Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

D’auhond

Corpus: Dialectal texts

Mikhailovskoye

Informant(s): Novozhilova Marija Vasiljevna, 1910, Palnavolok (Palon’iem), Olonecky Destrict, Republic of Karelia
recording place: Mikhailovsky, Olonecky Destrict, Republic of Karelia, year of recording: 1983
recorded: Баранцев Александр Павлович

Source: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), p. 411-412

D’auhond
(Ludian)

A kuibo vil’l’e, vil’l’en tüö dauhotut?

Mel’l’ičäl’e viem. Mel’l’ič oli meil. Sild om tuas. Tulit sildad müöti d’oges piäl’či, siid oli sid bokaažes sild. Va t’äma mel’l’ič, siid mel’l’ičäs d’auhotet’he da i siga d’auhotet’he pahmahat siga kagrat survottihe pahmahaks, pühimäks d’auhoks.

Nii d’auhod siättihe i suurint.

I suurin siättihe, d’auhot siätihe dai hienod d’auhot. Ka püščit paštes kagras se, kagras, survotaze pahmas.

Oligo teil kodis kivi. Oma kivi, d’auhontkivi?

Oli kivi. Talkkunat d’auhot talkunt kagras siättihe, talkun haudutaze, kagre da päčis kuivataze talkunt siit.

Kui siätah talkunt? Ende ende siätti, siättihe talkkunt?

Hauduv. Da t’äda panoba päčhe keittaze, pada kiehutetaze, suuret padad da päčis kuivataze. Siit survom t’äss muura, humbaržet muguon’e siätut puin’e, sih survotaze. Hieduoitaze da tuulatetaze dai muud ni mida. D’auhta siga talkunt t’äs siädam.

A kui süödih sigä, kui azuttih talkunt?

Talkunt. Nu ščipanikuod azuin, kolobuoit. Muga piekstaze, vede piekstaze, muar’ha piekstaze. Süödaze muga, kuašuoid ielnu aivin talkun piekstaze vai pada bl’uodaha da süödaze.

Mi se petkel humbar’ i petkel oli?

Ka ol’d’ihe net petkl’ed da humbar’ vrod’e.

Kui siettih niit?

Puižet ol’d’ihe, va entiä miks louktettih da haut suur’ da. Sinna talku, kagran panem da survon petkl’el. D’uged oli mug oli petkel’ da meil ielnu, petkel’t kivi oli a petkel’t iälnu petkel’ oli D’ärišoval. Da Sokoloval. St’opka se k olnu petkel’t humbart petkel’t.

A humbares midä siättihe?

Talkunt sur’vuom.

A suurint azittih?

Suurin kivel vai d’auhota, suurint kivel d’auhota.