Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Kolobat, ščipanikat, vatruškat

Corpus: Dialectal texts

Mikhailovskoye

Informant(s): Ivanova Marija Efimovna, 1925, Tashkenicy (Tuašl), Olonecky Destrict, Republic of Karelia
Vdovina Fedosja Grigorjevna, 1901, Ustje (D’ogensuu), Olonecky Destrict, Republic of Karelia
recording place: Mikhailovsky, Olonecky Destrict, Republic of Karelia, year of recording: 1983
recorded: Баранцев Александр Павлович

Source: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), p. 442-444
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №2777/4-5

Kolobat, ščipanikat, vatruškat
(Ludian)

Nu kui miittumat emaguset striäpitäh?

Ka mil kolobat, ščipanikat, vatruškat.

Nu.


Muar’as. Kengi mida.

Ken mida, kel mida.


Ka mida om.


Om enamb sidä, i sriäpäda kel.


Kel mida om.


Huonemb om, ka sil vähäin’e mida dai kut pereh el’äp, täm mugai siluo.

Kons mida om.

Nu.


Ahe. Nu vott kolobat ku min.

Mida?


L’eibät ende paštettih kodis?

Kodiš.

Kui se taigin zavoditah paštamah?

Pašta.

A taigin om, taigin special’no i kriškan ke. Sinne panoba mii vett. Sit panoba rassal’ om siga d’o ez’mää. Muigotes, meil sanodazemuigotes”, sigä d’o ende muigotes om, sit panoba d’auhot. Sit panoba suolat. A taiginaha muud ved ei panguo sinne ni mida. Ni void, ni mida. A ei оlnu ei siluo voit. A siid i val’aitaze. Kui t’aaga pekarn’as, val’aittihe käzil val’aitaze da päččihe.

Em

Koitti tahtas nouzov vai kui?


Nouzov, nouzov, nouzov.

No, nouzop, nouzop.


Tahtas pidäp nousta, tahtas nouzop.


Tahtas nousop.


Kuni tahtas ei nouse, sini ei val’auguo taigin, tahtas nouzop siid val’aitaze. Ehtal seguotetaze a huomesel nouzop tahtaz dai paštaze. A tahtas.

Nu a l’eibe, l’eibe kui paštettih?

Ka l’eip sit val’ataze da päččihe panoba. Päčč pühkitaze ei оlnu, ve siluo protivn’ait hüvin päčči pühkitaze.

L’eib val’aitaze täman surtte.
Val’aita, val’aita.

Päččihe.

Panoba. Häin liikkub, a siid äski päčhe pane. A kolobaižet ka.
Ni. T’äman veršte tahthaižen otat. Panet protivn’ale.

Sinn d’ärei dai.


A ščipanikat ajel’ta pidap. A korbištada kuoret, emagasen ke ka ninka.

Käzil.

Käzil kaik.

I protivn’ale da?

Da.

Protivn’al’e.


Siit päččih panet.


Päččih.


Ka meid’en aiga. Protivn’at ol’d’ihe da kaik.

A s ende ei.


Ende ej olnu.


Ende päčč pühtaze hüvin, hüvin, da muga lаbidol.

Sinne pan’d’ihe.


Polučim mil pühtäze da kirpičuol’e. Vot.

Nu ku si otetah päčispiäi, siit kui?


Kui pačišpiä vedetaze, da.

Ka vedetaze, da.

Voitaze voill.

Voitaze.

Nu.

A protivn’.


Protivn’da.

Pohd’at.

Iel’o korzinad ol’d’i.


Korzinuohe paneba. Pohd’ ei pustaks, eraz оlnop saves, ka pühkältaze. End nenga, a päčč luuidat kavazluut, tuodaze da sil pühkitaze. Min d’o aiguod he kavazluud a.

Ka i meil kavazluut.


Nügüde em tiekuo, kutte kavazluut siätaze. Da mi se otta ven’em. Müö se vet tiedam, što kavazluudha, min pidap otta, ed l’ehtiin kera sano nügütuo kavazluut”, ka nügü mänoba tuodaze barbuon ke. Ka ku vas da vot i kavazluut. Ende vet nägit?

Kavazluud hongaižes ottaze hongas.

No. Hongaz da tiedetaze panoba, a nügü.

A se.

Nügü mäne, ka tuodaze l’ehthen ke, mit’t’e nibut’ kavazluut.

K ei rahvas tiekuoi, nuori polvi ei tiekuoi.


Nu ei.


Konešno.


Tuodah da l’ehth’en ke barb puutub, mit’e na t’äs sil’l’e kavazluut. A kavazluud murenov.