Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Voi

Corpus: Dialectal texts

Mikhailovskoye

Informant(s): Ivanova Marija Efimovna, 1925, Tashkenicy (Tuašl), Olonecky Destrict, Republic of Karelia
Vdovina Fedosja Grigorjevna, 1901, Ustje (D’ogensuu), Olonecky Destrict, Republic of Karelia
recording place: Mikhailovsky, Olonecky Destrict, Republic of Karelia, year of recording: 1983
recorded: Баранцев Александр Павлович

Source: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), p. 444-446
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №2777/6

Voi
(Ludian)

Nu kuibo ende siättihe voi? Mis emagat?

A voi piekstihe kantes. Härkim siätihe.

Voi divd’ oli siäta oliiš ka.

Siit piekstihe.

Ka ielo, ka et siäde.

Nu a.

Oli ka t’äš.

Siit kengi voit.

T’äs va ruadaažim.

Nu. Kengi suolat, kengi muga. Sifkat piäl, piäl ot’t’ihe. I här’kim siät’t’ihe. Ottaze raidas. Härkim viiš šorpad oli. I sil härkimel vai pieksä, pieksä, ka n’üg iel’e mida piekstak.

Pidigo hätken piestä?

Ka veres kantes, ka t’eravas manop. A kunamb om.

Verež ei mäne, kunamb om muiget se.


Muige se mučker t’erambi mänov.
A veres.

Se t’erambi mänop, ed ehti ni mida.


Veresen da muiktan paned ühteh.


Nu.


Dai siid on hüvä piesta, štob oliiš üks muiget toin’e veres. A kudam om d’alo muiget, ka siit püöhtimaid ei lähte, siid on paha. Siid ei l’ähte, vezi dolžen lähta.

Siid voi otetah iäre, i siid diäv.

Voi jäv.
Sinne diäv.

Voi iäres pestaze hüväšči.


Vedel.


Kaik.


Vilus vedes t’eramb.

Siit kaik duuhuin’ om hüvä.

N’ügü ei siäkuo d’o voit.

K’ä t’äl. Nügü duuhuod ni mida iel’o voiš.

Iel’e voit siäta.


Nu püöhtimmaido kunna pandih?

Šeš ka vazuol’e.

Ka vov püöhtimaid vazuoil’e žiivatuon’e.

Žiivatuol’e.


Pehtimaid žiivatuoil’e eik hän. Häin vet om vezi. Tämä veden kel sega. Konz om tvorok päčil, ka se d’uodaze, a t’äm om vezi. Siroi vezi.

Kuibo azuttih, siättihe ruaht.
Rahtmaid?

Raht. Slifkat otetaze da maid päčhe panoba dai.

Da slifkad otta i t’ämä, t’äma maid se diäp.
Dai se pan, se paduohe nalaadida dai.

Paduohe dai päččihe.


Päččihe.

Dai raht tulop. A siit süödäh da päččih panoba dai.

Mi se slifkas azutti, azuttih?


Slifkas?

Voi.


A raht ei raht, slifk ottaze irdal’e. Slifk pandal’e.

Slifk pidäp otta voikš.


Voikš.


Irdal’e a raht panda pal’l’as päčhe.

Raht diäv.
Raht pal’l’as päččihe.

Nu.


A slifk en voi ottada.

Ka maid, maidon panet, päčis se häin rahto?

Ei d’o t’aga, pidäp muiged mait panda. Ei veres, muigedmait, štob oliiž häin d’o.

Veres.

Hapaidunnu.

Veresen maidon.

Veresen maidon.

Panet ka häin t’äma.

Hauduze.

Hauduze.

T’äma mänop hautkekše, täma piäb d’o olda.

Tulop ka se mait tulop, ve paremb hautuma.


Täma d’uodes hauttumaid d’uodes.


Veres mait panop.
Panoba päčis, panoba maidod sihe hautkehe da.

Nu, hautkehe.

Čajun ke d’uov, d’uom.

Täma d’uodes.


Siga penk, se t’äma ielguo. Slifkuod ottud, ka penk ištuze rustain’e moine.

Nu penkan d’uot.
Rusket tulop, a kus om slifkad ottut ka siid d’o ni penkad, ni mida.