Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Kezalebule hüväs meles

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Galina Baburova, Kodima. № 6, (2016), с. 7

Kezalebule hüväs meles
(вепсский)

Kul’tur: Petroskoin eläjad nägištiba tätüteatran karjalan kelel uden spektakl’an ezmäižen ezitusen.
Tetab Karjalas Čičiliuškutätüteatr männudel vodel praznuiči ičeze jubilejan. Kümne vot jo meiden valdkundan kacujil om voimuz’ kacta tätüozutelusid karjalan kelel.
Da völ miččid! Ei liigaks linneb sanutud, miše Čičiliušku vai vepsän kelel se oližiŠihlikom tozi professionaline tätüteatr, kacmata sihe, miše sen artistad oma navedij ad. Päazjan nene oma Petroskoin universitetan Baltianmerensuomalaižiden keliden da kul’turan kafedran üläopenikad da pästnikad. Om teatras artistoid toižiš-ki openduz- da radpolišpäi. No kaik oma hüväd karjalan kelen tedajad.
Čičiliuškun ohjandajan kaik nene voded om Natalja Golubovskaja. Kaikuččehe spektakl’aha ühtneb läz seičemed artistad. Äjil spektaklil om artistoiden varajouk. Nügüd’ teatran repertuaras om seičeme spektakl’ad: ”Kut händikaz vazaižele maman oli”, ”Sinine pedr”, ”Variš”, ”Samvar”, ”Koiriden Kalevala”, ”Minä olen cipuine, sinä oled cipuine”. Neniden spektaklidenke teatr ajaleb Karjalan külidme da lidnoidme, oleskeleb Suomes-ki.
6. kezakud Čičiliušku ihastoiti kacujid udel ezitusel. Nece om enzne Samvar-spektakl’ udes formatas. Udištadud spektakl’ale oli anttud uz’ nimi“Kut akad mužikad jagoiba”. Sen pohjaze om pandud tetaban Karjalan kirjutajan da runoilij an ilosine starin. Siš om starinoitud, kut kerdan Marja-ak vajehti ičeze mužikan samvaraks, miččen andoi hänele Lizasusedaine. Marjan roliš om Tatjana Dembickaja, Lizan roliš om Alina Čuburova. Mužikan rolid, Mattid, vändab Boris Kudr’avcev. Boris om ei vaiše teatran artist, no mugažo tätüižiden da dekoracij oiden tegii. Pidab sanuda, miše teatran tätüd oma lujas čomad. Niiden modoiš da sädoiš nägub hengiden tabad.
Uz’ ezituz oli melentartuižen sil, miše sihe ühtni mugažo völ kaks’ kollektivadKarjala-kargsebr da muzikantad Natalaja Šamrajan ohjandusel. Rahvahaližiden vändimiden abul muzikantadkuvazibakülän elod: kukoin launundad, samvaran kehumišt, verajiden kidžud da äjad tošt. Karjalan kargnikad oliba külän eläjin, miččed ištuiba laučoil, kargaižiba irdal da muite kulištiba susedoiden kožmuses, tegihe necen ilosižen istorij an todištajikš. Nece teatran, kargnikoiden da muzikantoiden ühthištuz toi hüvän satusen. Spektakl’ mäni lujas ilokahašti da eläbas. Natalaja Golubovskaja sanub, miše repeticij oil oli lujas hüvä il’m, kaik artistad oliba üks’meližed, eliba kožmuses da kesknäižes el’genduses.
Zalas-ki oli hüvä il’m. Kacmata sihe, miše ei kaik kacujad pagižeba karjalaks, spektakl’ oli sel’ged kaikile. Spektakl’an aigan kului nagrand, sen jäl’ghekomedoid aplodid, artistad lahjoitihe änikoiden kirbil... A Čičiliušku udes lahjoiči ristituile hüvän melen. Pigai teatr mäneb lebule. A kezan jäl’ghe uzil vägil se zavodib möst ičeze radod i tulij al sügüzel uden spektakl’an nägištaba Karjalan rajonoiden eläjad.