Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Maamah tyttärel itköö
Maamah tyttärel itköö
Livvi
Vidlitsa
Konzu
, maadunud naine , sinuu magaittelin ,
en , kieroine , ruohtinud ni kengyd'algazil kävellä ,
surendoine , aiven kävelin sukkud'algazil .
Nygöi nämmien päiväzien d'älles
roitahes šporad'algazil kävelemäh .
Kurd'an akan kuvaamoizeni , pane d'änöi korvazet kuundelemah ,
Älä , vierijän akan vezazeni , pane vigazikse ,
peigozen akan piendäzii ,
maadunuon akan , maksazeni , magaitandoi .
Gu atkalaine olin armoittomil elonaigazil teidy akkiloiččemas ,
sibd'oine , gu olin sirotskoloil aigazil pidämäz .
Leinäzel akal pidi teidy
linduzien liikkumattomil aijoil lekkumah työndää .
Kurd'azel akal pidi , kuvaamazeni ,
kukkozien kurkettamattomil aijoil työndää kulgemah .
Gu olimmo armoittomil elonaigazil ,
en voinud , maadunut siemenyt , savunalazii unuzii magaitella .
Etto ollun surendon akan sulgazuot
sulamattomien elonaigazien tagan .
Aivei gu vierijäzii d'oga viččaine vingaškoitteloo ,
vaivazii siemenyzii d'oga varbaine vangaškoitteloo ,
atkalazii siemenyzii d'oga ahavoine ahavoiččoo ,
gu d'äimmö ylen aigaziksi armoittomiksi .
Konzu d'äittö , maadunuon akan maksazed ,
atkalal akal akkiloittavikse .
Vierijäl akal konzu d'äi vezazeni verheltäväkse ,
en melgivöine naine smiettinyd ,
linduzuoni , rodieh nämmä aigazet ,
sinuu roimmoh verään taakse vieraittelemah .
En toivonud , onehud naine , azuttu uččimazuoni ,
roimmoh uksuzien taakse ullostelemah .
Gu en voinnuh , sibd'oine naine ,
azuttu siibyt , sinuudas sellitellä ,
gu olin sirotskoloil elonaigazil .
Gu rubeithäi , atkalan akan azuttu ajatettuzuoni ,
ilmojen kamandazien keskeh lähtemäh .
Aivei duumaičin , vierijäine akku , azuttu vezazuoni ,
gu et tuoz vigasanazii ,
gu en voinut , sibd'oine naine , siibyöt sellitellä .
Puhtiloine naine , yhtelläh aivei pokoroičimmoh ,
kurd'aine naine , kuldazil syndyzil ,
sammuzen akan azuttuloi saduzii ,
ozutelkaatto hot' carskoloin saduzinnu
ilmojen saaduzien igäväzis .
[Itkee morsian :]
Algäättö työnnelkää , ilmojen kanazed ,
atkalastu siemenytty niiz atkalazis ,
imehyt siemenyd hot' omilleni mielyzil ,
kargijaine , azuin nämmä kauppazed .
Imehyd , rubein teijjän arttelis eruamah ,
melgivöine , omil mielyzil .
Toko vai on ihalien ilmazien suuruod
näile päiväzil igäväzed .
Atkalazel siemenyöl on näile päiväzil
korgiembat taivahii atkalazed ,
gu eule surendol siemenyöl
näile päiväzil suremattomii sula armozii .
Toinah voitto , ilmojen tuomenuod , net truudazet pidellä :
gu ruvetah atkalan siemenyön näile päiväzil
tuonikkozelloo armaz mielizet tulemah ,
läylemäzen siemenyöllöö armaz mielized
gu ruvetah näile päiväzil lähenemäh ,
hot’ , melgivöine siemenyd , laajimmos mielivöi
mielizien keskeh omil mielyzil ,
tuonikkoine siemenyd , yhtelläh toivoin ,
što annetah surendol siemenyöl sula mielized net srokkazet ,
kurd'azel siemenyöl kullan puhtahuzii igäzii
kuuzikse nedälizii kulutella .
Toivoin , annellah vaimelal siemenyöl vaalivo mielizet
kuuzikse nedälii valgejii valdoi vaivutella .
Toivoin , annettah ehto mielizet kuuzikse nedälizii
iz’umnoloi igäzii igraija .
Ažnoga annettih ylen stroogoit srokad ,
ažnoga annettih ylen lyhyöd liitod .
