Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

D’auhontkivi

Corpus: Dialectal texts

Mikhailovskoye

Informant(s): Andreeva Ekaterina Efimevna, 1917, Sjurga (Sürd’), Olonecky Destrict, Republic of Karelia
recording place: Mikhailovsky, Olonecky Destrict, Republic of Karelia, year of recording: 1983
recorded: Баранцев Александр Павлович

Source: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), p. 420-421
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №2750

D’auhontkivi
(Ludian)

Oligo sinun kodiž d’auhontkivi?

Ka kac t’äss om kivi veraal. D’auhuoi d’auhoi, dai sihe i posadiin. A oli saraa d’äret. Da d’äred oli meil. Saraiks siätut da vet’ t’äma kivi oli milaa saraal. Da oli ve aglickii kivutt e. T’äda sa häin d’o hubaan’e, ka sen d’o i mentiä kunn ol’en lukäätüt. I t’äma oli saraal. A saraat, ku rubezin t’äda san l’ehman muin da saraad ribezin siämaha. A kived iel’e kuna panda. Saraan se hubenzin. Da kiven se t’ähä veraal’e katiin. Da väget se ej olnu tagaze panda da. Sihe i diäi igaks.

A kui d’auhottih?

D’auhom.

Täs?

A vot ninkuon’e sihe. Müö sav odno, veraal d’auhottav. Palkha sinna pandut kol’čaan’e, i toin’e kivihe t’äha. I ninka punom. Z’ernot sinna panem, täha koušaažeh da punom, punom, ninka punom, punom da d’auh kaik ümbari vai l’ähtup. Sig om toin’e kivi. Kivi om siga аl. T’äma on piäl’embain’e, odnako reiguin’e reig se om. Suuri reig da hubaan’e reiguin’e siit. Suur’ om tako reig. En’t’iä kudamb om? D’ühtes om sigä. Hubaan’e reiguin’e, ninkuon’e hubaan’e vai üks’. T’ämä n’apuk se panoba. A toižes om suuremb reik. I vot kahten kiven keskes d’auho va l’ähtup. I talkunt siätihe muga. Talkunt hauttaa t’äda kagr. Siit kuivataze kagr. T’ämä hobitaze. Muguožet ol’d’ihe, n’ämät siändüt. Humbret ol’d’ihe. Om d’o muz’ejehe t’äda viedat humber, miä tiedan Petroskuol’e hobitihe sinna, tuulatetaze. Sit d’auhtaze. I talkunt siätaze p’iirakš. Vot, siätaze, kaiket tvorittihe.

Ken siätize nämä d’auhont’kivet?

Ka m’än’t’iä, ken om siänu, en tieda, miä en voi sanoda, ken om siänu. Oma siätut ka, naverno. Ken siäzi entiä. Vet pidap reigud, i kaik siäta ka vot. Entiä kuss om ottut. Miä d’o sida em mušta. Miä em mušta, meäl om tuatal oli i kivi, t’ämän tuli, ka t’äg oli kivi t’ämä. A kodiš oli mugašte ninkuone, što kivi tuatal ka. Sen em mušta s’olaha kunak anduo. Ičel’e ei pidanu ka. A en’t’iä ken om n’äma kivet siänu miä en voi sanda. Sidä entiä, ket siätut om. N’oli tana kus piä tuodut heid libo mida en’t’iä.

D’alo d’uget d’auhond oli.

Ka d’uget tämäd, i oma i hubat kivudet. Oma i madal’embat kivuded, oma kebd’embat, a ninkomat d’ungut oma d’o ka. Kunna siä opi siä hänt kiäta, kunna kiändat. Nu häin napukal’e se mänüp ka. Bistro h’äin mänöp. Kebd’as mänöp. Hienomb d’auh pidap, ka d’uged om a t’ädä se kahtei punolim. Kahtei lapsiin ke, üksin ei sa punoda. D’uged om. Om d’o n’ämit kivit, ka män’t’iä ken om siänu en tiä ken om siänu en voi sanda. Kus siätihe. Vet mel’l’ičuol’e kivet siätihe kai. I naverno i n’ämä siätihe kus ni piä.

A suurintte kui siädit?

Suurint? Ka suurint mugašto t’äss ozras siädel’t’ihe. Ozr t’ämä kuivataze. D’auhtaze d’äredääžeks. I siegluotaze sieglal. I suurimain’e tulop. Kuivata piäp hänt. A tuorez ei d’auho. Kuivan d’auhod, tuorest et d’auho. I nu siäta. Suurimaine tulop valget. Ozras tol’ko ozras. A rugeh rugiž vai t’ämä. D’auhtih mil. Rugehiižeks d’auhoks. A meil ende nižut ielnu, ei siemetut. Meil vai siemetut. Meil vai siemettihe kagr, ozr i rugiš rugiš, nu.