Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Olin ohotnikannu

Corpus: Dialectal texts

Mikhailovskoye

Informant(s): Vdovinov Pavel Petrovich, 1901, Ustje (D’ogensuu), Olonecky Destrict, Republic of Karelia
recording place: Mikhailovsky, Olonecky Destrict, Republic of Karelia, year of recording: 1983
recorded: Баранцев Александр Павлович

Source: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), p. 395-397
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №2746

Olin ohotnikannu
(Ludian)

D’älgele voinat sinä ruaduoit ohotnikannu?

Ohotnikan seičen vuot sel’poh.

Midä suait mečäs?

Linduit suain. Hüö, lindut ot’t’ihe. suolattihe, mecuot. Tuolin, viižin tuolin kol’min tuolin kevadel mit lindut ka hüö keraltihe siluo d’äl’ges voinat.

A vot.

A siit talvel püüdiin zvieriit, kl’apčul suain. Mägrüöt suain, nämiit il’besiit, rebuot, kuničuot suain. Erasen päin da ve koiran ke kaks’. Vot sil milai l’eibas i lapset püžüttihe. L’eibat an’t’t’ih hüvin kuničas kaksküment viiš kilot d’auhot. Vot i paremb oli čuajut suaharit an’t’t’ihe kaik.

A midbo net kl’apčat oldah?

Ka oma kl’äpčat azutah raudas. Ned ol’d’ihe ende azuttihe pajuoš. Časnat nügü vet tuoda zavodas piä. Nügü zavockuoit oma.

Nu sinä kävüit meččäh, kačuoit miittumat sigä d’älget oldah.

D’äl’get, miä siga i magadelin en ühten üön mecas. Koir oli hüvä. Kuničaha mäni. I vot. Sil mia seičen vuott a siit sel’pos sokratit’t’he, ohvotnikan da siit l’äksim miä d’o ruadol’e mujal’e.

Kusbo sinun učaske oli ohot?

Ohot. Ka hot’ kuna mäne t’äs meill oli kaik’al’e piä n’el’l’ale magadelin i Suares magadelin, t’äga Novikuoš. I hot kuna män meil t’äss olii eij olnu rospil’onuot, nügü oma vet a silluo oli jo mäne hot’ kuna kus l’öidät mida.

Miituinebo zvieri on rebuo?

Ka rebuot om s’akuot karval’e. No häin om hitrii suada. Pidap d’äl’get peittahe omad da panda kus kävel’op, ka mautta panda ei k et sua. A n’ämä omat prostembat zvierit il’beset. Häin ladud müöti mänob da tropiid müöti. Ned oma prostembat suada.

Nu siit pidi on sinule ohotnikale hüvin d’äl’gid lugeda?

Ka pidap. Häin ičel’e piäp kävel’ta.

Nu kuibo sina panit kl’apčat sinnä?

Ka vot paned bokaspiäi d’äl’get murenda. A i d’äl’gem murenet, ka kutte d’äl’g mit’t’e d’äl’g om ka muguon’e piäp azuda. Štob oliis muguon’e däl’g i lum oliž muguon’e, štob ei oliš ni mida redud, ni mida sortut.

I d’oga päivät kävelit.

D’oga päivat.


Kl’äpčuoit kaččomah?

Tauvel d’oga päivän, d’oga piän kezal. Krotiit püüdiin tožo sel’poh.

A milbo tämä zapah on häi. Kl’äpčuoil on zapah. Kuibo sinä hävitit sen?

A se om siga muguon’e heinuon’ ečiim mecas. Suoranduol’e kazvap, sil čistid dai häudap. Da hongan havul, honganhavul da hein kazva aven n’ečis. Se paras.

A miituinebo zvieri il’bes on?

Ka il’bes om suur’. Nu, vrod’e häin kažid om, om suur’ kazvol’e, korvaažišš om kasaažet korviš. Händään’e lühüt must händan agd’ om, s’akuot heit om rižijat oma krasnuot belobokčatii om eras ül’en čoma s’akuol’e karval’e oma.

Nu siit sinä üös i mečäs, mecas sie magažit?

Magazin üöt puun l’eiktan čurkiil’e i muga lumel magadelin.

A miittuman lämüön siädit?

L’ämüön azut čurk, čurkal’e panen piäl’ekahin t’üves sordan puun čurkan. Miiččen voin vedan piäl’e ogalan, azun puikot, siit paned i palaškandop i bokha andab l’ämmam. Sie havut paned da sit konzgi magadad da konzgi ištud da konzgi mida. Ei sua k üösial’e eht’ta mända.

Koire vieres.

Koir siid edes tožo l’ämmištup.

A kui tämä lämüö sanottih?

Nuodiv. Nuodivol.