Älgää hot' työ , ilmojen vezazet ,
pidäät näil päiväzil izmenäzii ,
puhtiloine siemenyd , ilmojen kanaparvuod ,
minä teile pokoroiččemmoh , surendoine siemenyd ,
istuttelen sulattomih suurih čuppuzih ,
imehyd , ilmojen linduzet , teijjät izmenättäh .
Kargijaine siemenyd , ilmojen kandamuot , teijät panen ,
atkalaine , armoittomih ikkunpielyzih ,
peigoine siemenyt , panen ilmojen pestyzyöt ,
pelgažoin armozuon prestolazien taakse .
Kargijaine siemenyt , panen tejjät
naizen kandajazen azuttoloin skaterkoin taakse .
Gu rubietahhäi tulemah tuonikkozen siemenellöö
tundožoin mielizet tulemah näile päiväzil ,
eule atkalazen siemenyön armastu armostani
sadoi salbomuzii verähyiziil azettelemas .
En voinut , surendoine siemenyd ,
ni suuril sugukundazil ,laittoine , ni nadeikkoi pidää .
En voinud imehyt siemenyd ,
helei heimokundazil nadeikkoi pidää .
Onnaako pietäh näile päiväzil helei heimokundaine ,
imehyös siemenyös taači izmenäzet ?
Pangaatto hot' palehtunnuon siemenyön ilmojen pelgazuot ,
saadužoin tulenduaijoikse
saat salbomuod veräähyzil laadiatto ..?
D'o ilmojen kimalehuot , laadiatto
hot’ kergei mielizien tulenduaijjoikse
kaivelkaatto kallehen armozen uuliččazil ,
ilmojen kanazet , kanaavazet .
Pangaa , sibd'ozen siemenyön ilmojen sibd'uot ,
niilöih kanaavazih siin'oit sildazed ,
ilmojen labohuod , laadiat lahkottomat ,
kuni langeimielizet niilöi lahkozii pannah ,
ehki olen ned aigazet teijjän artelis .
Kuni kergei mielizet kivizii kriepostiloi levitelläh ,
ehki olen , kurd'aine , net kodvazet tejjän kamandois .
Sadožoi mielizet kuni veräähyzil salvoloi otetah ,
ehki saan , atkalaine , teijjän artteliloiz olla .
Pangaa , ilmojen labohuod , laadiatto sulavoi armozen
suurien čuppuloin salbomuzih Laadožskoid lambuot .
Pangaa , ilmojen kimalehuot , kergei mielizien tulenduaijjoikse
kitaikalazet kargailemah .
Toinah ehto mielized niilöih kalazih ihastutah ,
onehuttu siemenytty toinah uskaloi mielized unohtellah .
Oi d'o , puhtilon siemenyön podlidnoit podruugazet ,
en voinud , atkalaine siemenyd , näile päiväzil ,
kurd'aine , ni kuz aigazii menetellä ,
päderäine siemenyd näille päiväzil en voi ni kuz raaduijjakseh .
Gu tulenhäi teijjän artteliloih ,
vierijästy siemenytty , ilmojen vezazed , hot’ työ veselgöittäättö .
Mindäh oletto , vaivazen siemenyön ilmojen vaalimozed ,
i työ vaikkaine ?
Etto voi , ilmojen sulgazuod , ni työ
vikse minule myödäh vesseliäkseh .
Oletto , ilmojen pestyzed , i työ minun myödäh pečaalazis .
Etto voi ni solovei linduzien ni äänyzil ni soitella ,
etto voi , ilmojen kimalehuot , kiurun kielyzil kizerdellä .
Ehki , vierijäine , net kodvazed vie teijjän kamandois veseldyzin .
Oi d'o , ilmojen evähyt , kačovai :
surendoin siemenyön sulazet tullah .
Ongu or'hie mielized ennen olluod rounu ,
kergei mielized , ongu ennen käynnyöt .
Toivoin , laittozen siemenyön
ilmoin labahuot raaduijahes kalazih ,
ni sih kohtah ei azetuttu .
Toivoin , kivizis kriepostilois
pääliči ni alači hiiryöt ei tulla ,
ažnoga or'hoi mielized ennen olluod gu ollahhäi ,
ga tuldih gu linnoittelemah rounu ,
gu sadamielizet tuldih gu carskoloin vägyzien ker ,
saat salbamuot otettih gi .
(Tämän virren häi itköö tyttölöil ).
Maamah tyttärel itköö
Livvi
Vidlitsa
Мать причитывает дочери
Russian
[
[
[