’i, tuaš jäin.
Ka, en t’iä ääjägö vuotta l’ienöö.
Kuolluon jo tämä.
Ka pojalla miula ol’i jienyy, god poltora mes’aca.
V tritsat’ četv’ortovo hiän oo.
N’i ka jo.
Kušta šua, ka jo äijä, vuotta l’ienöö tuaš kuolluon.
A jo kolmatta kerdua koz’jottii, mie šanon: ”Tääzi emämbie en l’ähe.
N’et sčas’t’a, n’et.
Hvat’it.
Za dvojim bila.
Hot’ govor’at što”-
- Pagize karjalakše, pagize, minunke.
Hot’, šantaa što, do tret’t’evo pop pojot.
A mie šanon: ”Hvat’t’uu.
Emämbi i en l’ähe”.
Ka yhen, vahnemman pojan že, eiz’imäzeštä mužikašta voinalla tapettii.
Še ol’i.
Ka mie vos’minatsatom godu män’ii, mučokši.
A hiän ol’i s d’evjatnatsatovo goda.
A tämä ka ostuatka j oo.
Ka s tritsat’četvjortavo goda.
Da t’yt’t’ on Piit’eris’s’ä.
- Riihi puijjah.
Kunne pannah ollet?
Päittihgo ollet kunne vai, ei päitty?
A ollet.
Ollet pannaa.
Yöl’l’ä puujaa n’i.
Guomnon luoh.
A šidä vejetäh kod’ih, sarailla.
Obr’ad’itah hiät.
Sarailoilla.
Da jyvät, peldaitat oldii, n’i peldaittoih.
Puurnuloih.
- Luajittihgo šuurimua vain ei luajittu?
Luajittii.
- Muissattogo kuin luajittih?
Luajittih, ol’i mel’l’ičat.
Mel’l’ičoilla šuurrettii šuurimua.
Luajittii.
- Ol’igo teil käzikivi vain joolut, joolun?
Käzikivi ol’i jo.
Kooža jo vojenni god a, ein’i meil’ oldii melličat kaikki, mel’l’ičoilla jaahotettih i, šuurimua šuurrettih i.
- Midä luajittih kagrašta t’ielä?
Kagrašta?
A kagrašta luajittii, šurvottii.
Kakkarua paissoimma.
I talkunua haavot, ka kagran haavod da kuivat, kuivuat.
A šidä jaahota- jaahotetaa.
Talkuna nazivaiččiečči.
Luajittii kagrašta.
Da heboz’illa.
Kagrua.
Da ajel’dii ka breven’n’ikkoih.
Šinne.
Kee hirtä vedi, ken halgua, n’i heboz’illa.
Otettii da šyötettii.
Kagroi.
- A kylvettihgo teil meččäh nagriista vai ei kylvetty?
Ei, nagrišta.
Ka mium muatko šanel’i.
T’iäl’ä jo kyläššä, što hyö kyl’vettii.
Kaškiloih n’i.
Šano mon’in kuopin ol’i pandu.
Tädä.
Nagrišta.
A myö šiel’ emmä kyl’vään.
Tämä jo ennen miulma viel’ä.
Šanel’i muatko toko, što.
Kyl’vettii hyö.
A myö, mie jo em, em muissa.
Miän ei kyl’vetty.
Kyl’vettih ozrua kyl’vettii greččua.
Tädä kaikki kyl’vettih.
- Kui greččua kazvatettih, muissattogo?
Greččua?
Ga vet’ kyl’vet- at.
Kyl’vetää da.
Ku.
Kooza om pakkan’e, n’i viel’ä i kyl’mää, tsvetan kyl’mättää, a ku joulu pakaista, n’i greččua.
Urožai toko hyvä ol’i.
Ka otetaa da šuurretaa mel’l’ičalla.
I jadran že pois’.
Šidä ka jaahotetaa n’i.
Valgie jaaho že l’ienöö.
- Grečusta vie midä, greččujaahuo luajittih?
Ahah.
- A midä jauhošta luajittih, greččujaahošta?
A, piiruada muoista pakšua paissettii.
Ka ševotetah illalla.
Šidä nouššah da vaššatah hänee.
Šajennetaah.
A šidä, sul’činua ajellaa, da ka sul’činalla.
Pannah, i moiz’ie paissettih piiroi, i olad’d’ua paissettiih i.