Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Mitä ennein keitettih ta paissettih

Corpus: Dialectal texts

Uhta

Informant(s): Vlasova Fedosja Larionovna, 1912, Lohivara (Lohivuara), Louhi district, Republic of Karelia
recording place: Kalevala (Uhit), Kalevala district, Republic of Karelia, year of recording: 1968
recorded: Федотова Виено Петровна

Source: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), p. 94-96
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №1043/1

Mitä ennein keitettih ta paissettih
(Karelian Proper)

Noo. Paissettih enšin tuota, taikinoitih leipyä. Taikina pantih. Veteh viluh hämmennettih pitällä härkkimellä po jauhuo. Pantih taikina. Korvot oli šemmoset šuuret šuurilla perehillä. Taikinana. No niitä taikinakše šanottih, missä hämmennettih ne, taikina še, nyt o.., a l’eipyä mistä paissetah, noo. Še illalla hämmennettih šakiekše šemmosekše, melko šakiekše illalla pantih jo. Še yön happan’i, muikon’i. No jotta muikiekši tuota kävi hyvin še taikina. Huomenekšella še vaššattih. Vaššattih, tuaš hämmennettih šakieksi še taikina ta pantih tuaš lämpimäh paikkah, jotta še nouši ylähäkše, kohahti.
Noo. Šiitä ruvettih luat’imah šitä leiväkše. Noo, luat’imah ruvettih leiväkše šitä taikinua. Pantih še stolalla, šavotettih käsillä leiväkše . Šiitä luajittih šuurie leipie šemmosie, karjalaisie leipie. Ta, šiitä hoi hoikkua tuaš luajittih šuorovaiseštako ne, kul leivät paissettih, ta pantih kohahtamah. Šiitä ruvettih luat’imah näitä. Šuorovaista taikinua hämmennettih šakiekši hyvij jauhošta. No kul luajittih šulččinua, ajeltih kal’ittua, ne luajittih šiitä, k šakiešta, hyvin šakiešta, piiruam pual’ikalla ajeltih pikkaraisekše, ne on hoikat šankit, mitä luajittih hoikkua šankie. Šiitä keitettih potakkua el’i keitettih prossua. Ta n’iijem piällä maitoh hämmennettih ne prossat ta potakat.
Šiitä luajittih šankie. Šankie luajittih pikkaraista, hoikkua šankie kal’itakši n’iitä šanottih, hoikkie šankija. N’iihi pantih kuoretta šilmäkši, šanottih šilmäkši kešellä pantih kuoretta šiihi, šankim piällä, tul’is kaunehemmat. Kum pannah kiukuah paistumah, ne isköy šiitä kaunehekši oiken. No kun šillä kuoriella voijellah pikkarain’i, n’in kun šilmä, šiitä, maijolla še levitetäh še, potakka šiinä piällä maijon kera, jotta ki isköy šiitä kaunehekši, šen šankin. A taikinaista šankie pakšukši kiällä tabutettih ta šiihi tuaš pantih potakkua, el’i kem pan’i jauhuo, hämmenti valkieta jauhuo el’i mitä, os’rais’ta jauhuo maitoh ta šitä, taikinašankie n’iil luajittih noo oiken oi makiet ne šyyvvä, noo. Šiitä še paissanta. Enžimmäkši paissettih ne šankit, hoikat, ruttoseh, jotta rutompah paissuttih. A šiitä leivät.
Šiitä vielä luajittih šitä, kešäkše varoil leipyä, reikäleipyä. Loukkoleiväkše meilä šanottih, mejäm puolešša, loukkoleipä. No hienoista leipyä, šiitä vielä puikolla ne pisseltih leivät. Hyvin hienoista. Ši ta kuivattih, šidä vietih aittoih ne. Reijät kul luajittih, reikä kešellä leipäh. N’i šeipähih šemmosih pissettih kuivah pantih, jotta kešällä mečäššä kuletella kun šyvvä ne n’iin hyvät . No ku makiet leivät šyyvvä. Noo. Ne kešäkši ihan koko kešikse paissettih, hoikakše leiväkše šanottih n’iitä. Noo. Šiitä še keiton keitäntä ol’i šemmon’i. Kun šitä keitettih rokkua, el’i mitä vielä murkinakše. Rokka keitettih kalašta, pandih vair ruis’jauhuo šiihi, kalarokkah, verekšeštä kalašta, a kapussalla hämmennettih, še ol’i kapusta šemmon’i, puušta luajittu. Šillä hämmennettih ta kalat noššettih ašteih, hoš kell ol’i luotua, kellä puuašteita el’i mitä n’i, n’i n’iih, jott ei ne murettais, jott ol’is kaunehet. Ta šuolua kaloilla piällä kylveltih, verekšillä kaloilla, ta šiitä stolalla n’iim pandih. A mitä keitettih huttuo hoš mistä näin, jauhošta, n’i šitä härkkimellä hämmennettih, puušt oli luajittu härkin, pikkarain’i, šillä hämmennettih. No še huttu. A rokka kapussalla. Noo.

