Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Lapsit buabiin iče

Corpus: Dialectal texts

Mikhailovskoye

Informant(s): Andreeva Ekaterina Efimevna, 1917, Sjurga (Sürd’), Olonecky Destrict, Republic of Karelia
recording place: Mikhailovsky, Olonecky Destrict, Republic of Karelia, year of recording: 1983
recorded: Баранцев Александр Павлович

Source: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), p. 414
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №2749

Lapsit buabiin iče
(Ludian)

Ken sinul lapsit buabičči?

Ken buabičči! Iče! Lapset kes’n’eze kahesa kuud ol’en. Ühten staruhaažen pidanu kacmas ei ka, kaik kes’n’eze kacnuzebat. Vot. Kaik kes’n’eze kacuim. A ende pidettihe kacujid da i kaiket, a millai ielnu ni kacujoid ni keda ielnu. A gor’a enzim, ka ei sano ni. Toin’e tošte, ka lapsid olin diätnu ve. Mužik ve ruaduo laukas silluo. Ajatam. Nu tulov brigadir. T’erambäi andav sav h’ebot ka: ”Mängat hein’at”, sav, ”otkat”. Suovin heijät, a müö akan ke lähtenü hein’ah. Ühesa čuasut huomes l’ähtom, a mia kaks last diätam pert’he. Ühtel’ oli viiž vuott, a toižel’e kaks vuott. N’äma lapset pert’he diätan ühesa čuasut. Duumaim murgn’al’e tul’en kodihe. Ka müö tulim ehtal ühesa kodihe. Ehtal näma lapset kodih diätnu. A mia san: ”Lapsudod oma kuoldud”. A sügüzül vet om pimed aiguoš. Tulim mia sanon, ka ajan tuas. Ka eij ol’e ni l’ämüöd, ni mida pertiš. Mia san: ”Ei, ei, ei lämüöd, da ni iel’e pertiš ve se iel’e tulnu ni laukas piä”. A häin tulnu da Sürd’äl’e sinna t’es’t’annu männu starikannu da siga ištup! A miä hein’as a lapset sigä.
Tulim märgiš iče da. Vilus piä kai ečin spičkuot, kuss oma k omik lapsil hengi. Ka nolotaazin kattusen al, ka higoss oma gor’aažet siga magataze. Hubaažet ol’d’ihe tiet viiž daa kaks’vuozikuod diättut. Ka süömät stolal’e. Häin tuloр kuul’em müöda. Miä hänt šumin a häin mindaa. Miä šumin: ”Mikš et kodihe tulnu?” A häin šumip: ”Ken sinne tuon’z’ hein’eha?” Sporim k ielo ni elot. Ken sindaa”, sap: ”ajuo mid’ä läksit? Anda hein’ät sigä istutaze. Miä koiz d’o tuonuižin”. Ka mia san: ”Hebo an’t’t’ihe da kaik. Tuodihe ka kut sia ed mäne”. Oij ol’en kaikket opinu el’ada kaiked oled d’oelen el’änu. Nügü oliiž elo hüvä da ičč ol’en paha. Elo se hüvä oliiš n’ügü.

Kuibo lapsiit sinä liečiit omiit?


A minun lapset väha ol’d’ihe bol’n’ičas. Man’t’iä, kutt ol’d’ihe. Tuas vedez da haršit bol’n’ičah a minun lapset en’t’ie kutt ei bolitut. Art’el’ oli ka art’eliš paremba kazdaze. Mie silie sannu a üks’ da kaks da.