Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Riihi

Corpus: Dialectal texts

Mikhailovskoye

Informant(s): Novozhilova Marija Vasiljevna, 1910, Palnavolok (Palon’iem), Olonecky Destrict, Republic of Karelia
recording place: Mikhailovsky, Olonecky Destrict, Republic of Karelia, year of recording: 1983
recorded: Баранцев Александр Павлович

Source: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), p. 409-411

Riihi
(Ludian)

Mibo se riihi oli?

Riih, riih, muguon’e riih. Riihes ahtaze da puidaze, lämmitetaze da. Vott riihi moiže salmuš, nu, nu parhiis, ruattut parhiis. Siit puidaze, da puin, da sigä čuutaze riihes. D’uuris puhtastetaze. A siit kodihe ottaze. Uuz’ ahtaze müöst pandaze.

Olidgo sinä riihte lämmitämmäs?

Olim minä riiht lämmitämas, dai kaikid ruaduoin kaikit. I riiht lämmitin dai puimas dai kaiket.

Kui ahtettih riihi?

Ahtettih snuaput, pandaze püštüh da püštui, pandaze snuaput. Nu vot.

A lämmitettih riihi kui?

Päčč oli, päčč oli riihes. Päččihe paned haugod da lämmitetaze. Mugai lämmitim aino. Ku mänet salptama ehtal, ka kuul’et št om d’er’en’, riäkk om. Riihes piä kuivetaze snuapud dai.

D’äl’ges siit pol’t’t’i. E tapettihe riihi?

D’äl’ges taptiihe snuaput.

Kui se taptiihe?

Laval’e l’evitet’he laval’e, laval’e l’evitetaze. Da a siit lan’ siätud, ol’d’ihe moižet. I kiel’en, kiel’ pandut čiep, vakke dačiäpidnazivaidah čiäppit. Čiäpit puinkehe. Nu.

Nu, pidiigo ne snuaput kiändelta?

Kiändel’ta pidi, kiändel’ta. Kiändlit siit pöl’ktaze möstegi nämin ke čiäpiil pergada. A siid möstegi loppit tämän dai siit l’eikta, l’eikata. Siit šinguom ve batogaažel kaik.

Nu mida mužikat ruattih, midä akad ruattih?

Mida ruat’he? Mužikad ruat’t’ihe, vedettihe snuaput tuodaze riiheh panoba. Akat siga čiitaze da ahtaze da mida vot. Sidä ak ruadui, sidä akad ruat’he. Da kodiš keguoittaze ehtil da praznik d’otaze da.

Nu a kous riihi se d’atkah.

Da.


Sit olget.

Panen tukul’e, tukhu panoba.
Tukut regehe da hebol kodihe vedetaze sarail’e.

A riihen lat’t’aile mii diäv sinne?

D’üväd diädaze, l’eibat, z’erna.

A miks tuulattih?

Puhtastaš, štobi puhtastada. Siga diäp redud äi. A siit redu sii net metlal žiivatuol’e ottaze. Ligotaze žiivatuol’e panoba bučhe da siid d’uottaze živatuol’e kagran da rugehen, a ozran ei. Ozran hien ogahat tulob äi ei sua. Roittoh da net roittihe kai.

Kuibo čuuttih vil’l’e?

Vet’ät kädel da sinna vai fuškahtap sein’ha toižeh. Toižeh sein’hasa. Muga i čuutihe.

Vil’l’e kunne pakkuv?

Sii sinne lat’t’eil’e pakkup. Oigel kädel lükit sinna va.

Toškieran mibo čuttih tuulel eigo?

A siit ve mel’l’ičäl’e kons rubedad viemäh, ve tuulatet’he, ve diäv vähään’e pölüt sinnä da kebvät. Siit edehe piä pakkutaze düvät peremba pakkutaze puhthat.

Nu valittih siit miituine d’üvä lähtöv siemeneks miituin’e?

Ei val’l’etut, em valitut. Em valitut. Muga ottaze sandaze, n’enad müöti pidap otta siga, i sigä d’üvät ottaze parembat. Ei vallitut ei, ei suanu vallita. Muga ot’t’ihe, ot’t’ihe n’enad müöti hot’ siemenekš. Havaduohe pandah da kodihe tuodah siit.

I kus pidettih havadot?

Havadot pan’d’he. Aitad ol’d’ih meil, aituohe pandaze, puurnod ol’d’ihe siga siätut puurnoh da panda sidä.