A šanottihko hutukše, vain ol’iko muuta šanua tällä?

Hutukše meilä šanottih. Meilä, meilä. Ei meilä putrokši šanottu, tiälä täššä puolešša putrokši. Meilä hutukši. Jotta huttu ol’i še, jauhohuttu el’i mistä huttu, n’i huttu ol’i. Potakašta huttu. Nakriskukkuo luajittih nakrehešta.

Kuil luajittih?

Ka a taikinain’i kuori nakriskukkoh, n’i šiitä, mistä leipyä luajit, n’i šiitä šamašta taikinašta hoikkan’i kuori luajittih, noo. A nakrehet rua ruokana näin, ruokana kuoritettih hyvim pien’iksi, ta šiitä pantih ol’i puušta luajitut altahat. Šemmoset ne puualtahat pantih nakrehet, kun kuoritettih. Šiitä kirvehellä ne järitettih pieneksi, kirveš oli k aina šemmon’i pikkarain’i. Še nakriskirvehekši šanottih šitä. Šillä järitettih oiken hienosekši, ta ihan kuj jältät, šemmoset tul’i.
Noo, šiitä pantih kukon šiämeh. Ta kukko umpeh šiitä pantih, ta šiitä še kukko kiännettih kumual’l’ah. Ta šiitä kiukuašša paissettih še kukko. Še kum paistu, šiitä otettih pois. Šiitä pantih m... melkeim puoleh päivä ne kiukuašša hauvuttih, ne pantih piällekkäh kukot. Noššettih kolme-n’el’l’ä kukkuo piällekkäh, jot tul’is makiemmat, ta kypšed ne hautuu oikem makiekše, noo. Ne ol’i šiitä šillä tavalla ne laitettih, noo.
Šiitä vielä nakrehešta luajittih hautua. Noo. Hautua pantih kiukuah pat.., šemmosih čuhun’n’iekkoih, rautasih. Pantih, nakrehet pilkottih, ta šiihi pantih piällä juškakš, šanottih. Juškua meilä pijettih piällä, šem puam piällä, jott ei hoyry nousis’. Ne hyväkši hauvuttaiz, a erähät pandih kiukuah, jotta täyši kiukua pantih, hautakiukua luajittih, kiukua täyši nakrista. Ta kiukuanšuu umpeh pantih šiitä, kun’i hauvuttih ne hauvat. No n’iilläh n’iitä luajittih. A nakrista šyötih, vuaššua luajittih, taikinašta väkövyä, vuaššan kera šyötih. [VF: Kuin?] Ka vuašša hapatettih n’iin kum piivua nyt luajitah, n’i šemmoista juotavakše kešillä. Vuaššapočkie ol’i šuurie. Noo. Ta vuaššua luajittih ta vuaššan kera šyötih nakrista, še ol’i oikeim makie tooše, kuv vuaššan šekah nakrista ta hautua, no hauvottuo nakrista. Noo.
Savarn’eita luajittih jauhošta. A savarn’ei, enžil luajittih mämmi, hauvottih ruis’jauhošta. Kiukuah veteh, ei kiehutettu vettä. Kiehumattomah veteh pantih še. Jauho hämmennettih, šiidä pantih kiukuah, še ei kiehuis’. No kun imeltyy vain šemmosekši imeläkši. Noo. A siitä noššettih kiukualla še hämmem…, še savarn’ei. Noo še, mämmi. Šiitä tul’i savarn’ei. Muikie šemmon’i, n’in kun šokerilla, slatkoi. A ei šiihi šokerie ijäššäh pantu, ei ollum mistä häntä i panna. No. Šokeri. Še n’in kun šokeri, lapšet šärvettih šitä savarn’eita ta šyötih.