Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Hüväd azjad kul’turan kaičendan täht

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Larisa SMOLINA, Kodima. № 3, (2016), с. 4, 5

Hüväd azjad kul’turan kaičendan täht
(вепсский)

Uhokun 16. päiväl Petroskoi-lidnas mäni Vepsän kul’tursebran da Karjalan rahvahaližen politikan ministerstvan vastuz. Kaik voded vepsläižed aktivistad radaba kinktas ministerstvan ezitajidenke, tegeba ühtes äi hüvid azjoid vepsän kelen kaičendan da kul’turan kehitoitusen täht.
Männu 2015. voz’ oli tozi bohat erazvuiččil mugoižil azjoil. Vepsän kul’tursebr sai rahoid federaližes da regionaližes büdžetaspäi da pästi eloho projektoid. Tuli eloho Paimnen torvut-fil’m. Se om tehtud venän da vepsän kelel da mugažo om kätud anglijan kel’he. Fil’man tiraž om 300 diskad, ned kaik oigetas kul’tursebroihe, keskusihe, kirjištoihe, školihe, päivkodihe, kus opetas vepsän kel’ da kaitas vepsän rahvahan kul’tur.
Männudel vodel vepsläine literatur oli täuttud tozi čomil uzil kirjoil. Oli paindud Nina Zaicevan Virantanaz-eposan kändmine venän kel’he. Sen tegii om tutab kaikile runoilii V’ačeslav Agapitov. Läksi eloho vepsläižiden klassikoiden Nina Zaicevan da Nikolai Abramovan Kuldaižed sanad-runokogomuz vepsän kelel. Necen kirjan painuz om tehtud suomalaižen Juminkeko-fondan da Karjalan rahvahaližen politikan raha-abul. Sai elon Kodiman vägi-kirj, sen tegijad oma kaks’ vepsläšt kirjutajadNatalia Silakova da Oleg Mošnikov. molembad kirjutaba starinoid venäks, vepsän kel’he niid kändaba Irina Sotnikova da Marina Ginijatullina. Znamasižeks projektaks tegihe Vepsän kel’-openduzkirj Piterin agjan vepsän rahvahan kursiden täht. Kirjan tegijad oma Petroskoin universitetan vepsän kelen opendai Ol’ga Žukova, suomalaižugrilaižen školan vepsän kelen opendai Nadežda Petrova, Kodima-lehtesen pätoimitai Irina Sotnikova, Kipinä-kulehtesen radnik Galina Baburova, Karjalan tv-toimitai Maria Filatova, vepsän kul’tursebran ühtnik Marina Ginijatullina da necen kirjutesen tegii. Suren kohenduzradon openduzkirjas tegiba vepsläine tedomez’, äjiden openduzkirjoiden tegii Nina Zaiceva da Termišt-orfografižen komissijan johtai Jelizaveta Haritonova. Vepsän kel’-openduzkirj om oigetud ezmäi kaiked nenile ristituile, ked zavodiba opeta vepsän kel’t ani augotišespäi. Nügüd’aigahasai Piterin agjan školiš vepsän kel’t lapsed opendaba fakul’tativoil. Školiš ei ole vepsän kelen urokoid. Sikš Vepsän kel’-openduzkirj linneb hüvän abunikan vepsän kelen kursiden da fakul’tativoiden vedäjile. Kirj om tehtud Piterin agjan valdmehišton raha-abul, Igähižiden vähäluguižiden rahvahiden kul’turan kaičendan programman abul. Openduzkirjan tiraž om 2500 ekzempl’arad. Männu 2015. voz’ oli täuz’ toižil-ki hüvil azjoil. Vepsän kul’tursebran aktivistad da Petroskoi-lidnan valdmehed tegiba lujas suren radon, miše panda Mark Pimenovan nimen igäks rahvahan muštho. Vähä ken tezi Petroskoi-lidnan eläjišpäi, miše Mark Pimenov oli vepsän kupcan dinastijan augonpanijan, miše nece ristit tegi äi hüvid azjoid Oloncan gubernijan eläjiden hüvüdeks. Nügüd’ pertihe, kus eli Mark Pimenov, om pandud muštlaud. Sildale Lososinka-jogen päliči om pandud laud, kus om kirjutadud, miše nece sild om saudud Mark Pimenovan rahoile da om lahjoitud vodel 1860 lidnalaižile. Johtutada Pimenovad da starinoita hänen suriš azjoiš Petroskoin lidnan eläjile abuti lujas äi ristituid. Ezmäi kaiked nece om Vepsän kul’tursebran varapämez’ Svetlana Pas’ukova, sid’ Karjalan rahvahaližen ministerstvan radnikad Jevgenia Šustova da Jelizaveta Haritonova. Vepsän kul’tursebran abul da Karjalan rahvahaližen politikan ministerstvan rahatugel männudel vodel pidetihe tradicionaline