Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Liinua kažvatettih
Informant(s):
Antipova Kira Semjonovna, 1891, Jushkozero (Jyškyjärvi), Kalevala district, Republic of Karelia
recording place:
Jushkozero (Jyškyjärvi), Kalevala district, Republic of Karelia,
year of recording:
1969
recorded: Федотова Виено Петровна
Source:
Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, 1994, p. 145-146
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №1212/12
Liinua kažvatettih
Karelian Proper
Yushkozero
A l’iinua kašvatettih ennen tiälä?
L’iinua kažvatettih, d… l’iinua kažvatettih.
A šano, kuin l’iinua kašvatetah?
Ka l’iinua, ku šiemendä šuahaa da kyl’vetäh. Nooh. Da vuoši hyvä tulou, hyvä l’iina tulou, l’iina kolohetah [kolotetah] kun. Kaikki jo otetah. Nämä pellot’t’i kaikki urožai, rabieššetah. No. Šiinä i l’iina valmistuu jo. Rupieu haisumah l’iinalla. Šiitä l’iina otetah, da šiemened ne kulmud pirt’t’il’öih tuuvah il’i riiheh kuivah, a l’iinat pannah l’ikoh. Noo.
Missä l’ivotettih tiälä l’iinua?
L’ivotetah šemmosišša šuohauvoissa. Šuota ennev vejettih peldoloilla. Šuuret šuohauvad ollah šiitä. Šinne pannah umbipiähä l’ikoh, hiän äijän kul’ l’ikkuou. Rupieu šiitä haisumah l’iinalla. Vot šiitä noššetah da puijn’ n’en’ii pannah kuivah. Da šiitä riiheh. No, kaikkijev viimasiksi, riihie puiješša, kum puijah roštuom pyhäššä. Še tulou. Janvar’, fev…, to jis’ dekapr’. No n’iin.
Karjalakše kuin šanotah šitä d’ekabr’ua?
N’i ei šanota. N’ii. Nooh. Joulukuušša šiitä l’iinat pandii riiheh ta loukutettih da l’ipšutettih. Vot.
Ta šiitä mitä luajittih?
Šiitä luajittih har’jattih, šemmozed har’jad oldih, Šungušta kuletettih. Har’jattih da. Šiitä pandii šortti enšimmäin’i, šiitä toin’i i šiitä kolma, kolmeh ožah juattih. Loukkunalased da ne pandih nuottiverkkoloikš, a ne hyväd l’iinat pandih rinnoiksi.
Kuimpa šanottih n’iitä hyvie l’iinoja?
A hyö, od’inakoih hyvi…, yhemmoin’i ol’i arvo vain, tol’kko loukkunalan’i da l’ipšunalan’i, da šiitä hyvä l’iina. Noh kezrättih, kun šulkkuo. Värttinäl’l’ä kesrättih, ei viel’ä joka talošša ollun rukkie. Noo. Ka. An’n’i tämä miula ol’i lapšena, n’i kezräi, huruutti da kuuldih luat’i.
Hyvä on.
Näki, näki babuah da kertai. Langat kezräi dä kuuldih. N’i kun ku muutki.
Kolmannešta šiitä tukušta mitä luajittih?
Kolmannešta tukušt luajittii hienuo verkkuo, lahnalla varoin. Ei ollun kapronua, eikä i tuurikkalangua. A l’iinalangašta. Kapronua šiit’ä ei ollun, а lahnua šuatih tai kalua šuatih. No ennen ol’i taval’l’isešta. Ollouko šen takie, kun on äijä pyytäjyä n’i, ei n’iin äijyä kalua ol’e, kum muinen ol’i järveššä.