Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Nene-ki oma Solomonan muštatišed, miččed keraziba Judejan kunigahan Jezekijan mehed
Источник:
Solomonan muštatišiden kirj, 2016, с. 91-94
Nene-ki oma Solomonan muštatišed, miččed keraziba Judejan kunigahan Jezekijan mehed
вепсский
29
1 Ken kovendab ičeze niškan, konz händast ohjatas,
ka katkaidase varastamata, hänele ei linne päzutandad.
2 Konz tozioiktoiden mär kazvaškab, rahvaz om hüviš meliš,
a konz valdha tuleba jumalatomad, ka rahvaz voivotab.
3 Ken navedib melevut, sišpäi tatale om ihastuz,
a ken kävub vedelijoiden akoidennoks, se om kodielon rajadai.
4 Kunigaz oiktal sudal pidäb man kogos,
a ken lahjoid navedib, se rajadab mad.
5 Ken hüvitab libedal kelel sebranikad,
se levitab verkon hänen jaugoihe.
6 Pahantegijan grähk om hänen verk,
tozioiged ihastub da om hüviš meliš.
7 Tozioiged hüvin tedab gol’l’an gor’an,
a jumalatoi ei el’genda sidä.
8 Pahantegijad hus’s’utaba lidnad pahaze,
a melevad alendaba hus’s’utandad.
9 Konz melev mez’ sudiše vähämeliženke,
se i käregandeb, i nagrab, no tünüdes ei ole.
10 Verentahtnikad ei navedigoi vigatomid,
a tozioiktad pidäba heiš hol’t.
11 Meletoi valab ičeze vihan kaiken,
a melev pidäb ičtaze käziš.
12 Ku valdanpidäi kundleb vaiše kelhid paginoid,
ka kaik hänen abunikad-ki oma kelhad.
13 Gol’l’ da otoiden otai vasttasoiš,
no päivänvauktan ühtele i toižele andab Ižand.
14 Ku kunigaz sudib gollid oiktal sudal,
ka hänen valdištim linneb igähine.
15 Vic i huiktelend andaba mel’t,
no opendamata jättud poig huigenzoitab mamad.
16 Konz kazvab jumalatomiden mär, kazvab mugažo pahoid radoid,
no tozioiktad nägištaba, kut lankteba jumalatomad.
17 Openda ičeze poigad, i hän andab sinei tünüt,
da tob ihastust sinun hengele.
18 Ku ei ole sanad ülähänpäi, rahvaz tegesoiš vällikš,
se om ozakaz, ken eläb Ižandan zakonan mödhe.
19 Orjad ei voi opeta sanoil:
hän hot’ el’gendab, no ei kundle.
20 Eraz sanub edel, ku meletab,
vähämeližes om enamb ližad, mi hänes.
21 Ku orjad kazvatada jo lapsespäi holiš,
ka jäl’ges hän tahtoškandeb olda poigan.
22 Heredtabaine tahtoib ridelta,
a hörskahtai tegeb äi grähkid.
23 Surendeluz alenzoitab mest,
hilläine hengel linneb korktas arvos.
24 Ken jagab vargastadud varghanke, se ei navedi ičeze henged,
hän kuleb väritesed, no om vaitti.
25 Ken rahvast varaidab – om kuti verkos,
a ken uskob Ižandaha, sille ei pida varaita.
26 Äjad eciba hüväd valdmest,
no mehen oiktuded oma Ižandan käziš.
27 Tozioiktoile ei ole mel’he se, ken tegeb värhut,
a jumalatomale ei ole mel’he se, ken astub oiktad tedme.