Vepsän sarn-festival’ Kalag’-posadas. Nece festival’ jo amu tegihe regionankeskeižeks, sinna tuleba lapsed ozutamha sarnoid, teatrozutesid ei vaiše Karjalaspäi, no mugažo Piterin da Vologdan agjoišpäi. Vodespäi vodhe kazvab melentartuz’ Pajokeraine-muzikaližehe lapsiden festivalihe, mitte pidetas kaikuččen voden Šoutjärv’-posadas kalagelaižen, šokšulaižen da šoutjärvelaižen školiden pämehiden abul. Svetlana Gotič, Nina Koren’kova da Natalia Bikova paneba äi väged, melid da aigad sen täht, miše Pajokerainefestival’ oliži čomemb da melentartuižemb. Täl vodel uhokun 27.päiväl Pajokeraine-festival’ mäni Šoutjärv’-posadas jo koumanden kerdan.
2015. voz’ oli täuttud suril jubilejoil da znamasižil päivil. Koume vepsläšt školad Änižröunas praznuiči 210 vot siš aigaspäi, kut vepsän male tuli openduz. Kaikuččes školas pidetihe openikoiden konferencijad, sigä lapsed da opendajad starinoičiba školiden istorijas, lendiba päivänteraližid küzundoid da sanuiba školiden nügüdläižes elos. Sen jäl’ghe Petroskoi-lidn kerazi kaikid adivoid Rahvahaližes kirjištos surele kesk’rahvahaližele tedokonferencijale. Se mugažo oli omištadud Änižröunan školiden 210-voččele jubilejale. Znamasižeks azjaks tuli se-ki pühä, konz Venäman Pohjoižen, Sibirin da Päivnouzman vähäluguižiden igähižiden associacii pauklahjoiči Vepsän kul’tursebran vanhembid aktivistoid Jurii Mugačevad da Polina L’ovkinad medalil. Polina Polikarpovna L’ovkina da Jurii Mihailovič Mugačev praznuičiba muloi ičeze jubileipäivid. Polina L’ovkinale täudui 90 vot, Jurii Mugačevale – 80 vot. Vepsän kul’tursebran ühtnikad tegeba hüvid radoid vepsän rahvahan hüvüdeks Karjalan irdpolel. starinoičeba vepsläižiš mirule. Muga vodel 2015 uhokus sur’ vepsläine delegacii ajoi Norvegijan male. Trömsö-lidnas oli III Barencregionan igähižiden rahvahiden kongress. Vepsläižed Karjalaspäi, Piterin da Vologdan agjoišpäi ühtniba sihe mugažo. Sulakus Zinaida Strogalščikova, Nina Nazarova da Lenina Ponomar’ova oliba Moskva-lidnas Venäman Pohjoižen, Sibirin da Päivnouzman vähäluguižiden igähižiden associacijan jubileivastusil. Jo sügüz’kus Nikolai Abramov da Galina Baburova eziniba Vengrijan mal Badočon’tomailidnas kahesandel keskrahvahaližel suomalaižugrilaižiden kirjutajiden kongressal. A tal’vkus Vepsän kul’tursebran nored aktivistad Jevgenii Fotejev, Maria Košeleva da Gleb Fomin läksiba Venäman Pohjoižen, Sibirin da Päivnouzman vähäluguižiden igähižiden rahvahiden forumale Tagamoskvaha. Vepsän kul’tursebran ühtnikad oliba kaikil vepslaižil praznikoil-ki Karjalan mal, Piterin da Vologdan agjoiš: Vidlas, Päžjärves, Terval, Šoutjärves.
Om mel’he, miše Vepsän kul’tursebran 25-vozne rad muloi oli korktas arvostadud federaližil pämehil. Ristitun oiktusiden da valdan polestamižen rados Vepsän kul’tursebr sai kitändkirjeižen Venäman ristitun oiktusiden polestamižen johtajalpäi Ella Pamfilovalpäi. Mugažo muloi Vepsän kul’tursebr avaiži ičeze lehtpolen Vkontakte-socialižes gruppas, kus kaikuččen päivän starinoičeb kaikiš uzištoiš vepsän rahvahan elos. Vepsän kul’tursebran ühtnikoil om äi planoid da projektoid udeks 2016. vodeks. Jo kezakus vepsläine delegacii lähteb VII Mail’man suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden kongressale Suomen male da starinoičeb ičeze rados toižile rahvahile. Vepslaižil om oiktuz oigeta kongressale kümne delegatad da kümne kacujad. Piterin da Vologdan agjoile om märitud koume sijad delegatoile da koumekacujile. Kaks’ delegatad ajab kongressale Vologdan agjaspäi, üks’ mez’ Piterin agjaspäi, severz’-žo linneb kacujid Piterin da Vologdan agjoišpäi. Seičeme delegatad lähteb kongresale Karjalan malpäi (koume mest Änižröunaspäi da nel’l’-Petroskoišpäi).