Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Tuašlan külä

Corpus: Dialectal texts

Mikhailovskoye

Informant(s): Ivanova Marija Efimovna, 1925, Tashkenicy (Tuašl), Olonecky Destrict, Republic of Karelia
Vdovina Fedosja Grigorjevna, 1901, Ustje (D’ogensuu), Olonecky Destrict, Republic of Karelia
recording place: Mikhailovsky, Olonecky Destrict, Republic of Karelia, year of recording: 1983
recorded: Баранцев Александр Павлович

Source: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), p. 429-430
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №2775/10

Tuašlan külä
(Ludian)

Nu miituine külä on Tuašl, ku sinä olet sinne suadu?

Ka Tuašl om end oli sejes’at’-kuusküment viiš domohoz’ajev. A nügü on naverno kaheksa tošt, enambad eij ol’e. A silluo oli kusküment viiš domohozajev. Kaikil oli lapsit kaksin školaha kävüt’t’ihe, kolmei kävüt’t’ih eraset pertis, a nügüöi tiedat kaik läht’t’ihe. Ka sit mugomat nüg oma kaik lähtut.

Veziin tagana ainoš pidi.

Nu aivin vezil miš ka l’ähted veneh liho krugovuju om edaks kävel’ta. A kodin se müö otim, maksuim goda dva.

Olnuiš hot’ dorok se hüvä, ka dorok om, oli paha.

Dorogal ühtet tropaižet.


Nu.


Kut täs kävelit gribuoh, muguon’e tropaan’e. Kodin se lapsin perad ostimme, ka siga meil oli kodi voi el’äda da i kaik škol’n’ikuon perat.

Se talvel oli paha siit eläi Tuašlas?

Ka talvel oli magazma, d’äl’gimäi d’ ielnu magazinat ni mida. Magazin d’älgimäi ot’t’ihe. Nu talvel ni keda ei ol’e. Talvel va rabočuod n’el’ miest. Kolme pereht osnovnih uččit. Ka kedä meil ei, kolmei keskei va. Hüö t’äga zvieriil ruataze da sovhozas kolme eläjat.

Vot minut. Kui teiden t’ämä külä, oligo eri nazvan’ait om d’oga nokal vai ei?

Eij olnu meiden oli üks, Tuaškol va. Ei olnu nazvan’at.

Nu a rindal miittumat küläd ol’d’i?

Rindal oli Hidniem. Kus elap t’ämä, nu, vot se, Kiprušov se. Siit Sürd’ toini külä. A siit siga edal ol’l’ihe loitton d’o seičeme kilometrat t’äma Agv’eh. Siit t’äga heiden hierut siga Üličči-niem. A meil Hidniem da Sürd’ l’ähemba.

A kui san?


Da D’ogensuu.

Da D’ogensuu d’o t’aga tože n’el’ kilometrat.

N’el’l’ik oli?

N’el’l’. Nu, viiž dai n’el lugetihe. A kaikis lähembaaze Sürd’ da Hidniem. Muid ielnu.

A kui sanotah teiden d’ären nimi?

D’ärvi? Üks’ om t’ämä Pit’kd’är’ve. T’äga bokas Paloniemend’ärv om Pit’kd’ärv kartal a toini om, nu, Tuašlan d’ärv. I muga kartal om, nu Tuašlan vozl’e.

Miidne d’ogi lähtöv sinne?


Min’n’e. Kudam lähtov Ven’al’e, sinn Andžugahal’e da kaik. An’džugal om sild, sinne lähtop piäl’či d’ärves oma d’ärvet. Min pidut ka kartal ol’d’ihe. T’äma om Pit’kdärv. Nu, a se om Tuašland’ärv. Nink oma kartuol’e pandut om. Nazvanii pandut Tuašlan’d’ärv.

Uhe.


Nu Tuašlan d’ärv.